Uutiset

Tulevaisuuden metsänomistaja arvostaa luontoa ja käyttää metsiään monipuolisesti

10.helmikuu 2009

  • Metsänomistus kiinnostaa suomalaisia vielä suurten ikäluokkien jälkeenkin. Tulevat metsänomistajasukupolvet arvostavat metsiään sekä luontoympäristönä että talousmetsinä. Globaali ajattelutapa metsänomistuksessa yleistyy: toimenpiteillä omissa metsissä nähdään laajempi maailmanlaajuinen merkitys. Tulokset käyvät ilmi Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen tuoreesta tutkimuksesta, jossa haastateltiin 2000-luvulla metsänomistajaksi tulleita henkilöitä sekä 16–25-vuotiaita nuoria. Aineisto kerättiin henkilökohtaisin ryhmähaastatteluin sekä postikyselyillä vuosina 2007–2008. Haastatteluihin ja kyselyihin osallistui noin 100 metsänomistajaa ja noin 250 nuorta.

    Metsien taloudellisia mahdollisuuksia ei tiedosteta 

    Tulevaisuuden metsänomistajat haluavat yhdistää metsiensä käytössä aineettomat ja taloudelliset arvot. Metsäntoimenpiteissä he edellyttävät luonto- ja virkistysarvojen huomioon ottamista. Tulevilla metsänomistajilla on kuitenkin hyvin vähäiset tiedot metsätalouteen ja metsäteollisuuteen liittyvissä asioissa. Erityisesti metsien taloudelliset mahdollisuudet ovat heille tuntemattomia. Metsänomistuksen myötä ja tiedon lisääntyessä kiinnostus metsän taloudellisiin mahdollisuuksiin kasvaa. Metsäneuvonnassa tämä tulisikin ottaa huomioon.  

    Metsänomistajaksi tullaan edelleen melko iäkkäänä 

    Tällä vuosituhannella metsänomistajiksi tulleiden keski-ikä on noin 55 vuotta. Tämä on lähellä metsänomistajakunnan keski-ikää, joka on 60 vuotta. Metsänomistajakunnan tuntuvaa nuorentumista joudutaan siten odottamaan vielä pitkään. Myös metsänomistajakunnan arvot muuttuvat hitaasti nuorentumisen tahtiin.

    Metsänomistuksen tavoitteet muuttuvat  

    Metsänomistus kiinnostaa uusia metsänomistajia suuresti ja puuta myydään aktiivisesti. Metsänomistuksen tavoitteissa 2000-luvulla metsänomistajaksi tulleilla esiintyy eroja koko metsänomistajakuntaan nähden. Koko metsänomistajakuntaa vastaavia yhteisiä tavoitteita ovat taloudelliset tavoitteet sekä virkistykseen ja vapaa-aikaan liittyvät tavoitteet. Sen sijaan liittyminen menneisiin sukupolviin metsänomistuksen kautta on menettänyt merkitystään uusien metsänomistajien keskuudessa. Tulevia sukupolvia kuitenkin ajatellaan metsänomistuksessa edelleen. Metsän kiinnostavuus sijoittamismielessä on hieman lisääntynyt. Lisäksi osa uusista metsänomistajista suhtautuu omistukseensa eräänlaisena harrastuksena.  

    Omatoimisuus vähentyy – palveluita ja tietoa tarvitaan 

    Kaupunkilaistuminen sekä asuinpaikan ja metsätilan välisen etäisyyden kasvu ovat vähentäneet uusien metsänomistajien mahdollisuuksia hoitaa metsäasioita itsenäisesti. Tämä lisää palveluiden tarvetta. Metsänomistajien erilaiset toiveet esimerkiksi metsänkäsittelyssä edellyttävät vaihtoehtoisia menetelmiä. Uusien metsänomistajien tiedontarve on myös suuri, joten tehokasta tiedottamista ja neuvontaa tarvitaan. Metsänomistuksen alkuvaiheessa on tärkeää panostaa metsätalouden perusasioihin alan käsitteistä ja sanastosta alkaen. Metsänomistajakunnan rakenteen muuttuessa yhä monimuotoisemmaksi tarvitaan yhä yksilöllisempiä palveluita ja neuvontaa. 

    Suomalaisilla nuorilla on positiivinen kuva metsästä 

    Iältään 16–25-vuotiailla suomalaisilla nuorilla on positiivinen kuva metsästä. Nuoret pitävät yleisesti metsää tärkeänä, eivätkä voi ajatella luopuvansa metsästä, mikäli sellaisen omistaisivat. Henkisten arvojen lisäksi metsä nähdään tulonlähteenä ja turvana pahan päivän varalle. Nuoret eivät yleensä kuitenkaan ajattele metsää taloudellisesti arvokkaana. 

    Kansallisen ja kansantaloudellisen näkökulman tilalla tai lisäksi nuorten metsäasenteissa näkyy maailmanlaajuisten ongelmien näkökulma. Hakkuisiin taajamien ja asutuksen lähellä nuoret suhtautuvat kriittisesti. Hakkuut kuitenkin hyväksytään jossain määrin, mutta tällöin edellytetään maiseman huomioon ottamista ja siistiä jälkeä metsässä. 

    Koululla on suuri merkitys tiedon jakajan 

    Nuorten tiedot metsätaloudesta ja metsäteollisuudesta ovat vähäiset. Koulun merkitys perustiedon antajana on suuri. Kouluopetuksessa näitä asioita käsitellään kuitenkin niukasti. Nuoret arvostavat myös vanhemmiltaan ja sukulaisiltaan saamaa tietoa metsäasioista. Kaupunkilaistumisen myötä tämä hiljaisen tiedon siirtyminen uhkaa loppua lähes kokonaan. 

    Tulokset perustuvat Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen hankekokonaisuuteen ”Yksityismetsänomistajakunta muutoksessa: Tulevaisuuden metsänomistaja 2030”. Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Metsäsäätiö ja MTK. Hankkeessa on julkaistu tai julkaistaan vuoden 2009 aikana seuraavat raportit:

    Liisa Mäkijärvi: Nuorten suhtautuminen metsiin ja metsien käyttöön tulevaisuuden metsänomistajina ja päätöksentekijöinä. PTT:n työpapereita N:o 117.

           Liisa Mäkijärvi & Anna-Kaisa Rämö: Nykynuoret vaikuttajina ja metsänomistajina vuonna 2030. Postikyselyn tulokset. Julkaistaan PTT:n  raportteja-sarjassa.

          Anna-Kaisa Rämö & Ritva Toivonen: Uusien metsänomistajien asenteet, motiivit ja aikomukset metsiin ja metsänomistukseen liittyvissä asioissa. Luonnos. Julkaistaan PTT:n raportteja-sarjassa.

        Anna-Kaisa Rämö & Paula Horne & Liisa Mäkijärvi & Ritva Toivonen: Yksityismetsänomistajakunta muutoksessa:  Tulevaisuuden metsän-omistaja vuonna 2030. Yhteenveto osahankkeiden tutkimustuloksista. Julkaistaan PTT:n raportteja-sarjassa.

    Lisätietoja:  

    Metsänomistajia koskevat tutkimukset: metsäekonomisti Anna-Kaisa Rämö, puh: (09) 3488 8411, sähköposti: anna-kaisa.ramo@ptt.fi

    Nuoria koskevat tutkimukset: toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi, Suomen Metsäsäätiö, puh: 040 750 1801, sähköposti: liisa.makijarvi@metsasaatio.fi