Uutiset

Perheen sisäinen yhteismetsä mieleisin yhteisomistusmuoto metsänomistajille. Metsä- ja puukauppapalvelun laadussa luotettavuus ja asiantuntemus keskeisiä tekijöitä.

7.helmikuu 2008

  • Valtaosa metsänomistajista haluaa omistaa metsänsä yksin. Osa metsänomistajista voisi harkita myös yhteisomistusta, jos taloudellinen tuotto paranee yksinomistamiseen verrattuna, puunmyyntitulot ovat säännölliset ja päätöksenteko selkeää. Metsä- ja puukauppapalveluiden laatu muodostuu metsänomistajien omien odotusten ja kokemusten kautta. Luotettavuus, työn jälki ja kilpailukykyinen hinta muodostavat laadun ytimen. Nämä asiat selviävät Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen tuoreista metsänomistajatutkimuksista.

     Metsänomistajat kaipaavat tietoa metsien yhteisomistuksesta

     Kaksi viidestä metsänomistajasta voisi harkita yhteismetsän perustamista perheenjäsenten kanssa. Tämä selviää Anna-Kaisa Rämön ja Tapio Tillin tekemästä tuoreesta tutkimuksesta. Metsäyhtymä sukulaisten kanssa kiinnostaa joka viidettä metsänomistajaa. Joka kolmas metsänomistaja on kiinnostunut yhteisomistuksesta erityisesti silloin, kun yhteisomistuksessa korostuu maiseman vaaliminen tai luonnonsuojelu.

    Yhteisomistusta harkitessaan metsänomistajat edellyttävät ennen kaikkea, että metsästä saadaan vuosittain tuloja ja parempi taloudellinen tuotto yksinomistamiseen verrattuna. Metsän yhteisomistuksessa metsänomistajat pitävät lisäksi tärkeänä, että päätöksenteko perustuu enemmistöperiaatteelle ja omistuksen siirto on yksinkertaista. Kynnyskysymyksen muodostaa mahdollisuus metsän takaisin saantiin yhteisomistuksesta luovuttaessa. Metsien omistusvaihtoehtoihin ja erityisesti yhteisomistusmuotoihin liittyy myös paljon epätietoisuutta ja tiedon tarvetta.

    Kaikkiaan metsän omistaminen on hyvin tunneperäinen asia ja metsän kautta moni metsänomistaja on yhteydessä sukuunsa ja lapsuutensa elinympäristöön. Oma metsä on tärkeä myös erilaisten toimintojen ympäristönä. Valtaosa metsänomistajista haluaakin turvata nämä mahdollisuudet ja omistaa metsänsä yksin.

    Metsänomistajien käsitykset metsien yhteisomistuksesta: metsänomistajakysely
    Anna-Kaisa Rämö - Tapio Tilli
    Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja n:o 204.
    Lisätietoja: 
    metsäekonomisti Anna-Kaisa Rämö, puh: (09) 3488 8411, sähköposti: anna-kaisa.ramo@ptt.fi
    metsäekonomisti Tapio Tilli, puh: (09) 3488 8410, sähköposti: tapio.tilli@ptt.fi

      

    Laadukas metsä- ja puukauppapalvelu perustuu luottamukseen

    Metsä- ja puukauppapalveluilla metsänomistajat tavoittelevat asiantuntemusta ja helppoutta metsätöihin ja metsäasioiden hoitoon, selviää Anna-Kaisa Rämön ja Ritva Toivosen tutkimuksesta. Hyvä laatukokemus syntyy metsänomistajalle silloin, kun työ suoritetaan huolellisesti, sopimuksista pidetään kiinni, virheistä otetaan vastuu ja ne korjataan viipymättä. Lisäksi palvelun toteutuksessa metsänomistajan etu tulee asettaa etusijalle. Kaksi kolmesta metsänomistajasta pitää näitä laatukriteereitä erittäin tärkeinä.

    Metsä- ja puukauppapalvelua tarjoavaan organisaatioon liittyvistä laatutekijöistä henkilöstön luotettavuus on avainasemassa. Kahdelle kolmesta metsänomistajasta tämä kriteeri on erittäin tärkeä. Lähes joka toinen metsänomistaja arvostaa korkealle henkilökohtaisen yhteydenpidon sekä nopean ja avoimen tiedottamisen palveluun liittyvissä asioissa. Kaksi viidestä metsänomistajasta liittää laadukkaaseen palveluun myös aktiivisen tiedottamisen palveluista ja niiden saatavuudesta.

     Palvelukokemukseen ja odotuksiin perustuvat yleiset palvelun laadun teoriat ja mallit ovat käyttökelpoisia myös metsä- ja puukauppapalveluiden laadun arvioinnissa. PTT:n tutkimuksessa kehitettiin kahden palvelun laadun moniulotteisen mallin perusteella mittaristo metsä- ja puukauppapalveluiden laadun mittaukseen.

    Metsä- ja puukauppapalveluiden laatu ja sen ulottuvuudet metsänomistajien näkökulmasta
    Anna-Kaisa Rämö – Ritva Toivonen
    Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja n:o 203.
    Lisätietoja: 
    metsäekonomisti Anna-Kaisa Rämö, puh: (09) 3488 8411, sähköposti: anna-kaisa.ramo@ptt.fi
    MML Ritva Toivonen, puh: 040-526 8412, ritva.toivonen@tapio.fi