Uutiset

Tiedote: Maaseudun kehittämisohjelma on luonut koulutusta ja työpaikkoja – alueellisia eroja kuitenkin näkyvissä

3.heinäkuu 2017
Kimmo Mäkilä
KATSO KIRJOITTAJAN MUUT ARTIKKELIT»

PTT:n tutkimus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020:

Maaseudun kehittämisohjelma on tuonut koulutusta ja työpaikkoja – alueellisia eroja kuitenkin näkyvissä

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma on lähtenyt laajasti käyntiin ja hankkeita on käynnissä runsaasti, kertoo Pellervon taloustutkimuksen PTT:n ja Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n tekemä arviointi. Etenkin viljelijöiden koulutus- ja neuvontatoiminnasta on myönteisiä kokemuksia. Alueellisia eroja kuitenkin on, mikä näkyy muun muassa syntyneiden työpaikkojen määrissä.

”Koska ohjelma on lähtenyt hyvin käyntiin, se luo mahdollisuudet sille, että myönteistä vaikuttavuuttakin on”, PTT:n tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori sanoo.

Tutkimuksessa Selvitys maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 tuloksista ja vaikutuksista maatalousalan kilpailukykyyn tehtiin ohjelman tuloksellisuusarvio. Sen tehtävänä on selvittää, miten ohjelma on käynnistynyt ja kuinka paljon hankkeita sekä toimenpiteitä on pantu liikkeelle. Arvio ohjelman vaikutuksista tehdään myöhemmin.

Ohjelman tavoitteena on vahvistaa maatalousalan kilpailukykyä esimerkiksi koulutuksen, neuvonnan, investointien sekä tila- ja yritystoiminnan kehittämisen avulla. Tutkimuksen mukaan neuvonnan määrä on kehittynyt hyvin, investointitukien määrä on kasvanut ja maatalouden sukupolvenvaihdoksia on toteutettu. Alalle tulleiden viljelijöiden koulutustaso katsottiin hyväksi.

”Arvioinnissa ei myöskään noussut esiin sellaisia toimenpiteitä, joita toteuttajat tai kohderyhmät pitäisivät toteuttamiskelvottomina”, kertoo Arovuori.

Pohjois-Karjalassa on edetty ripeästi

Ohjelman toteutuksen taso kuitenkin vaihtelee alueellisesti. Hyvinä esimerkkeinä Kyösti Arovuori nostaa Pohjois-Karjalan sekä Pohjanmaan maakunnat:

Pohjois-Karjalassa on ohjelman aikana luotu jo nyt 220 työpaikkaa, kun tavoite koko ohjelmakaudelle oli maakunnassa 390. Erilaisia hankkeita on käynnissä 103, kun tavoite on 220. Yksityiskohtaisemmat maakunnalliset tiedot selviävät tutkimusraportista.

Tutkimus suosittelee keskittymistä matalan toteuttamiskynnyksen toimenpiteisiin. Esimerkiksi erilaiset viljelijöiden koulutukset ovat helppoja toteuttaa, ja viljelijät ovat kokeneet ne hyödyllisiksi. Toiseksi tutkimus esittää ohjelmassa mukana olevien viljelijöiden pitkäjänteistä sitouttamista, sillä se lisäisi toimenpiteiden vaikuttavuutta.

Ohjelman tuloksellisuusarvio on toteutettu maa- ja metsätalousministeriön rahoittamana, ja se on osa arviointia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 vaikutuksista maatalousalan kilpailukykyyn. Koko tutkimus Selvitys maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 tuloksista ja vaikutuksista maatalousalan kilpailukykyyn, PTT työpapereita 192, on luettavissa PTT:n verkkosivuilta osoitteessa http://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/kaikki-julkaisut.html

Lisätietoja:

tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori, PTT, p. 040 164 8191  kyosti.arovuori@ptt.fi