Uutiset

Taloustutka: Hukattujen mahdollisuuksien maa

13.helmikuu 2017
Antti Kekäläinen
KATSO KIRJOITTAJAN MUUT ARTIKKELIT»

Viime vuonna Euroopan unioni julkaisi ensimmäistä kertaa yhteiskunnan edistystä mittaavan alueindeksin, jonka tarkoitus on antaa taloudellisia mittareita täydentävää tietoa aluekehityksestä. Mittaria on ollut luomassa yhdysvaltalainen ajatushautomo, joka on vuodesta 2012 lähtien julkaissut vastaavaa maakohtaista indeksiä.

Indeksissä tarkastellaan kolmea ulottuvuutta, joiden katsotaan kuvaavan yhteiskunnan ja ympäristön tilaa. Näitä laajoja yläjoukkoja ovat mahdollisuudet, perustarpeet ja hyvinvoinnin pohja. Yhteensä arvioitavia mittareita on 50. Ne kuvaavat ihmisten oloja ja elintilaa terveydestä ja koulutuksesta asumiseen ja asenteisiin.

Alueellisen indeksin tarkempi tarkastelu saattaa yllättää. Suomen viisi EU:n määrittämää tilastoaluetta nousevat parhaimmistoon lähes kolmensadan alueen joukosta. Alueet menestyvät erinomaisesti mahdollisuuksia ja hyvinvoinnin pohjaa kuvaavissa ulottuvuuksissa. Indeksin alaeriä tutkittaessa nähdään, että Suomen alueilla on kehitettävää terveyteen, suvaitsevaisuuteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä verrattuna muihin saman tulotason alueisiin.

Perinteistä alueellista BKT per asukas -tilastoa katsottaessa tilanne ei näytä yhtä valoisalta. Ainoastaan Helsingin ympäristö ja Ahvenanmaa ovat reilusti EU:n keskiarvon yläpuolella, muut sen alla. Aluetilaston kärjessä ovat vanhan Euroopan rikkaat teollisuus- ja finanssikeskukset.

Jos BKT:n lisäksi katsoo bruttoarvonlisäystä, työn tuottavuudella mitattuna kaikki Suomen alueet ovat hieman tai jonkin verran yli EU:n keskiarvon. Alueiden heikohkoa BKT:n tasoa verrattuna muihin EU:n alueisiin ei selitä tehdyn työn heikko arvonlisäys vaan osin heikko työllisyys, osin muut tekijät kuten vaikkapa innovaatioiden puute.

Yhteiskunnan edistystä kuvaavan indeksin perusteella voi sanoa, että kasvun edellytykset olisivat hyvät kaikkialla Suomessa. Erityisesti Uudenmaan ja Ahvenanmaan ulkopuolella kuitenkin hukataan hyviä mahdollisuuksia, joita alueillamme on enemmän kuin verrokkialueilla. Jostain syystä edistynyt yhteiskunta ei toimi pohjana aktiiviselle osallistumiselle ja hyville ideoille sekä näiden kautta uusille tai paremmille tavaroille ja palveluille. Vain näitä myymällä saavutettua hyvinvointia voi pitää yllä ja lisätä entisestään.

Toisaalta herää kysymys, onko yhteiskuntamme jo niin edistynyt, että ilman BKT:n kasvuakin pystymme olemaan edistyneimpiä. Tällaista viestiä ei kuulu maakunnista tai pääkaupungista. Näyttää siltä, että edistynyt yhteiskunta vaatii tulevaisuudessakin jotain, millä se maksetaan.

 

Kirjoitus on julkaistu 13.2. Maaseudun Tulevaisuuden Taloustutka-palstalla.