Uutiset

Taloustutka: Globaalit ilmiöt vailla selitystä

1.elokuu 2016
Antti Kekäläinen
KATSO KIRJOITTAJAN MUUT ARTIKKELIT»

Viime aikoina taloustieteilijät ovat hämmästelleet useita yhteiskunnallisia ilmiöitä, kuten Brexitiä ja kansallismielisen populismin nousua. Harvardin yliopiston professorin Dani Rodrikin mukaan näiden yllättävyyttä selittää ymmärtämättömyys nykymuotoisen globalisaation poliittisesta haavoittuvuudesta.

Rodrikista ei ole yllättävää, että talouden globalisaation myötä esimerkiksi reaalitulojen kasvua on tapahtunut vain tietyissä ryhmissä. Reaktiota kasvaneisiin tuloeroihin hän sen sijaan pitää odottamattomana, mutta löytää selityksen globalisaation tuomasta maahanmuutosta ja kulttuuri-identiteettien välisistä kuiluista. Maahanmuutossa nähdyt uhat korostavat näitä kuiluja, joita oikeistopopulistit onnistuneesti hyödyntävät kerätessään kannattajia. Reaalitulojen stagnaation lisäksi kulttuurin muutokset ja maahanmuutto pelottavat keskiluokkaa.

Mitä tulee Brexitiin, ainoastaan perinteisillä talousargumenteilla EU-eroa on vaikea perustella. Globalisaation tuomien haasteiden kuten Kiina-ilmiön aiheuttamien työpaikkojen menetyksen lisäksi yhteiskuntatutkijat ovat tarkastelleet Brexitistä äänestäneiden arvovalintoja. Sosioekonomiset ja demografiset tekijät eivät yksin riitä selittämään äänestyskäyttäytymistä ilman äänestäjien arvojen huomioimista.

Hiljattain ilmestynyt italialainen äänestyskäyttäytymistä ja maahanmuuttoa selvittänyt tutkimus tukee havaintoa identiteetin ja arvojen merkityksestä äänestyspäätöksissä. Maahanmuuttajien määrä ohjaa kunnallisvaaleissa äänestäneitä valitsemaan ehdokkaita puoluekentän oikealta laidalta. Vaikutuskanavia tälle ovat työmarkkinoille ja julkisten palvelujen käyttöön syntyvän kilpailun lisäksi äänestäjien käsitykset muuttajien uhasta Italian kulttuurille.

Viimeaikaisten tapahtumien valossa ei ole ihme, että kritiikkiä taloustieteilijöiden asemasta yhteiskunnallisina keskustelijoina on noussut oman alan sisälläkin. Ranskalaisia sosiologeja referoiden Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Antti Suvanto arvosteli keväällä muun muassa oman tieteenalansa epäilevää suhtautumista poikkitieteelliseen tutkimukseen. Toisaalta Brexitin yhteydessä taloustieteilijät ovat kääntyneet pohtimaan, miksi lähes yksimieliset arviot EU-eron taloudellisista haitoista kaikuivat kuin kuuroille korville.

Kun kyseessä on monimutkaisten globaalien ilmiöiden ymmärtäminen, on ilmeistä, että yhteistyö muiden tieteenalojen kanssa voi tuoda lisäarvoa taloustieteeseen.

Julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 1.8.2016