Uutiset

Taloustutka: Kiertotalous kiertoon

31.heinäkuu 2017

Kirjoittaja on PTT:n tutkimusjohtaja. Twitter: @hornepaula

Kiertotalous on uusimpia muotikäsitteitä poliitikkojen ja tutkijoiden sanankäytössä. Kiertotaloudesta on järjestetty kansainvälisiä seminaareja ja se kytketään milloin biotalouteen, milloin digitalisaatioon tai vaihtoehtoisiin energiamuotoihin. Tarvitaanko kiertotaloutta ja mitä siinä on uutta?

Kiertotalouden tarve juontaa juurensa vuosisatojen päähän. Teollinen vallankumous 1760-luvulta alkaen mahdollisti massatuotannon, ja ihmiset alkoivat muuttaa maalta kaupunkeihin teollisten työpaikkojen toivossa. Massatuotanto mahdollisti huikean elintason nousun koko yhteiskunnalle, mutta loi myös pohjan nousevalle kulutusmyönteisyydelle. Lisääntynyt mainonta lisäsi ostohaluja yli todellisen tarpeen.

Yritysten tuotantostrategiat ohjasivat yhä vahvemmin kuluttajia korvaamaan tuotteen uudella sen huoltamisen, korjaamisen tai päivittämisen sijasta. Yhdyskuntajäte lisääntyi Suomessa yli 2,5-kertaiseksi vuosien 1975 ja 1990 välillä. Niin maapallon mittakaavassa kuin pienemmissäkin yhteisöissä ihmiset eivät vain elä yli luonnonvarojen kestokyvyn, he ovat myös hukuttamassa ympäristönsä jätteisiinsä.

Kiertotalous tarjoaa ongelmiin ratkaisuja. Yhtä yhteistä selitettä kiertotalouden käsitteelle ei vielä ole, mutta kolme peruspilaria toistuvat lähes kaikissa tulkinnoissa.

- Kiertotaloudessa tuotannossa ja kulutuksessa aiheutuva hukka ja jäte pyritään minimoimaan tai kierrättämään muuhun käyttötarkoitukseen.

- Kiertotalouteen myös kuuluu jakaminen, vuokraaminen ja yhteistyö yksioikoisen omistajuuden sijasta.

- Kiertotaloudessa arvoa syntyy myös siinä, että laitteita huolletaan ja korjataan uuden ostamisen sijasta

Kiertotalous tulee ja on tarpeen, olemme valmiita tai emme. Sen periaatteet vaikuttavat myös politiikkaan ja sopimuksiin tulevina vuosina. Tutkimustyöhönkin se tulee lyömään leimansa, jos ei muuten niin aihevalintojen myötä. Näin kesälomalla työasioiden pohdinnat jäävät kuitenkin hetkeksi takaviistoon. Ihan kokonaan se ei kuitenkaan onnistu seuratessa maaseudun elämän kulkua.

Naapuritilan elikoiden lanta on levitetty toisen tilan nyt tukevaa viljakortta puskeville pelloille. Viljapelloilta kerätään olkipaalit kolmannen tilan hevosten alusiksi. Tilojen hakkuualueilta kerätyt hakkuutähteet on toimitettu lämpökattilaan. Talkoilla tehdään nuorisotalon remontti ja uimarannan kunnostus. Traktorin ja moottorisahan huolto ja korjaus onnistuvat joka isännältä ja useimmilta emänniltäkin. Listaa voisi jatkaa loppumattomiin.

Taitaa olla niin, että kiertotalouden käsite on itsessään kierrätetty maaseudulta kaupunkeihin.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 31.7.