Uutiset

Tuottavuutta ja tehoa palveluihin

3.joulukuu 2007

  •                                                                                        PTT-KATSAUS 4/2007

    Suomen talouskasvun jatkuminen riippuu nyt yhä enemmän siitä, miten tuottavuus kehittyy palvelualoilla. Tuottavuus palvelualoilla on monitahoisempi käsite kuin tavaratuotannossa. Palveluissa korostuvat sekä toiminnan vaikuttavuus että palvelujen laatu.

    Tuottavuuden nostaminen palveluissa ei tarkoita kuitenkaan vain työtehon nostoa vaan ennen kaikkea työn organisoinnin ja hallinnon kehittämistä. Muutos tässä suhteessa on enemmän korvien välissä kuin suorittajien käsissä. Hyvän esimerkin antaa professori Erkki Vauramon artikkeli, joka käsittelee vanhustenhoito Suomessa. Kuten Sitran yliasiamies Esko Aho toteaa, myös nykyteknologia antaa mahdollisuuden tuottavuuden läpimurtoon, mutta se edellyttää innovaatioita juuri työn organisoinnissa. Hyvä organisointi merkitsee usein myös hyvää laatua.   

     Sitran yliasiamies Esko Aho kartoittaa artikkelissaan ”Innovaatioista uusi kilpailuetu” Suomen talouden mahdollisuuksia 2000-luvun haasteiden keskellä. Hänen mukaansa tarvitaan yhtä radikaaleja talouden rakenteiden sekä tuotannon ja innovaatioiden läpimurtoja kuin mitä tapahtui Suomessa toisen maailmansodan ja 1970-luvun energiakriisien jälkeen.

    Valtiosihteeri Anssi Paasivirta kauppa- ja teollisuusministeriöstä kirjoittaa artikkelissaan ”Tuottavuus ja innovaatiot” laajasti siitä, miten tuottavuus ja innovaatiot ovat keskeisiä nykyvaiheen taloudelliselle kehitykselle. Paasivirran mukaan Suomessa on otettava käyttöön laaja innovaatiokäsite, joka sisältää teknologiset innovaatiot, design-, brändi- ja bisnesosaamisen innovaatiot sekä työorganisaatioiden kehittämisen ja kansainvälistymisen.

    Professori Erkki Vauramo pohtii vanhushoidon tulevaisuutta artikkelissaan ”Vanhuspalvelut tarvitsevat radikaalia uudistumista”. Palvelutarpeen huippu osuu Vauramon artikkelin mukaan vuosille 2025 - 2040. Vauramon mukaan Suomessa tarvitaan vallankumousta varsinkin laitospaikkoja tarvitsevien vanhusten hoidon järjestämisessä.

     Nykyinen järjestelmä ylläpitää laitospaikkoja jopa asunto-ongelmien ratkaisemiseen. Laitostuminen ja varsinkin pakkomakuuttaminen tulevat yhteiskunnalle kalliiksi. Suomesta poiketen muissa Pohjoismaissa vanhuksille annetaan mahdollisuus osallistua hoitoonsa itse kaikissa vaiheissa. Siirtyminen uuteen palvelurakenteeseen merkitsee investointeja palvelu- ja senioriasumiseen. Rahoituksen tarve on tältä osin niin suuri, että se edellyttää yksityisen pääoman mukaan tuloa.

     Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n johtava ekonomisti Antti Moisio tarkastelee artikkelissaan ”Julkisen sektorin tuottavuustalkoot - miten käy palveluille?” sitä pelivaraa, mitä julkisten palvelujen tuottavuuden nostaminen voisi tuoda. Säästöpotentiaali voisi pelkästään terveyskeskus-, perusopetus-, lukio- ja päivähoitopalveluissa olla noin 450 miljoonaa euroa vuodessa. Säästö realisoituu, jos heikoimman tehokkuuden yksiköt pystyvät kopioimaan tehokkaimpien yksiköiden toimintatavat.

    Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen ekonomisti Janne Huovari arvioi artikkelissaan ”Ovatko suomalaiset parempia kuin muut työn tuottavuudessa?” Ennakkokäsitysten mukaisesti Suomen teollisuuden toimialoista pärjäävät vertailuissa parhaiten metsäteollisuus ja sähkötekninen teollisuus. Toisin kuin yleensä ajatellaan, myös palveluissa on monta alaa, joiden tuottavuus on korkeaa tasoa verrattuna muihin teollisuusmaihin. Esimerkiksi tukkukauppa ja yllättäen myös rakentaminen ovat tässä vertailussa korkealla.

     Tutkija Saara A. Brax Teknillisen korkeakoulun Innovaatiojohtamisen instituutista kirjoittaa artikkelissa ”Palvelut tuottavuuden näkökulmasta” siitä, miten tuottavuuskäsitettä voi ja pitäisi käyttää palvelujen yhteydessä. Palvelut eroavat teollisuuden tuotantoprosessista, koska asiakasta ja tuotetta ei useimmiten voi erottaa toisistaan. Palvelu on prosessi, missä palvelun tuottaja suorittaa halutun lopputuotteen, palvelun, suoraan asiakkaalle. Teollisuus myy siis karkeasti ottaen tuotantoprosessin lopputuotetta, kun taas palveluyritys myy itse prosessia. Kirjallisuuden usein kriittisestä näkökulmasta huolimatta Brax esittää, etteivät tuottavuus, vaikuttavuus ja asiakkaalle tuotetun arvon kasvattaminen ole ristiriidassa toistensa kanssa, vaan ne voidaan saavuttaa samanaikaisesti - jopa palveluissa.

     Lisätietoja:   Tutkimusjohtaja Raija Volk, PTT, puh. (09) 3488 8417, 040 590 3430
                        Ekonomisti Kalle Laaksonen, PTT, puh. (09) 3488 8401,
                        Toimitusjohtaja Pasi Holm, PTT, puh. 050 374 7462
    PTT-katsauksen 4/2007 artikkelit ja kirjoittajien yhteystiedot:

     

     

               ”Tuottavuus takaa talouskasvun jatkumisen”, ekonomisti Kalle Laaksonen ja tutkimusjohtaja Raija Volk, Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT, puh. (09) 348 8844, sähköposti: kalle.laaksonen@ptt.fi, raija.volk@ptt.fi

                 ”Innovaatioista uusi kilpailuetu”, yliasiamies Esko Aho, Sitra, Itämerentori 2, 00180 Helsinki, sähköposti: esko.aho@sitra.fi

                ”Tuottavuus ja innovaatiot”, valtiosihteeri Anssi Paasivirta, Kauppa- ja teollisuusministeriö, PL 32, 00023 Valtioneuvosto, sähköposti: anssi.paasivirta@ktm.fi

                ”Vanhuspalvelut tarvitsevat radikaalia uudistumista”, professori Erkki Vauramo, Teknillinen korkeakoulu, PL 5500, 02015 TKK, sähköposti: erkki.vauramo@tkk.fi 

               ”Julkisen sektorin tuottavuustalkoot - miten käy palveluille?”, johtava ekonomisti Antti Moisio, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT, PL 1279, 00101 Helsinki, sähköposti: antti.moisio@vatt.fi

                ”Ovatko suomalaiset parempia kuin muut työn tuottavuudessa?”, ekonomisti Janne Huovari, Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT, puh. (09) 348 8844, sähköposti: janne.huovari@ptt.fi

                ”Palvelut tuottavuuden näkökulmasta”, tutkija Saara Brax, Teknillisen korkeakoulun Innovaatiojohtamisen instituutti IMI, BIT Tutkimuskeskus, Teknillinen korkeakoulu, PL 5500, 02015 TKK, sähköposti: saara.brax@hut.fi.