Uutiset

Tiedote: Mitä hiljainen metsänomistaja haluaa metsältään? - PTT selvitti yksityismetsänomistajien aktiivisuutta ja palvelutarpeita

8.helmikuu 2017

- Suomen yksityisen metsätalousmaan pinta-alasta noin 10% on hiljaisilla metsänomistajilla[1].

- Hiljaiset omistajat eroavat aktiivisista siinä, millaisia tavoitteita heillä on metsäomistuksen suhteen. Luonto- ja ympäristötavoitteet korostuvat, ja he myös usein välttivät avohakkuuta ja halusivat lisää tietoa eri metsänkäsittelyvaihtoehtojen taloudellisista vaikutuksista.

- Tutkimus esittää, että metsäasioiden hoitamista tulisi helpottaa ja palvelunsaantia parantaa. Metsävaratiedon saatavuus mahdollistaisi markkinaehtoisten palvelujen kohdentamisen nykyistä tehokkaammin. Palveluja tarjoavien organisaatioiden tulisi myös tunnistaa entistä paremmin hiljaisten omistajien tarpeet.

Metsää omistavien yksityishenkilöiden määrä ja osuus metsäpinta-alasta ovat Suomessa maailman suurimpia. Valtaosa teollisuuden käyttämästä puusta korjataan näistä metsistä. Pellervon taloustutkimus PTT on selvittänyt, millaisia yksityisomistajat ovat, ja miten he jakautuvat eri ryhmiin metsätaloudellisen aktiivisuutensa ja metsäomistuksen tavoitteiden suhteen. Tutkimustiedon tarpeen taustalla ovat muun muassa Suomen biotaloustavoitteet, investoinnit ja niiden myötä lisääntyvä puun käyttö. Tutkimuksen rahoitti Suomen Metsäsäätiö.

Aiemmin ei ole ollut hyvää käsitystä siitä, paljonko niin sanottuja hiljaisia metsänomistajia on, mikä vaikuttaa heidän metsiin liittyvään päätöksentekoonsa ja millaiset heidän hakkuumahdollisuutensa ovat muihin verrattuna. Erityisen mielenkiintoista on, miten nämä metsänomistajat saadaan kiinnostumaan ja tekemään harkittuja päätöksiä metsiensä suhteen, kertoo PTT:n metsäekonomisti Emmi Haltia.

Tutkimuksessa yksityiset metsänomistajat – eli perheomistajat, kuolinpesät ja verotusyhtymät – on jaettu kahteen ryhmään: hiljaisiin ja aktiivisiin. Yksityisen metsätalousmaan pinta-alasta hiljaisilla omistajilla on noin 10 prosenttia ja käyttämättömistä hakkuumahdollisuuksista 13 prosenttia. (ks kuva 1).

Tutkimuksen mukaan kokonaisuutena eniten hyödyntämättömiä hakkuumahdollisuuksia havaittiin olevan jo nykyään aktiivisilla metsänomistajilla. Kysyntä ratkaisee, mikä osuus näistä hakkuumahdollisuuksista tulee markkinoille, kommentoi MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen.

Hiljaiset omistajat eroavat aktiivisista selvästi siinä, mitkä ovat heidän tavoitteensa metsänomistuksessa. Kyselytutkimuksen mukaan aktiivisista suurin osa kuuluu ns. taloudellisesti suuntautuneiden monitavoitteisten ryhmään, kun taas hiljaisilla suurin ryhmä on luontoa ja ympäristöä korostavat (ks kuva 2). Myös tavoitteistaan epätietoisia on hiljaisissa omistajissa enemmän.

Monipuolinen omistus edellyttää monipuolisia keinoja ja palveluita

Puukaupan ja metsänhoidon aktivoimiseen tutkimus suosittelee useita erilaisia keinoja, koska metsänomistajatkin ovat hyvin monenlaisia. Kaikkien metsäasioiden hoitaminen - miten saadaan palveluita, teetetään metsänhoitotöitä tai haetaan tukia - pitäisi tehdä mahdollisimman helpoksi. Tämä vaatii neuvonnan ja tietojärjestelmien kehittämistä. Toisaalta pitää parantaa metsävaratietojen ja omistajien yhteystietojen saatavuutta, jotta neuvontaa ja räätälöityä palvelutarjontaa voidaan kohdistaa oikein. Digitalisaation keinot ja toimenpiteiden visualisointi päätöksentekovaiheessa ovat tulevaisuuden suuria mahdollisuuksia.

