Uutiset

Tilastojen takana: Työllisyys nopeassa kasvussa

25.tammikuu 2018
Janne Huovari
KATSO KIRJOITTAJAN MUUT ARTIKKELIT»

Kirjoittaja on PTT:n ennustepäällikkö. Twitter: @jhuovari

Tuotannon kasvu nopeutui viime vuoden alusta selvästi. Kun työllisyys seuraa tuotannon kasvua noin puolen vuoden viiveellä, odotettiin kesällä myös työllisyyden kasvun nopeutuvan. Muutama kuukausi menee odotellessa, kun vielä syyskuussakin työllisyyskehitys oli surkeaa.
Lokakuussa saatiin ensimmäinen positiivisempi työllisyysluku ja marras-joulukuun työllisyysluvat olivat jo varsin ilahduttavia. Marraskuussa työllisten määrä kasvoi 3,4 prosenttia vuoden takaa ja joulukuussa 2,0 prosenttia. Vuoden 2017 lopulla työllisiä oli 48 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.


 
Työpaikat ovat syntyneet palveluihin

Tuotannon kasvu oli viime vuonna varsin laajalla pohjalla. Kasvussa olivat niin vienti, investoinnit kuin kulutuskin. Myös työllisyyden piristyminen loppuvuonna näyttäisi tapahtuneen laajalla rintamalla. Pääasiassa työllisyyden kasvu on kuitenkin tullut palveluista ja rakentamisesta. Viimeisellä neljänneksellä kasvoivat ennen muuta terveys- ja sosiaalipalveluiden työlliset, mutta koko viime vuoden aikana kasvussa ovat olleet muut yksityiset palvelut.

Kulutuksen ja viennin kasvusta huolimatta työllisyys ei ole kuitenkaan lisääntynyt kaupassa ja teollisuudessa. Teollisuuden työpaikat ovat olleet Suomessa jo pitkään laskevalla trendillä, ja myös tulevaisuudessa teollisuuden tuotannon kasvu tulee tuottavuudesta, ei työpanoksen lisääntymisestä. Nykyinen tilanne, jossa teollisuuden työpaikkojen lasku on ainakin väliaikaisesti pysähtynyt, on jo hyvä.

Kaupan alalla tilanne on uudempi. Verkkokaupan yleistyminen ja automaation lisääntyminen kaupassa ovat mahdollistaneet kaupan volyymin kasvun samaan aikaan kuin työpaikat ovat vähentyneet. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä kuitenkin myös kaupan työpaikkojen väheneminen näyttäisi ainakin pysähtyneen edelliseen neljännekseen verrattuna.

Uudet työpaikat ovat kokoaikaisia

Uudet työpaikat näyttäisivät olevan suurelta osin jatkuvia ja kokoaikaisia. Työllisyyden kääntyessä kasvuun 2016 ensimmäisenä kasvoi osa-aikatyö, mutta viime vuoden lopulla suurin osa uusista työpaikoista oli vakinaisia ja kokoaikaisia työpaikkoja.
Myös työllisyyden kasvun sukupuolijakauma näyttäisi korjautuneen. Kun vielä 2016 työllisyyden kasvu koski pelkästään miehiä ja naisten työllisyys laski edelleen, viime vuonna miesten ja naisten työllisyyden kasvu on ollut suurin piirtein yhtä nopeaa.

Työttömyys on pysynyt korkealla

Työllisyyden kasvusta huolimatta työttömien määrä ei juuri ole laskenut ja joulukuussa työttömyysaste oli edelleen 8,4 prosenttia. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaisen työttömyyden hidas aleneminen ei kuitenkaan nyt ole kovin huolestuttavaa. Työttömyys on pysynyt korkeana, koska samaan aikaan kuin työllisyys on kasvanut, työvoiman määrä on kasvanut vielä enemmän.
Osittain kyse on piilotyöttömien siirtymisestä työmarkkinoille. Työvoimatutkimuksessa työtön on henkilö, joka on vailla töitä ja etsii töitä aktiivisesti. Tämän lisäksi työmarkkinoilla on työtä vailla olevia, jotka haluaisivat työtä, mutta ovat luopuneet aktiivisesta työnhausta ainakin väliaikaisesti. Tämän ryhmän koko on selvästi pienentynyt viime vuoden aikana.

Samaan aikaan kuin työttömyydestä on siirtynyt ihmisiä työllisiksi, työvoiman ulkopuo-lelta on siirtynyt ihmisiä työttömäksi. Osittain kyse on juuri piilotyöttömistä, jotka ovat aktivoituneet joko työmarkkinoiden kysynnän piristyessä tai työvoimahallinnon tihentyneiden haastatteluiden aktivoimina. Lisäksi työvoiman ulkopuolelta on tullut työmarkkinoille myös muita kuin piilotyöttömiä, kun työmarkkinat taas vetävät. Näin käy aina työllisyyden kasvaessa. 
Työministeriön työttömyyslukuja on pienentänyt myös se, että rekisteristä on haastattelujen myötä poistettu henkilöitä, jotka olivat jo työllistyneet, tai joiden ei enää ole katsottu täyttävän työttömyysturvan ehtoja.

Osallistumisaste noussut kaikissa ikäluokissa

Työmarkkinoille on tullut uutta työvoimaa kaikista ikäluokista, kun työvoimaan osallistumisasteet ovat nousseet kaikenikäisillä. Pidemmällä aikavälillä eniten on kasvanut 55-64-vuotiaiden osallistumisaste. Viime vuoden lopulla eniten osallistumisaste on kuitenkin kasvanut parhaassa työiässä olevilla 35-44-vuotiailla.

Hallituksen työllisyystavoite taitaakin toteutua

Siitä ei ole niin kauaa, kun ekonomistit olivat varsin yksimielisiä, että hallituksen työllisyystavoite 72 prosentin työllisyysasteesta ja 110 000 uudesta työpaikasta ei tule toteutumaan. Itse totesin viime alkukeväänä, että työllisyystavoite vaatisi loppuhallituskaudelle noin 3 prosentin bkt:n kasvua. Enkä pitänyt sitä todennäköisenä.

Viime vuonna kasvu oli yli 3 prosenttia ja tämäkin vuosi mennään todennäköisesti kolmen prosentin tuntumassa. Työllisyystavoitteen saavuttamisesta onkin siis tullut todennäköistä. Kausitasoitettuna työllisyysaste oli viime vuoden joulukuussa 70,7 prosenttia.
Työllisyyden trendillä kasvua oli joulukuussa hallituksen aloituksesta lähes 80 000. Tavoitteen saavuttamiseen tarvittaisiin siis noin 30 000 työllistä lisää. Siihen riittää siis hitaampikin kasvu kuin vuoden lopulla.