Uutiset

Miehen ura painaa perheen muuttopäätöksessä enemmän

26.syyskuu 2010

  • KTL Satu Nivalainen tutki 24.9.2010 Jyväskylän yliopistossa tarkastetussa kansantaloustieteen väitöskirjassaan “Essays on Family Migration and Geographical Mobility in Finland” (Esseitä perheiden muutosta ja maantieteellisestä liikkuvuudesta Suomessa) perheiden muuttoa ja maantieteellistä liikkuvuutta Suomessa 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Väitöskirja painetaan PTT:n sarjassa: PTT julkaisuja 21.

    Miehen ura painaa perheen muuttopäätöksessä enemmän

    Nivalainen havaitsi, että nuoret ja koulutetut perheet muuttavat aktiivisimmin. Perheen elämänvaiheen ja muuttamisen välillä on vahva yhteys. Erityisesti kouluikäiset lapset ehkäisevät selvästi muuttamista. Miehen ura näyttää painavan muuttopäätöksessä enemmän, eli vaimot todennäköisemmin muuttavat seuratakseen miestään. Vaimon työpaikka taas hillitsee perheiden muuttoa. Lyhyen ja pitkän matkan, eli maakuntien sisäiseen ja väliseen muuttoon vaikuttavissa tekijöissä on eroja. Tiiviit siteet nykyiseen asuinalueeseen ehkäisevät maakuntien välistä muuttamista, kun taas miehen korkeampi koulutus kannustaa pitkän matkan muuttoja. Myös puolisoiden välinen suuri tuloero lisää pitkän matkan muuton todennäköisyyttä.

    Nivalainen tutki myös pitkän matkan muuton työllisyysseurauksia kahden ansaitsijan perheille. Muuttajat näyttävät muuton jälkeen olevan harvemmin työllisiä kuin paikallaan pysyjät. Vaimoilla tämä negatiivinen työllisyysvaikutus on paljon suurempi kuin heidän puolisoillaan. Suurimmalla osalla miehiä muuttaminen ei vaikuta työllisyystodennäköisyyteen, ja osa miehistä jopa hyötyy muutosta työllisyysmielessä. Miesten työllisyystodennäköisyys on paikallaan pysyjiä heikompi vain silloin, kun molemmat puolisot ovat työttömiä ennen muuttoa. Vaimojen työllisyyteen muutolla sen sijaan on kaikissa tapauksissa negatiivinen vaikutus. Perheiden muuttopäätös on monimutkainen prosessi ja näyttää vaativan kompromisseja molemmilta, vaikkakin vaimoilta selvästi useammin.

    Kaupungit imevät nuoret ja koulutetut maaseudulta

    Nivalainen tarkasteli myös maaseutu- ja kaupunkialueiden välistä muuttoa. Vaikka valtaosa muuttajista suuntaa kaupunkeihin, joka vuosi noin viidesosa muuttajista valitsee kohteekseen maaseudun Ihmisten sijaintimieltymykset vaihtelevat elämänvaiheen mukaan. Nuoret ja perheettömät muuttavat kaupunkeihin, kun taas pariskunnat ja eläkeläiset suuntaavat kaupungeista maaseudulle. Eläköitymiseen liittyvä muutto on keskeinen osa maaseudun tulomuuttoa.

    Alueellisesta näkökulmasta muuttoliikkeellä on kielteinen vaikutus maaseutualueille. Kaupungit imevät nuoret ja koulutetut henkilöt maaseudulta. Näin ollen muuttoliike vääristää maaseudun ikärakennetta ja vähentää myös maaseudun inhimillisen pääoman varantoa, joka on keskeistä alueellisen kehityksen kannalta. Inhimillisen pääoman menetyksellä on taipumus olla pysyvää, sillä kaupungeista maaseudulle muuttavat ovat keskimääräistä heikommin koulutettuja ja heidän tulotasonsa on keskimääräistä alhaisempi. Sekä maaseudulta kaupunkeihin että kaupungeista maaseudulle suuntautuva muutto hyödyttää kaupunkialueita, eli auttaa pitämään niiden ikärakenteen nuorena ja kehitysedellytykset suotuisina. Väestön ja inhimillisen pääoman kertyminen kaupunkialueille on nopeaa ja alueelliset erot kasvavat muuttoliikkeen seurauksena.

    Pendelöinti on tärkeää heikommille alueille

    Nivalainen tarkastelee myös pendelöintiä eli asuinpaikkakunnan ja työssäkäyntipaikkakunnan välistä työmatkaliikennettä työhön liittyvän muuttamisen vaihtoehtona. Pendelöinti on selvästi yleisempi työvoiman liikkuvuuden muoto kuin muuttaminen. Siinä missä muuttoliike keskittää väestöä suurimpiin keskuksiin, pendelöinti auttaa tasaamaan väestön alueellista jakautumista. Pendelöinti lisää työllisyyttä ja hidastaa väestön vähenemistä heikommilla alueilla sekä turvaa työvoiman tarjontaa ja hillitsee väestön kasvua kasvavilla alueilla. Korkeasti koulutetut henkilöt ja pariskunnat sekä muuttavat että pendelöivät enemmän kuin muut. Muuttamisen todennäköisyys on korkeimmillaan nuorena, mutta pendelöinnin ikäjakauma on tasaisempi. Työttömille pendelöinti näyttäisi olevan tärkeä työn löytämisen keino. Perhesiteet ehkäisevät muuttamista, mutta pendelöinnin todennäköisyyttä ne eivät vähennä. Lyhyen matkan pendelöintiä perhesiteet jopa kannustavat. Erityisesti kahden ansaitsijan perheet todennäköisemmin pendelöivät kuin muuttavat.