Uutiset

Taloustutka: Kasvunvaraa

25.kesäkuu 2018
Suvi Rinta-Kiikka
KATSO KIRJOITTAJAN MUUT ARTIKKELIT»

Kirjoittaja on PTT:n maatalousekonomisti. Twitter:@skiikka

Luomutilojen määrä Suomessa on kasvanut vuodesta 2010 vuoteen 2017 noin 17 prosenttia. Samalla luomuelintarvikkeiden tarjonta on lisääntynyt ja valikoimat laajentuneet. Sekä tuotannon että kulutuksen kasvu on ollut tasaista, parin viime vuoden vauhdikkaampaa kasvua lukuun ottamatta.

Mukavasta kehityksestä huolimatta luomun markkina­osuus vähittäiskaupassa on vielä pieni. Vuonna 2017 se oli 2,3 prosenttia.

Luomun lähitulevaisuus näyttää kuitenkin valoisalta. Sekä tuotannon että kysynnän voidaan odottaa kasvavan. Siihen viittaavat sekä tutkimukset että kauppojen arviot. Sekä se, ettei merkittäviä kysyntää rajoittavia tekijöitä ole näköpiirissä. Päinvastoin.

Luomun tulevaisuuden näkymiä kirkastaa hyvän kysynnän lisäksi tieto, että esimerkiksi Tanskassa luomun myyntimäärän kasvaessa myynti on ollut entistä kannattavampaa, eikä toisin päin. Toisaalta bulkkituotteiden, kuten maidon, liikevaihto ei ole kasvanut samassa suhteessa määrän kasvun kanssa, muttei merkittävästi laskenutkaan.

Viime vuosina kotimaisen luomun kasvu on ollut samankaltaista kuin EU:ssa keskimäärin. Luomuun käytetyllä rahasummalla mitattuna Suomi on kuitenkin EU:n keskiarvoa jäljessä. Kun vuonna 2016 EU:ssa luomuun käytettiin noin 61 euroa henkeä kohden, Suomessa summa oli 50 euroa.

Tulevaisuuden ennustamiseen liittyy haasteensa, mutta kieli poskessa on mielenkiintoista tehdä arvioita kehityksestä.

Jos kotimaisen luomun nykyistä kehitysvaihetta verrataan Tanskaan ja Ruotsiin, eletään meillä vasta esipuberteettia. Esimerkiksi Tanskassa luomun osuus vähittäiskaupassa myytävistä elintarvikkeista vuonna 2008 oli 4,2 prosenttia ja vuonna 2016 jo 9,9 prosenttia.

Myös Suomessa kymmenen prosentin markkinaosuus on realistinen, vaikka sen saavuttaminen ottaakin aikansa.

Vuosien 2012–2016 keskimääräisellä markkinaosuuden kasvulla arvioituna tavoite saavutettaisiin vuonna 2037. Jos taas parin viime vuoden vauhdikkaampi kasvu jatkuisi, kymmenen prosentin osuus saavutettaisiin vuonna 2030.

Vuonna 2002 tanskalaiset käyttivät rahaa luomuun 50 euroa henkeä kohden ja vuonna 2016 jo 226 euroa. Ruotsissa puolestaan vuonna 2007 luomuun käytettiin 53 euroa henkeä kohden ja vuonna 2016 summa oli 197 euroa. Näiden lukujen perusteella tanskalaiset ovat 15 vuotta ja ruotsalaiset kymmenen vuotta suomalaisia edellä.

Jos luomun kulutuksen kasvu mukailisi Ruotsin kehitystä, nousisi suomalaisten vuosittainen luomuun käyttämä summa 220 euroon vuoteen 2026 mennessä. Jos taas kehitys mukailisi EU:n keskimääräistä kasvua, saavutettaisiin 220 euroa vuonna 2034.

Neuvolatermein kotimainen luomu on 2010-luvulla kasvanut tasaisesti omalla käyrällään, mutta kasvunvaraa on. Kasvua on vauhdittanut kysynnän kasvu, mikä on merkki terveestä markkinasta.

Positiivista odotusarvoa lisää tieto, että moni kuluttaja aikoo lisätä luomun käyttöä. Tarjonnalla pitäisi siis olla varaa kasvaa rauhallisin mielin.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 25.6.2018