Uutiset

Tiedote: Teollisuuden tuotos kasvaa puun käyttöä hitaammin – biotalouden tavoitteita ei saavuteta ilman tutkimusta ja uusia tuotteita

14.helmikuu 2017

* PTT selvitti puupohjaisen biotalouden talousvaikutuksia vuoteen 2035 mennessä massa- ja paperiteollisuudessa, puutuoteteollisuudessa ja energiateollisuudessa.

* Puun käyttö lisääntyy voimakkaasti, mutta teollisuuden puunkäytön tuottavuus laskee. Tämän vuoksi lisääntyvän puun käytön tuoma talouskasvu jää puun käytön kasvua selvästi alemmaksi.

* Suotuisampi kehitys on mahdollinen, jos tutkimukseen ja kehitykseen panostetaan ja luodaan uudenlaisia korkean lisäarvon tuotteita.

Suomen biotalousstrategia tavoittelee jopa 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Metsäsektorille on hallitusohjelmassa asetettu tavoitteeksi monipuolistaa ja nostaa vuotuista puun käyttöä 15 miljoonalla kuutiometrillä sekä kasvattaa puun jalostusarvoa. Puun käyttötavoitteiden saavuttaminen on mahdollista, mutta Pellervon taloustutkimuksen PTT:n tutkimuksen mukaan monipuolistaminen ja jalostusarvon nostaminen suhteessa käytettyyn puun määrään eivät toteudu ilman merkittäviä muutoksia tuotannon rakenteessa. Tutkimus toteutettiin osana valtioneuvoston kanslian rahoittamaa hanketta ”Kohti biotaloutta: kapeikot ja ohjauskeinojen suuntaus”.

”Hyvä asia on, että puuta käytetään enemmän, mutta tästä kehityksestä olisi saatavissa enemmän arvoa, jos puuta jalostettaisiin pidemmälle Suomessa. Olemassa oleva metsäteollisuutemme luo edellytyksiä biotalouden kehittymiselle, mutta muutos ei synny itsestään”, tiivistää PTT:n metsäekonomisti Jyri Hietala.

Tutkimuksessa selvitettiin pitkän aikavälin tuotantoennusteiden perusteella puupohjaisen biotalouden taloudellisia vaikutuksia. Tarkastelussa olivat massa-, paperi- ja kartonkiteollisuus, puutuoteteollisuus sekä puusta tuotettava sähkö ja lämpö. Puunkäyttö kasvaa tulevaisuudessa voimakkaasti, ja sen reaalinen arvo nousee vuoteen 2035 mennessä 14 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna.

Tämän kehityksen talousvaikutukset jäävät kuitenkin selvästi alemmiksi, koska puun käytön tuottavuus laskee: puunkäyttö painottuu aiempaa enemmän alemman jalostusasteen tuotteisiin. Tämän vuoksi puupohjaisen biotalouden tuotos ja arvonlisäys kasvavat samalla aikajaksolla vain noin kuusi prosenttia.

”Taustalla on se, että korkean jalostusasteen tuotteen eli paperin tuotanto Suomessa vähenee. Samalla puuta käytetään enemmän massantuotantoon, jossa jalostusaste on matalampi. Lisääntyvä kartongintuotanto kompensoi tästä muutoksesta vain osan”, kertoo Jyri Hietala.

Uusia korkean jalostusasteen biotuotteita voisivat Hietalan mukaan olla vaikkapa rakentamisessa käytettävät puuelementit, nanosellu jatkojalosteineen tai selluntuotannon sivuvirroista saatavat biotuotteet. Esimerkiksi rakenteilla olevan Äänekosken biotuotetehtaan on tarkoitus käyttää monipuolisesti hyväkseen selluntuotannon sivuvirtoja.

”Avainasemassa ovat julkiset ja yksityiset panostukset etenkin uusien tuotteiden tutkimukseen ja kehitykseen,” Hietala sanoo.

PTT:n tutkimuksessa käytettiin tulevaisuuden kehityksen mallintamisessa Pöyry Management Consultingin tekemää kansallisen energia- ja ilmastostrategian 2016 taustaselvitystä Suomen metsäteollisuuden kehityksestä vuoteen 2035 asti. PTT:n tutkimus on osa laajempaa valtioneuvoston rahoittamaa hanketta ”Kohti biotaloutta: kapeikot ja ohjauskeinojen suuntaus”. Koko tutkimus Puupohjaisen biotalouden taloudelliset vaikutukset ja näkymät, PTT Työpapereita 184, on saatavilla PTT:n kotisivuilta http://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/kaikki-julkaisut/184.-hietalaj.-huovari-j.-2017.-puupohjaisen-biotalouden-taloudelliset-vaikutukset-ja-nakymat..html  ja koko hankkeen loppuraportti valtioneuvoston kanslian sivuilla http://tietokayttoon.fi/julkaisut.

Lisätietoja:

metsäekonomisti Jyri Hietala, p. 040 164 8151, sposti: jyri.hietala@ptt.fi

ekonomisti Janne Huovari, p. 040 164 8141, sposti: janne.huovari@ptt.fi

hankkeen vastuullinen johtaja Matleena Kniivilä, p. 040 164 8078, sposti: matleena.kniivila@ptt.fi