Uutiset

Taloustutka: Miksi ihminen omistaa asunnon?

16.tammikuu 2017
Iiro Jussila
KATSO KIRJOITTAJAN MUUT ARTIKKELIT»

PTT julkaisi asuntomarkkinakatsauksen viime perjantaina. Tämä on siis oiva ajankohta pohdiskella asumiseen liittyviä asioita. Ekonomistimme Lauri Vuori käsitteli tällä palstalla viikko sitten asuntolainoja, ja itse tartun tutkijoita puhuttavaan kysymykseen asunnonomistamisen motiiveista.

Taloudellisen näkökulman mukaan kuluttajat ovat oman edun tavoittelijoita. He omistavat asuntoja, jos he laskevat sen olevan asumismuodoista kannattavin. Laskelmaan voivat kuulua yhtäältä vuokrakulut ja toisaalta yhtiövastike, lainakorko ja lyhennykset. Pidemmälle katsottuna siihen kuulunevat myös asuntojen hintojen muutos – ja mahdollisesti muitakin muuttujia, esimerkiksi työmarkkinoiden kehitys.

Yhteisötutkijat löytävät asunnon omistamiselle muita syitä. Heidän mukaansa valintaan asunnon ostamisen ja vuokraamisen välillä vaikuttavat kulttuuriset tekijät.

Länsimaissa omistusasunto on ollut statussymboli sekä merkki itsenäisyydestä ja aikuisuudesta. Asunnon omistaminen on myös liitetty vapauteen toteuttaa itseään sekä kykyyn tehdä päätöksiä ja toimia vastuullisesti.

Vuokralla asumiseen on liitetty usein päinvastaisia merkityksiä – tosin hieman toisin tulkittuna myös vapautta. Painotukset vaihtelevat maittain.

Ihmismieleen perehtyneet ovat tunnistaneet erilaisia inhimillisiä perustarpeita asunnon omistamisen taustalla. Esimerkkeinä tarve kiinnittyä elinympäristöön, saada turvaa ja kokea jokin paikka omaksi kodikseen. Jossa voi olla ja elää, kuten haluaa. Jota toiset eivät voi ottaa pois.

Asunnon omistaminen on liitetty myös perheen perustamiseen. Omistusasunnon on katsottu turvaavan lasten tulevaisuutta ja yhdistävän perhettä.

Tutkijoilla on tapana muodostaa opillisia raja-aitoja. Elävässä elämässä talous, kulttuuri ja psykologia eivät ole toisistaan irrallisia vaan yhteydessä toisiinsa.

Asumiseen ja omistamiseen liittyvät kulttuuriset tekijät vaikuttavat esimerkiksi politiikkaohjaukseen sekä siihen, millaisia asumismuotoja kysytään ja tarjotaan. Kysyntäpuoleen vaikuttavat myös yksilöiden ja ryhmien vaihtelevat inhimilliset tarpeet.

Lyhyen aikavälin ennusteissa on toistaiseksi nojauduttava taloutta koskevaan dataan. Ennakoitaessa markkinoiden kehitystä pidemmällä aikavälillä on kuitenkin tärkeää tunnistaa asumiseen liittyviä kulttuurisia muutoksia ja arvioida näiden vaikutuksia – jopa mallintaa, jos löydetään sopivat mittarit.

Tämä palvelee asumiseen liittyvän politiikan tekemistä. Etenkin erilaisten asumismuotojen markkinoijille on myös ihmismielen tuntemus eduksi.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden Taloustutka-palstalla 16.1. Lue kolumni lehden sivuilta täällä