Uutiset

Tilastojen takana: Työllisyys kovassa kasvussa

24.heinäkuu 2018
Janne Huovari
KATSO KIRJOITTAJAN MUUT ARTIKKELIT»

 

(Huom: saat kuvat suuremmiksi avaamalla ne uudessa ikkunassa)

Kirjoittaja on PTT:n ennustepäällikkö. Twitter: @jhuovari

Kesäkuun Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Suomessa oli noin 2 670 000 työllistä, mikä on 99000 enemmän kuin vuosi sitten. Vain vuosina 1989 ja 1990 työllisiä on ollut enemmän ja silloin työllisyyden kausivaihtelu oli suurempaa nykyisin. Kausivaihtelusta puhdistettuna Suomessa onkin nyt enemmän työllisiä kuin koskaan aikaisemmin.

Työllisyyden kasvuvauhti onkin ollut viime vuoden lopulta lähtien huiman nopeaa. Vielä viime kesänä juuri kukaan ei uskonut hallituksen työllisyystavoitteen toteutuvan, koska sen saavuttaminen olisi vaatinut niin nopeaa työllisyyden kasvua, että sellaista on Suomessa harvoin nähty. Nyt on taas nähty.  

Kesäkuussa työllisyys kasvoi 3,8 prosenttia vuoden takaa ja alkuvuonna keskimäärin 2,9 prosentia. Näin nopeaa kasvua on nähty viimeksi 1990-luvun lopulla Nokian siivittämänä. 

Työllisyysaste lähes hallituksen tavoitteessa 

Nopean työllisyyskasvun myötä kausivaihtelusta puhdistettu työllisyysaste olikin kesäkuussa jo 71,8 prosenttia eli lähes hallituksen tavoitteessa 72 prosentissa. Kesänajan ensimmäiset kausivaihtelusta puhdistetut arviot saattavat kuitenkin olla hieman yläkanttiin, sillä kesätyöläisten myötä työllisiä on kesällä normaalia enemmän, ja kausipuhdistuksen viimeisimmän havainnot voivat olla vähän harhaisia. Joka tapauksessa työllisyysastetavoite on täyttymässä ja työllisten määrän tavoite 110 000 työpaikkaa jo täyttynyt.

Nopea työllisyydenkasvu on ennen muuta seurausta hyvästä kansainvälisestä suhdannetilanteesta. Suomen talous on kasvanut vuodesta 2016 lähtien hyvää vauhtia. Täysin kansainvälisen suhdannetilanteen piikkiin työllisyyden kasvua ei luultavasti kuitenkaan voi laittaa. Suomen talouskasvu on kilpailijamaita nopeampaa, joten hintakilpailukykyä parantaneilla matalilla palkkaratkaisuilla ja kiky-sopimuksella on luultavasti ollut jotain merkitystä. Lisäksi työllisyyden kasvu on nopeampaa kuin mitä pelkän talouskasvun perustalla voisi olettaa, joten työmarkkinareformeilla on luultavasti ollut myös vaikutusta.

Tärkeä suhdanteista riippumaton tekijä on ollut työllisyysasteen nousu ikääntyneillä työikäisillä. 55-64-vuotiaiden työllisyysaste on noussut reilussa 20 vuodessa alle 35 prosentista noin 65 prosenttiin. Työllisten määrään on vaikuttanut myös yli 64-vuotiaiden työllisyyden kasvu. Heidän työllisyytensä on samassa ajassa kasvanut noin 15 000:sta noin 75 000:een. Terveyden ja koulutuksen lisäksi vaikutusta on ollut eläkeratkaisuilla.

Ilman ikääntyneiden työelämään osallistumisen kasvua nykyinen työllisten määrä ei olisi mahdollinen, sillä työikäisen väestön määrä on laskenut huipustaan vuonna 2010 noin 125 000 henkeä. 

Ikääntyneiden ikäluokkien lisäksi viime aikoina kaikkien muidenkin ikäluokkien työllisyysaste on ollut kasvussa. Ikääntyneiden lisäksi nuorten osallistumisasteet ovat kasvaneet viime vuodesta lähtien. Tämä näkyi varsinkin viime vuoden lopulla työvoiman määrän merkittävänä kasvuna. Tästä luultavasti voidaan osittain kiittää työvoimahallinnon työvälityksen tehostamista ja haastatteluiden lisäämistä. Vaikka niillä osittain putsattiin työttömiä tilastoista, ovat ne luultavasti kannustaneet myös piilotyöttömiä takaisin työmarkkinoille ja sitä kautta töihin.  

Aktiivimallin työllisyysvaikutuksia on vaikea arvioida ilman kunnollista tutkimusta, mutta sen käyttöönoton jälkeen työllisyyden kasvu ja työttömyyden lasku on ollut erittäin nopeaa. Se ei myöskään näyttäisi lisänneen merkittävästi pelättyjä erittäin lyhyitä työsuhteita. 

Kokoaikaiset työpaikat lisääntyneet eniten 

Työllisyyden kasvun laatua on epäilty. Varsinkin aktiivimallin myötä monet ajattelivat, että lyhytaikaiset työsuhteet, joilla aktiivisuusehdon saa täytettyä, lisääntyisivät. Työllisyyden kasvu näyttää kuitenkin olevan pääosin seurausta ”kunnon” työpaikkojen määrän lisääntymisestä.  

Viime vuoden lopulta lähtien palkansaajien työtuntien kasvu on ollut yhtä nopeaa kuin palkansaajien määrän kasvun. Erittäin lyhyitä työpätkiä tekevien määrä siis tuskin on merkittävästi kasvanut.

Palkansaajien määrän kasvun työsuhteen tyypin mukaan kertoo samaa. Työllisyyskasvun alkuvaiheessa vuonna 2016 osa-aikaiset työsuhteet kasvoivat nopeimmin. Viime vuodesta lähtien kasvu on kuitenkin tullut pääsiassa jatkuvista kokoaikaisista työsuhteista.

Työpaikat ovat syntyneet palveluihin 

Eniten työllisyys on kasvanut sosiaali- ja terveyspalveluissa, jotka sisältävät sekä julkisen että yksityisen sektorin palveluita. Myös muiden palveluiden työllisyys on kasvanut selvästi sekä viime vuodesta että verrattuna vuoden 2008 tasoon. 

Tämän vuoden alkupuoliskolla myös teollisuustyöpaikat ovat lisääntyneet, mutta verrattuna finanssikriisiä edeltävään tasoon teollisuustyöpaikkoja on edelleen noin 80 000 vähemmän.  

Nopea kasvu tänä vuonna on lisännyt myös kaupan työpaikkoja, mutta myös kauppa työllistää noin 25 000 vähemmän kuin ennen finanssikriisiä.

Työllisyysaste kasvussa kaikilla alueilla 

Työllisyysaste on noussut kaikissa maakunnissa. Nyt jo kuudessa maakunnassa, Ahvenanmaalla, Pohjanmaalla, Kanta-Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Keski-Pohjanmaalla työllisyysasteen trendi on selvästi yli hallituksen 72 prosentin tavoitteen. 

Työllisten määrän trendi kasvoi nopeimmin Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, yli 4 prosenttia. Pirkanmaalla työllisyys kasvoi noin 4 prosenttia. Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla noin 3 prosenttia vuoden takaa.