Uutiset

Tiedote: Elintarvikkeiden tuonti Suomeen kasvanut selvästi vientiä nopeammin - kuluttaja hyötyy kehityksestä mutta alijäämä kasvaa

31.tammikuu 2019
44
KATSO KIRJOITTAJAN MUUT ARTIKKELIT»

PTT:n selvitys Suomen elintarvikekaupan kehityksestä:

Elintarviketuonti kasvanut selvästi
vientiä nopeammin – alijäämä kasvaa
mutta kuluttaja hyötyy

*Kolmannes tuonnista muodostui vuonna 2017 hedelmistä, mausteista ja kahvista
*Tärkeimmät Suomen vientimaat pysyivät ennallaan 2008-2017
*Hallitusohjelman tavoitteet elintarvikeviennin kasvusta jäivät saavuttamatta


Elintarviketuonnin kasvu on laajentanut kuluttajien kulutusmahdollisuuksia Suomen EU-jäsenyyden aikana. Tämä selviää Pellervon taloustutkimuksen PTT:n julkaisemasta tilastotarkastelusta. Tuonti on kasvanut selvästi vientiä nopeammin. Merkittävin osa tuonnin kasvusta tulee tuotteista, joita Suomessa ei tuoteta. Tälle hallituskaudelle asetettuja elintarvikeviennin kasvutavoitteita ei ole saavutettu, mutta kasvun mahdollisuudet ovat olemassa. Brexitin kanssa painiva Iso-Britannia on Suomelle vain pieni markkina.

Hedelmät, kahvi ja mausteet muodostivat kolmanneksen Suomen elintarviketuonnin arvosta vuonna 2017. Näitä tuotteita tuotetaan Suomessa vähän tai ei lainkaan. Ne ovatkin suurin yksittäinen tuonnin ja viennin erotusta kasvattanut tekijä Suomen EU-jäsenyyden aikana. Perustuotteissa, kuten lihassa ja maidossa, tuonnin muutokset ovat olleet maltillisempia.

”Tuontituotteiden määrän kasvu on kasvattanut kulutusmahdollisuuksia ja kiristänyt kilpailua. Kuluttaja on kehityksen suurin hyötyjä”, sanoo ekonomisti Hanna Karikallio Pellervon taloustutkimuksesta.

Elintarvikkeiden tuonti on kasvanut kansainvälisen elintarvikekaupan vanavedessä. Suomen vienti ei ole pysynyt tämän kehityksen perässä. Viennin rakenne ja viennin kohdemaat pysyivät käytännössä ennallaan vuodesta 2008 vuoteen 2017. Lisäksi vienti on kohdistunut etupäässä Suomen lähimarkkinoille.

Merkittävimmät elintarvikkeiden vientimaat vuonna 2017 olivat Viro, Ruotsi ja pakotteista huolimatta Venäjä. Samat maat olivat kärjessä kymmenen vuotta aikaisemmin. Kasvua on löydetty Ranskasta, Liettuasta ja Puolasta.

Brexitin kanssa painiskeleva Iso-Britannia on Suomen elintarvikekaupalle pieni markkina.

Hallitusohjelman vientitavoite ei toteutunut

Hallitusohjelman tavoitteena ollut elintarvikkeiden kauppataseen alijäämän supistaminen 500 miljoonalla eurolla ei ole toteutunut. Hallituskauden aikana alijäämä on kasvanut.

”Tavoite oli alun alkaenkin epärealistinen ja osin väärin kohdistettu. Kauppataseen alijäämän sijaan katseen pitää olla viennin arvon kasvattamisessa. Työtä tehdään, mutta helppoa se ei ole. Kansainväliset elintarvikemarkkinat ovat kilpaillut, eikä niillä menestyminen ole itsestäänselvyys”, toteaa tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori PTT:stä.

Pellervon taloustutkimus analysoi elintarvikkeiden kauppataseen ja sen rakenteen kehitystä vuosina 2008-2017. Selvitys on osa Maatilatalouden kehittämisrahaston rahoittamaa tutkimushanketta ”Ruokamarkkinoiden muuttuvat rakenteet ja kilpailun toimivuus”, jota PTT toteuttaa yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa.

Koko työpaperi, ”Suomen elintarvikkeiden kauppataseen rakenne ja kehitys”, on luettavissa PTT:n kotisivuilta http://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/kaikki-julkaisut/suomen-elintarvikkeiden-kauppataseen-rakenne-ja-kehitys..html

Lisätietoja:

Hanna Karikallio, PTT,  040 126 2077, hanna.karikallio@ptt.fi

Kyösti Arovuori, PTT, 040 164 8191, kyosti.arovuori@ptt.fi

 

Lue lisää tutkimuksesta infograafistamme: