Uutiset

Taloustutka: Yrittäjät yhteistyöhön sote-markkinoilla

14.elokuu 2017
Heidi Forsström-Tuominen
KATSO KIRJOITTAJAN MUUT ARTIKKELIT»

Kirjoittaja on PTT:n liiketalouden tutkimusryhmän tutkimuspäällikkö. Twitter: @heidiforsstrom

Mikäli sote-uudistuksen valinnanvapaus onnistuu, on uudistus mahdollisuus paikallisille yrittäjille ja alueiden elinvoimaisuuden kehittämiselle. Sote-alan yrityksistä suurin osa, jopa 95 prosenttia, on alle kymmenen henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä. Parhaassa tapauksessa nämä yritykset vaikuttavat palveluiden ja markkinoiden kehittymiseen myönteisesti yrittäjien ammattitaidon, asiakastarpeiden ymmärtämisen ja paikallisen tuntemuksen avulla.

Pienten yritysten on tärkeää hyödyntää kilpailuetunsa sekä kehittää palveluitansa ja toimintaansa edelleen. Pidentynyt uudistuksen valmisteluaika kannattaa hyödyntää. Nykytilanteen valossa sote-yrittäjät voivat valmistautua uudistukseen erityisesti verkostoitumalla ja tekemällä yhteistyötä keskenään aktiivisesti, tavoitteellisesti ja järjestelmällisesti.

Yhteistyö muiden yrittäjien kanssa edistää yksittäisten yritysten valmiutta toimia ja toisaalta takaa toimivat ja joustavat sote-palveluketjut. Yrittäjän kannalta yhteistyöllä voi olla monia taloudellisia ja sosiaalis-psykologisia hyötyjä. Yrittäjä voi esimerkiksi kehittää osaamistaan sekä saada laajemman asiakaskannan. Yhteistyöosapuolet hyötyvät esimerkiksi yhteistoimintojen myötä laskevista kustannuksista sekä sosiaalisista kontakteista ja tuesta.

Yhteistyön järjestäminen vaatii tietoa ja taitoa sekä yhteisiä tavoitteita ja tahtotilaa. Tutkimusten valossa edellytyksiä yhteistyön onnistumiselle ovat sitoutuminen yhteistyöhön ja luottamus toimijoiden välillä. Lisäksi onnistuneissa kumppanuuksissa jaetaan tietoa aktiivisesti. Edellä mainitut kuulostavat selkeiltä, mutta toteutuvat käytännössä liian harvoin.

Myös verkoston laajuus on tunnistettu olennaiseksi yhteistyön onnistumisen kannalta. Koska sote-keskuksista on saatava palveluita monipuolisesti, vaatii se pieniltä yrityksiltä moniammatillista yhteistyötä.

Toimintamalleja yhteistyön järjestämiselle löytyy useita. On tärkeää valita malli, jonka myötä ei synny toimintaa ja palveluketjuja jäykistäviä rakenteita. Koska sote-uudistuksen tavoitteena ovat asiakaslähtöiset, laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut, on kaiken toiminnan lähtökohtana oltava asiakastarve ja laadukas asiakaskokemus.

Yhteistyön järjestämisessä on hyödynnettävä aktiivisesti teknologiaa ja digitaalisia alustoja. Silti myös kasvokkain tapahtuvat tapaamiset liiketoimintakumppaneiden välillä on tunnistettu menestystekijäksi vakaiden yrittäjien välisten kumppanuuksien rakentamisessa.

Yhteistyön tietojen ja taitojen kartuttamiseksi sekä tavoitteiden ja tahtotilan määrittelemiseksi tarvitaan usein koulutusta ja neuvontaa. Yhteistyötä kannattaa myös lähestyä kokeilujen näkökulmasta. Lisäksi hyväksi todettuja käytänteitä tulisi levittää aktiivisesti kuntien ja maakuntien välillä.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 14.8.