Uutiset

Taloustutka: Espanja roihuaa molemmilla laidoilla

23.lokakuu 2017
Antti Kekäläinen
KATSO KIRJOITTAJAN MUUT ARTIKKELIT»

Kirjoittaja on PTT:n ekonomisti. Twitter: @aekekalainen

Samalla kun Pyreneiden niemimaan länsilaita kirjaimellisesti palaa maan tasalle metsäpaloissa, itälaidalla Espanjan keskushallinnon ja Katalonian aluehallinnon yhteydenpito on muuttunut tulenaraksi itsenäistymisäänestyksen myötä. Viime vuosina tavallista enemmän vouhotetusta itsenäisyysasiasta on tullut alueen johdolle pakkomielle.

Herää kysymys, onko taustalla kansan etu vai Katalonian eliitin utopia.

Tämän kolumnin kirjoittamishetkellä eletään jännittäviä aikoja, kun ei ole varmaa ottaako Espanjan hallitus käyttöön pääministeri Rajoyn uhkaamia pakkotoimia. Joka tapauksessa pääministerin viesti on tyly: dialogille ei ole tilaa.

Kyselytutkimuksissa noin puolet katalaaneista kannattaa itsenäisyyttä. Siitä, miten itsenäisyys pitäisi toteuttaa, löytyy vähemmän mielipiteitä. Tällä hetkellä itsehallintoalueen johtaja Puigdemont ajaa härkäpäisesti asiaa, vaikka kansanäänestyksen tulosta kai voi hyvällä tahdolla pitää vain suuntaa-antavana – ja vaikka härkätaistelu Kataloniassa onkin kiellettyä.

Heti kaoottisen äänestyspäivän jälkeen suurimmista pörssiyrityksistä useimmat ilmoittivat siirtävänsä toimintansa pois Kataloniasta. Muun muassa CaixaBank Valenciaan ja Sabadell-pankki Alicanteen. Silti molempien pankkien tallettajat ehtivät jo huolestua ja nostaa talletuksiaan ulos. Suurimpien siirtyvien pörssiyritysten markkina-arvoksi on laskeskeltu noin 80 miljardia euroa, joka vastaa 40 prosenttia Katalonian BKT:sta.

Pääkonttorien mukana lähtee jonkin verran työpaikkoja, mutta itsenäisyyden myötä niitä menisi aluksi luultavasti lisää. Ulkomaankaupasta ja turismista elävä alue joutuisi EU:sta pakosta irtautuneena kovan paikan eteen. Barcelonalaiset luultavasti riemuitsisivat sikailevien turistien kadotessa kaupungistaan, mutta ehkä vain hetken, sillä halvasta keskuspankkirahasta olisi turha haaveilla tulevaisuudessa.

Historiallisesta perspektiivistä katsottuna itsenäisyysajatus on hyvä ja perusteltukin. Nyt Kataloniassa olisi siis yritettävä avata keskusteluyhteys uudestaan Madridin kanssa, vaikka vastakaikua ja myönnytyshenkeä pääkaupungista on vaikeaa löytää. Voisiko tie parempaan käydä esimerkiksi seuraamalla historiallista Baskimaan ja Navarran hallintomallia, joka mahdollistaa itsehallintoalueille myös veronkannon?

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 23.10.