Uutiset

Taloustutka: Työllisyys koheni – mistä tuottavuutta?

30.heinäkuu 2018
Janne Huovari
KATSO KIRJOITTAJAN MUUT ARTIKKELIT»

Kirjoittaja on PTT:n ennustepäälikkö  @jhuovari

Suomen talous on hyvässä kasvussa ja alkuvuonna tuotanto saavutti vihdoin, yli kymmenen vuoden jälkeen, finanssikriisiä edeltäneen tason.

Talouskasvun myötä uusia työpaikkoja on syntynyt viime vuoden loppupuolelta lähtien poikkeuksellisen nopeaan tahtiin. Kesäkuussa saavutettiin jo hallituksen tavoite 110 000 uudesta työllisestä ja kolkuteltiin 72 prosentin työllisyysastetavoitetta.

Myös pitkään alijäämäinen julkinen talous on nopeasti tasapainottumassa. Tuotannon kasvu, uudet työlliset ja palkkojen nousu tuottavat lisää verotuloja. Työttömien määrän väheneminen taas pienentää menoja. Samaan suuntaan ovat vaikuttaneet myös viime vuosien säästötoimet.

Finanssikriisistä alkanut Suomen talouden synkkä kausi on siis vihdoin saatu päätökseen.

Hyvällä kansainvälisen talouden suhdanteella ja yritysten toimenpiteillä on ollut toki suurin merkitys toipumisessa. Mutta kyllä hallituskin voi ottaa hattuun sulan. Suomen talous kasvaa nopeammin kuin verrokkimaissa ja työllisyyden kasvu on nyt nopeampaa kuin pelkän tuotannon kasvun perusteella voisi olettaa.

Haasteitakin silti riittää. Kaksi keskeisintä Suomen talouden haastetta ovat ikääntymiseen vastaaminen ja tuottavuuskasvun uudelleen vauhdittaminen.

Väestön ikääntyminen lisää julkisen sektorin menoja tulevina vuosina. Paras tapa vastata tähän on saada yhä useampi työikäinen töihin.

Työllisyysastetavoitetta onkin syytä nostaa korkeammalle. Saksassa, Tanskassa ja Norjassa ollaan noin 75 prosentissa, Ruotsissa 77 prosentissa. Hommaa siis on.

Työllisten määrän lisäksi olisi syytä nostaa työn tuottavuutta. Suomessa työn tuottavuuden kasvu oli ennen finanssikriisiä nopeaa. Finanssikriisin jälkeen kasvu on pysähtynyt. Tuottavuuden kasvu on toki ollut hidasta muuallakin länsimaissa finanssikriisin jälkeen, mutta meillä on myös omia ongelmia.

Tuottavuus syntyy osaamisesta, ja Suomi oli tutkimuksen ja koulutuksen edelläkävijämaa. Suomen tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat kansainvälistä huipputasoa, ja nuorten koulutustaso nousi kärjessä.

Nokian romahduksen myötä myös tutkimus- ja tuotekehityspanokset laskivat selvästi eivätkä ole vielä toipuneet. Muut ovat menossa ohi.

Samoin on käymässä koulutuksen kanssa. Nuorten ikäluokkien koulutusaste ei enää nouse ja koulutuksessa olemme jäämässä muiden jalkoihin.

Nyt kun akuutit talouden ongelmat on saatu selätettyä, on aika ryhtyä pitkäjänteiseen työhön työllisyysasteen edelleen nostamiseksi ja työn tuottavuuden parantamiseksi.

 

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 30.7.2018