Uutiset

Uusi tutkimus: Osuustoiminta voi auttaa soteen mukaan tähtääviä palvelutuottajia

16.lokakuu 2018

Osuustoimintamalli sopisi hyvin sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajayrityksille, mutta mallia koskevalle osaamiselle ja tiedolle olisi paljon lisätarvetta, kertoo Pellervon taloustutkimuksen, Nordic Healthcare groupin ja Idekoopin tutkimushanke. Hankkeen väliraportti julkistettiin vastikään, ja sen voi lukea valtioneuvoston kanslian sivuilta täällä (linkki).

 

Tietoa osuustoiminnasta ja mallin mahdollisuuksista sote-palvelutuotannossa tarvitaan lisää

Lyhyellä aikavälillä suurimmat mahdollisuudet ovat toimialaliukumissa – pitkällä aikavälillä osuustoiminnan edellytyksiä on parannettava

Osuustoiminnan ja yleensä sote-palveluiden tilastointia on kehitettävä

Osuustoiminta voi auttaa pieniä toimijoita sote-uudistuksen teknisten vaatimusten täyttämisessä


Osuuskuntia toimii Suomessa ja maailmalla paljon, mutta sote-alalla niitä on toistaiseksi vasta vähän. Suomessa on tilastojen mukaan osuuskuntia, jotka tuottavat sote-palveluita vain 56 (Tilastokeskus) tai 71 (Valviran Valveri-rekisteri). Palkansaajia näissä on Tilastokeskuksen mukaan 400, eli 0,6 % kaikkien sote-yritysten palkansaajista. Väliraportin mukaan malli sinänsä kuitenkin sopisi hyvin sote-alalle, sillä osuustoiminnan ja sosiaali- ja terveysalan arvomaailmat vastaavat hyvin toisiaan. Osuuskuntamalli voisi myös auttaa pieniä sote-toimijoita täyttämään sote-uudistuksen asettamat uudenlaiset tekniset vaatimukset palveluntuottajille.

Maailmalta löytyy myös erittäin suuria sote-osuuskuntia, suurimpana brasilialainen Confederacão Nacional das Cooperativas Médicas Unimed do Brasil, jonka liikevaihto oli vuonna 2015 noin 22 miljardia dollaria.

Tiedosta ja tilastoista on puutetta

Tutkimushankkeessa on myös havaittu, että osuustoimintaa koskevalle tiedolle ja osaamiselle olisi huomattavasti lisätarvetta. Tietoa puuttuu muun muassa rahoittajatahoilta, jotka saattavat vierastaa osuuskuntamuotoa. Osuuskuntia koskevan tutkimuksen ja opetuksen puute vaikeuttaa myös osaavan henkilökunnan ja luottamushenkilöiden löytämistä osuuskuntien palvelukseen.

Lisäksi huomattiin, että osuuskunnista, yleishyödyllisistä toimijoista ja jopa ylipäänsä sote-palveluntuottajista on yllättävän vaikeaa löytää kattavia tilastoaineistoja. Tiedot ovat hajallaan ja eri lähteissä osin ristiriitaisia. Erityisesti maakunnallinen tieto sekä tieto palveluiden luonteesta ja toiminnan laajuudesta puuttuu kaikilta tiedontarjoajilta. Väliraportin mukaan tämä herättääkin kysymyksen, mistä palveluiden järjestäjät ja maakunnat voisivat tulevaisuudessa saada riittävää ja ajantasaista tietoa alueen sote-palveluntuottajista.

Väliraportin mukaan lyhyellä tähtäimellä osuuskuntamallin suurimmat mahdollisuudet sotessa tulevat vanhojen, suurten osuuskuntien ns. toimialaliukumista. Suomessa viisi finanssisektorilla sekä vähittäiskaupanalalla toimivaa osuustoimintayritystä on tullut mukaan sote-palveluihin (mm. OP-ryhmä, Osuuskunta Tradeka). Ne ovat vakaita toimijoita, joilla on merkittäviä taloudellisia, rakenteellisia ja inhimillisiä pääomia käytössään.

Osuustoimintamuodon ja yleishyödyllisten yhteisöjen toiminnan edellytykset ja mahdollisuudet sosiaali- ja terveyspalveluissa (OTSO) -hanke toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hanketta koskevan valtioneuvoston kanslian tiedotteen pääset lukemaan kokonaisuudessaan tästä (linkki). Hankkeen loppuraportti julkistetaan joulukuussa.

Osuuskuntien toimialaliukumista kertovan infograafin pääset lukemaan täältä.

Lisätietoja:

Iiro Jussila, p. 050 465 9899, iiro.jussila@ptt.fi