Monilla omistajilla yleinen rajoite metsänhoidon suhteen on metsäasioihin käytettävissä oleva aika. Metsä on harvalle pääelinkeino, joten siihen liittyviä töitä tehdään kaiken muun ohessa. Siksi palveluiden vaivattomuus, helppo saatavuus ja asiakaskohtainen joustavuus ovat tärkeitä asioita, Haltia sanoo. Metsäammattilaisille tehty kyselytutkimus osoittaa, että heidän toimintatapojaan voitaisiin kehittää ottamaan entistä paremmin huomioon hiljaisten omistajien palvelutarpeet muun muassa luontotavoitteisiin liittyen.

Kuolinpesistä noin kolmasosa kuuluu hiljaisiin omistajiin. Metsään liittyvä päätöksenteko koetaan hiljaisissa kuolinpesissä usein hankalaksi, eikä päätöksenteon periaatteista ole usein sovittu. Kuolinpesien henkilökohtaisen neuvonnan esteenä on tiedonpuute osakkaista ja heidän yhteystiedoistaan. Tutkimus ehdottaa mm., että nykyään kuolinpesille vapaaehtoinen selvennyslainhuuto voisi tulla pakolliseksi. Tällöin tulisi tietoon, ketkä ovat pesän osakkaita, ja neuvonnan sekä palveluiden tarjoaminen heille helpottuisi.

Puun käytön kasvaessa voimakkaasti kaikkien metsänomistajien, niin kuolinpesien kuin muiden yksityisten, metsät ovat tärkeitä ja jokainen metsänomistaja voi myös omalla aktiivisuudellaan vaikuttaa merkittävästi metsäomaisuutensa hoitoon ja käyttöön liittyviin palveluihin, sanoo metsäjohtaja Tomi Salo Metsäteollisuus ry:stä.

Tutkimus perustui monipuoliseen aineistoon, joka koostui Suomen metsäkeskuksen kokoamasta tietokanta-aineistosta ja metsänomistajille ja metsäammattilaisille tehdyistä kyselytutkimuksista. Raportti Miksi metsien taloudellisia mahdollisuuksia jätetään käyttämättä? – Metsänomistajien aktiivisuus ja siihen vaikuttaminen, PTT raportteja 255 on luettavissa PTT:n sivuilta http://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/kaikki-julkaisut/255.-haltia-e.-ramo-a-k-pynnonen-s.-valonen-m.-horne-p.-2017.-miksi-metsien-taloudellisia-mahdollisuuksia-jatetaan-kayttamatta-metsanomistajien-aktiivisuus-ja-siihen-vaikuttaminen..html

Myös muut hankkeen raportit ja työpaperit löytyvät PTT:n sivuilta http://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/kaikki-hankkeet/kayttamattomat-mahdollisuudet-metsataloudessa-miksi-nain-kay-ja-mita-voitaisiin-tehda-toisin.html

 

Lisätietoja:

metsäekonomisti Emmi Haltia, PTT, p. 040 1648 169   sähköposti: emmi.haltia@ptt.fi
metsäekonomisti Anna-Kaisa Rämö, PTT, p. 040 1648 061   sähköposti: anna-kaisa.ramo@ptt.fi

 

Kuva 1: Erilaisten yksityismetsänomistajien osuudet yksityisomisteisen metsätalousmaan pinta-alasta.

Kuva 2: Yksin ja puolison kanssa metsää omistavien jakautuminen tavoiteryhmiin.


 

[1] Hiljaisiksi on tässä tutkimuksessa luokiteltu metsänomistajat, jotka eivät ole tehneet hakkuita edeltävää metsänkäyttöilmoitusta tai hakeneet Kemera-tukea edelliseen kymmeneen vuoteen.