Uutiset

Valtion talous kestää lyhyen romahduksen

19.maaliskuu 2009

  • PTT ennustaa kokonaistuotannon alentuvan tänä vuonna -3,5 prosenttia ja ensi vuonna vielä -0,5 %. Tuotannossa nopein romahdus on takanapäin, mutta kuluva vuosi mennään vielä alaspäin, kun teollisuuden vanhat tilaukset ja aloitetut uudisrakennukset saadaan valmiiksi ja uusia tilauksia on aiempaa vähemmän. Lisäksi kasvava työttömyys vähentää kulutusta.

    Erittäin suurista epävarmuustekijöistä huolimatta oletamme maailmantalouden elvytystoimien ansiosta kääntyvän hitaaseen kasvuun vuonna 2010. Näin ollen talouspolitiikan tehtävänä on Suomessakin kattaa kuilu pahimman taantuman yli. Tämä jää valtiotalouden tehtäväksi. Suomessa valtiontalous kääntyy jyrkästi alijäämäiseksi, mutta valtion kokonaisvelka ei kuitenkaan nouse kokonaistuotantoon eli BKT:hen nähden kestämättömäksi. Olennaista ei ole valtion talouden alijäämät miljardeissa, vaan se että velka pysyy suhteessa BKT:hen kohtuullisena. Kun valtionvelka oli vuonna 2008 noin 30 prosenttia suhteessa BKT:hen, nousee se vuonna 2010 noin 40 prosenttiin. 1990-luvun laman vuoksi velkaantuminen nousi suurimmillaan 67 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Valtiontalouden alijäämä on vuosina 2009-2010 yhteensä vähintään 12 mrd. euroa, ja valtion velka kasvaa noin 10 mrd. vuosivauhtia[1].

    Talouden elvytykseen velan varassa liittyy riskejä niin meillä kuin muuallakin, mutta vaihtoehdot ovat vielä huonompia. Talouspolitiikan tavoitteena tulee olla kotimaisen kulutuksen tukeminen seuraavat pari vuotta ja työttömyyden nousun painaminen mahdollisimman pieneksi. Taantuma välittyy joka tapauksessa jossain määrin työllisyyden muutosten kautta läpi talouden ja yhdistyneenä yleiseen epävarmuuteen kotitalouksien kulutus lievästi laskee tänä vuonna ja on ensi vuonnakin vielä lähes ennallaan, vaikka kotitalouksien tulot kasvatkin.  

    PTT:n ennusteen mukaan työllisyys heikkenee vuosina 2009 - 2010 yhteensä noin 150 000 henkeä. Työllisten määrä vähenisi vielä selvästi enemmän elleivät yritykset pidättäytyisi irtisanomisista ikääntymiseen varautumisen takia. Työttömyys aste jää kuitenkin alle 10 prosentin, koska suuret ikäluokat jäävät juuri nyt eläkkeelle.

    Kokonaisveroasteen lasku ei enää mahdollista

    Velan maksu rajoittaa tulevan vuosikymmenen talouspolitiikan liikkumavaraa toisella tavalla se teki edellisessä lamassa, koska ikääntymisen tuoma paine veroasteeseen ei suinkaan poistu. Näin ollen talouden kokonaisverorasitusta ei pystytä tulevina vuosina alentamaan. Tämä tarkoittaa sitä, että mahdolliset tuloveroalennukset on kompensoitava muiden verojen nostolla.

    Kuntatalous tarvitsee elvytysruiskeen nopeasti

    Julkisen vallan elvytystoimien tulee kohdistua seuraavaksi kuntatalouden tasapainon ylläpitämiseen. Kuntien talous jää sekä vuonna 2009 että 2010 alijäämäiseksi, ehkä noin 1,5 miljardin euron verran. Vaikka se valtiotalouden alijäämään verrattuna on pieni, sillä on negatiivinen vaikutus kotimaiseen kysyntään, jonka varassa taantuman yli tulisi yltää. Irtisanomiset kuntasektorilla kärjistäisivät heikkoa talouden tilaa ja kumoaisivat valtion positiivisia toimia talouden tukemiseksi.

