Uutiset

Taloustutka: Mistä vauhtia metsänhoitoon?

4.kesäkuu 2018
Emmi Haltia
KATSO KIRJOITTAJAN MUUT ARTIKKELIT»

Kirjoittaja on PTT:n metsäekonomisti. Twitter: @ehaltia

Metsäteollisuuden investoinnit lisäävät puuntarvetta jo nyt selvästi, ja uusia investointisuunnitelmia on jonoksi asti. Samaan aikaan metsää tarvitaan myös mm. hiilen sitomiseen ilmakehästä, virkistyskäyttöön ja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseen.

Yksi mahdollinen keino näiden tavoitteiden yhteensovittamiseksi on lisätä metsän kasvua siellä, missä metsän taloudellinen tuotto on keskeinen tavoite. Näin voitaisiin hakata enemmän puuta nykyiseltä hakkuupinta-alalta tai vaihtoehtoisesti saman verran puuta nykyistä pienemmältä pinta-alalta. Keinoiksi on esitetty mm. lannoitusta, jalostettujen taimien käyttöä ja sitä, että metsänhoitotyöt tehdään kunnolla ja ajallaan. Hoitorästejä syntyy kuitenkin Metsäkeskuksen tietojen mukaan jatkuvasti. Esimerkiksi taimikonhoitoa on tehty viime vuosina vain noin 60 prosenttia vuosittaisesta tarpeesta siitä huolimatta, että taimikonhoito on yleensä metsänomistajalle hyvinkin kannattava investointi.

Tutkimusten mukaan metsänhoitotöihin voidaan kannustaa rahallisella tuella ja neuvonnalla, joita kumpaankin on tarjottu Suomessa jo vuosia. Panostuksista huolimatta hoitorästit ovat lisääntyneet. On arvioitu, että metsänomistajien omatoimisuus hoitotöissä on vähentynyt, vaikka asiasta ei olekaan ajantasaista tilastotietoa. Tämä on yksi syy siihen, että omatoimisuuden vähentymisen liittymistä hoitorästeihin on hyvin vaikea arvioida. Metsänhoitorästien lisääntyminen voi liittyä myös metsäomistajakunnan keski-iän nousuun. Iäkkäät metsänomistajat tekevät metsänhoitotöitä tutkimusten mukaan nuorempia vähemmän ja metsänomistajien keski-ikä on noussut vuosien varrella. Vai onko nykymetsänomistajien elämä niin kiireistä, että metsäasioiden hoitaminen jää liian usein muiden kiireiden vuoksi?

Tutkimuksia läpikäydessä tulee tunne, että metsänhoitotöiden tekemiseen tai tekemättä jättämiseen tällä hetkellä vaikuttaviin tekijöihin ei ole päästy oikein kunnolla käsiksi. Ilmiön tunteminen on kuitenkin perusedellytys sille, että voidaan kehittää metsänomistajille toimivia kannustimia ja palveluita, jotta metsänhoitotöitä tehtäisiin enemmän. PTT:n tutkimuksen mukaan yli 90 prosenttia metsänomistajista oli sitä mieltä, että metsien hoidosta huolehtiminen on metsänomistajan velvollisuus.

Metsänhoitotöiden tekeminen ajallaan parantaa selvästi mahdollisuuksia yhteensovittaa metsien talouskäyttöä, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja monimuotoisuuden turvaamista. Nyt olisi vain käännettävä kaikki kivet sen selvittämiseksi, mistä kaikista tekijöistä hoitorästien kertyminen todella johtuu ja mitä asialle voitaisiin tehdä.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 4.6.2018