Uutiset

Tiedote: Suhdannekorjatun alijäämän arviointi perustuu epävarmoihin oletuksiin

4.toukokuu 2017

EU:n komission käyttämä menetelmä Suomen julkisen talouden tasapainon suhdannekorjaukseen on monimutkainen ja epävarma, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimus. Sitä ei pitäisikään käyttää finanssipolitiikkaa sitovana sääntönä vaan ainoastaan neuvoa-antavana ohjeena. 

”Monimutkaiset säännöt ja epävarmat mittatikut eivät lisää finanssipolitiikan valvonnan läpinäkyvyyttä ja uskottavuutta”, summaa ennustepäällikkö Janne  Huovari. 

Tutkimus tarkastelee, millaisena EU-komission tekemä suhdannekorjaus näyttäytyy Suomen tapauksessa. Suhdannevaihteluista ja kertaluonteisista toimista puhdistettu julkisen talouden rahoitusasema eli rakenteellinen jäämä on tärkeä niin osana Euroopan unionin tekemää julkisen talouden arviointia ja valvontaa kuin osana kansallisia finanssipolitiikan tavoitteitakin. Tutkimuksen mukaan komission menetelmän yksi ongelma on sen epävarmuus. Sillä saadut arviot Suomen rakenteellisesta jäämästä vaihtelevat muun muassa suuresti sen mukaan, millaisia oletuksia käytetään.  

”Suuri virhemarginaali ja monien teknisten oletusten heikot perusteet eivät tee menetelmästä kovin uskottavaa mittaria sääntöperustaiselle finanssipolitiikalle”, Huovari sanoo.

Rakenteellinen jäämä on sinänsä periaatteessa järkevä finanssipolitiikan arvioinnin apuväline. Vaihtoehtoisilla oletuksilla lasketut arviot rakenteellisesta jäämästä antavat samansuuntaisen kuvan julkisen talouden tasapainosta kuin komissionkin arvio. Arvion tarkkuus ei kuitenkaan ole sitä luokkaa, mitä siltä finanssipolitiikan arvioinnissa nykyisellään vaadittaisiin. 

Vakaus- ja kasvusopimus asettaa alijäämän rajat 

EU:n vakaus- ja kasvusopimus asettaa julkisen talouden alijäämälle ja velalle rajat. Julkisyhteisöjen nimellinen alijäämä saa olla korkeintaan kolme prosenttia ja bruttovelka korkeintaan 60 % suhteessa bkt:seen. Kolmen prosentin nimellinen raja on kuitenkin ongelmallinen, koska se ei ota huomioon suhdannevaihteluita. 

Suhdannevaihteluiden huomioimiseksi vakaus- ja kasvusopimukseen liitettiin keskipitkän aikavälin rakenteellisen jäämän tavoite. Suomen tavoitteeksi on asetettu -0,5 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. 

Rakenteellinen jäämä saadaan nimellisestä jäämästä vähentämällä siitä suhdannekomponentti ja kertaluonteisten toimien vaikutus. Komission menetelmässä suhdannekomponentti lasketaan tuotantokuilun ja ns. rahoitustasapainon puolijouston avulla. 

Tutkimuksen on rahoittanut Valtiontalouden tarkastusvirasto. Koko tutkimus Assessment of the EC cyclical adjustment methodology for Finland - impact on budget balances, PTT Työpapereita 191 on luettavissa PTT:n kotisivuilla TÄÄLLÄ.

Aiheesta on julkaistu myös uusi PTT Policy Brief 1/2017, joka on luettavissa TÄÄLLÄ. 

Policy Brief on uusi PTT:n julkaisutyyppi, jossa julkaistaan tiiviitä esityksiä, jotka liittyvät PTT:n tutkimustoimintaan ja osaamiseen. Ne voivat mm. olla itsenäisiä tutkimusjulkaisuja, tiivistyksiä ja yleistajuistuksia PTT:n laajemmista tutkimuksista tai tutkimukseen perustuvia puheenvuoroja ajankohtaisista aiheista.

Lisätietoja:
ennustepäällikkö Janne Huovari, 040 164 8141, janne.huovari@ptt.fi
ekonomisti Antti Kekäläinen, 040 164 8136, antti.kekalainen@ptt.fi