Uutiset

Taloustutka: Elintarviketurvallisuuden uhat ja niiden ymmärtäminen

2.tammikuu 2017
Kyösti Arovuori
KATSO KIRJOITTAJAN MUUT ARTIKKELIT»

Elintarviketurvallisuudesta käytävän keskustelun ytimessä Suomessa ovat viime aikoina olleet afrikkalainen sikarutto sekä rannikolla havaittu lintuinfluenssa. Molemmat taudit aiheuttavat vahinkoa eläimille ja tuotannolle, eivät suoraan ihmisille. Silti ne luokitellaan uhaksi juuri elintarviketurvallisuudelle.

Julkaisimme viime viikon torstaina tutkimusraportin, jossa on rakennettu työkalu kansainvälisen kaupan ja elintarviketurvallisuuden välisten ristikkäisvaikutusten hahmottamiseksi.

Tavoitteenamme on lisätä ymmärrystä siitä, miten kansainvälisen kaupan kasvu vaikuttaa elintarviketurvallisuuteen, miten erilaiset uhkat leviät kauppamekanismin sisällä ja mitä vaikutuksia uhkan realisoitumisella voi olla.

Kaupan määrien ja kauppavirtojen suunnan lisäksi elintarviketurvallisuuteen vaikuttaa keskeisesti se, minkälaisilla tuotteilla kauppaa käydään. Tuoretuotteilla ja pakasteilla käytävässä kaupassa korostuu kylmäketjun pitäminen. Kasvi- ja viljatuotteissa riskit liittyvät enemmän raaka-aineen laatuun ja logistiikkavälineiden puhtauteen. Elävien eläinten osalta keskiössä on eläinten terveys.

Yksittäisen uhkan puhkeaminen kriisiksi ja edelleen epidemiaksi voi pahimmallaan heilauttaa koko kansainvälisen elintarvikekaupan järjestelmää.

Vaikutukset korostuvat, jos elintarviketurvallisuus valjastetaan kauppapolitiikan välineeksi. Tavalla tai toisella näin ovat toimineet ainakin EU, Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat.

Elintarviketurvallisuuteen liittyy paljon mielikuvia ja usein perusteettomiakin pelkoja. Luotettavan ja oikea-aikaisen informaation välittäminen on keskeistä minkä tahansa elintarviketurvallisuuteen liittyvän uhkan torjumisessa. Informaation pitää olla kaikkien saatavissa.

Yleisimmät uhat ja niiden vaikutukset kohdistuvat harvoin ihmiseen. Silti juuri ihminen on yleensä avainasemassa siinä, että taudin leviäminen saadaan pysähtymään. Esimerkiksi afrikkalainen sikarutto ei tartu ihmiseen, mutta leviää ihmisen välityksellä. Siksi siitä pitää käydä yleistä keskustelua ja välittää tietoa taudin vaikutuksista.

Oikealla ja riittävällä informaatiolla moni uhka jää realisoitumatta.

Kolumni on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden Taloustutka-palstalla 2.1.2017