    Ensin yhteisövero-osuuksien korotus, myöhemmin siirtyminen osuuteen arvonlisäveron tuotosta

    Päätökset täytyisi tehdä nopeasti, sillä kunnissa varaudutaan talouden kiristymiseen jo nyt. Yksinkertaisin tapa olisi kuntien yhteisövero-osuuden kasvattaminen, koska se kohdistuisi samoihin kuntiin, jotka kärsivät eniten yhteisöveron tuoton laskusta.

    Yhteisövero-osuuden korottaminen ei kuitenkaan voi olla pitempiaikainen ratkaisu, päinvastoin. Tavoitteena pitäisi ennemminkin olla yhteisöveron poistaminen kuntien veropohjasta, sillä suurten vaihteluidensa takia se sopii huonosti kuntien rahoituslähteeksi. Yksi vaihtoehto voisi olla jakaa osa arvolisäveron tuotosta kunnille. Jos kuntien osuus määräytyisi niiden yritysten tuottaman arvonlisäyksen suhteessa, kunnilla säilyisi kannustin kehittää elinkeinotoimintaa, mutta veropohjan vuosittaiset vaihtelut olisivat huomattavasti yhteisöveroa pienemmät.

    Nousun koittaessa kuntien alijäämien korjautuminen on valtiota hitaampaa. Sekä kuntien verotulojen että menojen kasvu määräytyy pitkälti palkkojen nousun perusteella, joten tulojen kasvattaminen menoja enemmän on vaikeaa ilman rakenteellisia uudistuksia.

     


     

    [1] Budjettitalouden alijäämät ovat suurempia kuin kansantalouden tilinpidon käsittein lasketut alijäämät, koska niissä on mukana mm. valtion pääomasijoitukset ja lainat yrityksille ja kriisivaltioille.

     

    Keskeiset ennustemuuttujat vuosina 2008-2010

     

    2008

    2008

    20091

      20101

     

     

    Mrd. euroa

    Määrän

    muutos, %

    Määrän

    muutos, %

      Määrän

        muutos, %

     

     

     

     

     

    Bruttokansantuote

    186,1

    0,9

    -3,5

    -0,5

    Tuonti, tavarat ja palvelukset

    75,0

    -1,3

    -10,0

    -0,5

    Vienti, tavarat ja palvelukset

    82,2

    -1,1

    -12,0

    1,0

    Kulutus

    136,8

    1,9

    0,0

    0,3

        yksityinen

    95,7

    2,0

    -0,5

    0,0

        julkinen

    41,2

    1,7

    1,0

    1,0

    Investoinnit

    38,4

    1,0

    -11,0

    -6,0

        yksityiset

    33,7

    1,3

    -13,0

    -7,5

        julkiset

    4,7

    -1,3

    5,0

    2,5

    Varaston muutos ja tilastovirhe2

    3,7

    -0,7

    0,0

    0,0

    Inflaatio, kuluttajahintaindeksi, %-muutos

     

    4,1

    0,5

    0,5

    Työttömyysaste, %

     

    6,4

    8,1

    9,6

    Työllisyysaste3, %

     

    70,6

    68,5

    66,1

    Valtion nettoluotonanto, % BKT:sta

     

    0,8

    -2,4

    -3,9

    Kuntien nettoluotonanto, % BKT:sta

     

    -0,1

    -0,7

    -0,8

    Koko julkisen sektorin nettoluotonanto,

    % BKT:sta

     

    4,1

    -0,6

    -3,0

    Vaihtotase, mrd. euroa

     

    4,0

    3,8

    4,2

    1 PTT:n ennuste

    2 Kontribuutio BKT:n kasvuun, %-yksikköä

    3 Työllisten osuus 15-64 -vuotiaista

     

     

     

     

     

    Lisätietoja: Kansainvälinen talous: Markus Lahtinen puh. 09-3488 8418 ja
    Petri Mäki-Fränti, puh. 09-3488 8420
    Suomen talous: Janne Huovari, puh. 09-3488 8421 ja Raija Volk, puh. 040-590 3430
    Aluetalous: Raija Volk.