Uutiset

Taloustutka: Innovaatioilla kehitys kestävämmäksi

2.heinäkuu 2018
Eeva Alho
KATSO KIRJOITTAJAN MUUT ARTIKKELIT»

Kirjoittaja on PTT:n ekonomisti @eevalho

YK saattaa näyttäytyä järkälemäisenä organisaationa, joka tuottaa järkälemäisiä raportteja. Pelkästään jo YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma, Agenda 2030, pitää sisällään 17 päätavoitetta ja 169 niille määriteltyä alatavoitetta.

Monisyisten kehityshaasteiden edessä yksinkertainen ei kuitenkaan olisi mahdollista. Agenda 2030 laadittiin äärimmäisen köyhyyden poistamiseksi maailmasta laajalla näkökulmalla, joka huomioi tasavertaisesti ympäristön, talouden ja inhimillisen kehityksen. Tavoitteissa riittää kaikille tehtävää, sillä ne velvoittavat kehittyvien ja kehittyneiden maiden lisäksi yrityksiä ja kansalaisia.

Jotta tavoitteiden paljoudesta päästään toteutukseen, maat ovat määrittäneet omat kestävän kehityksen painopisteensä. Ne ovat myös osoituksena siitä, että jokainen maa tekee osansa lähtötasostaan riippumatta. Suomessa esimerkkeinä kestävän kehityksen suuntaan vievistä askeleista ovat nopeasti yleistyvät kierto- ja jakamistalouden tuotteet ja palvelut.

On kuitenkin tärkeää, etteivät globaalisti kaikkein suurimmat kehityshaasteet jää varjoon. Suomi ei voi tuudittautua siihen uskoon, että Agenda 2030 onnistuu kotimaiset ongelmat ratkomalla. Eniten haasteita on kehittyvissä maissa, mutta ne koskettavat meitä kaikkia. Niiden eteen toimiminen on paitsi solidaarisuutta maailman köyhimpiä kohtaan, myös tehokkain työkalu ehkäistä konflikteja ja edistää turvallisuutta. Tämän pitäisi olla ykkösprioriteetti aidosti kestävään kehitykseen pyrittäessä.

Globaalisti suurimmat haasteet ovat köyhyys, ruoka, vesi ja energia. Ne kietoutuvat yhteen väestönkasvun, kestävän ruoan- ja energiantuotannon, ilmastonmuutoksen, työmahdollisuuksien, puhtaan veden saatavuuden ja rauhan kautta useaan 17 tavoitteeseen. Tämä havainnollistaa, miten monimutkaista kestävä kehitys on. Konkreettisia tarpeita maataloussektorilla on muun muassa ruoantuotannon tehostamisessa kestävällä tavalla, kastelun ja ravinteiden ratkaisuissa sekä jakelukanavien ja pakkausten kehittämisessä.

Haastaisin suomalaisia yrityksiä pohtimaan, mitä Agenda 2030 tarkoittaa kysyntänä erilaisille tuotteille ja ratkaisuille. Kysyntää olisi paitsi kansainvälisten järjestöjen hankintaketjuissa mutta myös valtavilla kuluttajamarkkinoilla. Köyhien tarpeisiin vastaaminen markkinapohjaisilla ratkaisuilla on liiketoimintastrategia, jota yritykset maailmalla enenevässä määrin toteuttavat.

Suuri kysymys on se, miten kehittyvien maiden kasvava keskiluokka saataisiin suoraan kestävien kulutustapojen pariin. Tulevaisuuden menestyjä on yritys, joka onnistuu yhdistämään ymmärryksen pyramidin pohjalla olevista tarpeista, innovoimaan kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja ja viemään ne kohdemarkkinoille.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 2.7.2018