Uutiset

Metsäsektori 2019 - kevät

4.huhtikuu 2019

  • Matti Valonen, Emmi Haltia, Paula Horne, Marjo Maidell ja Maurizio Sajeva. PTT-ennuste – metsäsektori 2019-kevät. ISSN 1799-9340. Helsinki 2019.

    Metsäalalla tasaantuvaa kehitystä huippuvuoden jälkeen

    Sellun vienti kasvaa tänä vuonna vain hieman Äänekosken tuotantolaitoksen käynnistymisen nostettua viime vuonna viennin uudelle tasolle. Sellun hinta oli viime vuonna huippulukemissa ja tänä vuonna hinnassa nähdään korjausliike. Varsinaiselta romahdukselta kuitenkin vältytään.  Paperin kysyntä laskee tasaisesti, vaikka viime vuonna Suomen vienti ja vientihinnat nousivat. Tänä vuonna paperin näkymät ovat jälleen heikommat talouskasvun hiipuessa. Sahatavaran vienti vähenee hieman tänä vuonna Kiinan ja Pohjois-Afrikan markkinoiden vetämänä, mutta sitä hillitsee rakennusinvestointien kasvu Euroopassa. Kuusi- ja mäntysahatavaran hintaero levenee jälleen. 

    Vuoden 2018 poikkeuksellisen kiivaan hakkuun ja puukauppatahdin jälkeen kehitys palautuu maltillisemmalle uralleen. Kertyneet puuvarastot ja tuontipuun käyttö vähentävät tänä vuonna hakkuita ja puukauppoja, kun metsäteollisuuden puun tarve ei kasva. Ylikuumentunut puumarkkinatilanne on rauhoittunut, mikä laskee puun hintoja selvästi viime vuodesta.  Ensi vuonna hakkuumäärä laskee edelleen hieman, mutta puukauppa piristyy suunniteltujen investointien myötä.

    Ennusteen tarkemmat taustamuuttujat voit lukea kalvosarjasta täältä (linkki).

    Alueellisia tietoja metsäsektorin kehityksestä täällä (linkki)

    Maailmantalouden kasvu hidastuu, mutta väliaikaisesti

    Maailmantalous kasvoi vahvasti viime vuonna, mutta kuluva vuosi tulee olemaan selvästi heikompi (ks. PTT:n kansantalouden ennuste). Nousukausi näkyi myös metsäteollisuustuotteiden viennin kasvussa ja nousseissa hinnoissa. Loppuvuodesta markkinatilanne muuttui heikkojen talouslukujen ja kauppapolitiikan epävarmuuden vuoksi. Sekä Yhdysvaltojen ja Kiinan väliset kauppaneuvottelut että Brexit -päätöksen lykkääntyminen lisäsivät epävarmuutta. Myös yksityinen kulutuksen kasvu on hidastunut ja säästäminen lisääntynyt. Vaikka tullit eivät juuri vaikuta suoraan metsäteollisuuteen, niillä olisi selvä negatiivinen vaikutus myös metsäteollisuuden näkymille. Erityisesti, jos tilanne vähentää edelleen yksityistä kulutusta, mikä heijastuu kartongin ja sellun kysyntään kaupassa tarvittavan pakkausmateriaalin kysynnän kautta. Jos kauppapolitiikassa päästään sopimukseen, ensi vuonna sekä yksityisen kulutuksen että maailmantalouden kasvu nopeutuu hieman.

    Paperin hinnat nousivat Euroopassa viime vuonna, tänä vuonna taas laskua 

    Paperintuottajajärjestö Euro-Graphin mukaan paino- ja kirjoituspaperin kysyntä väheni Euroopassa viime vuonna 5,5 prosenttia. Suomen vientimäärä nousi kuitenkin 1,6 prosenttia. Tuotantokapasiteetti ei kasvanut, mutta kapasiteetin käyttöaste kohosi. 

    Hienopaperin hinnat ovat nousseet Euroopassa vuoden 2017 puolesta välistä alkaen. Hintakehitykseen on vaikuttanut sellun hinnan pitkään jatkunut nousu. Myös LWC:n eli kevyesti päällystetyn aikakauslehtipaperin hinta on kohonnut viime vuoden alusta alkaen. Hintojen nousua selittävät viime vuoden talouskasvu sekä jo toteutetut kapasiteetin sulkemiset, jotka ovat vähentäneet ylikapasiteettia. Suomen paperin keskimääräinen vientihinta nousi 5,5 prosenttia.

    Viime vuoden suomalaisen paperin hyvästä menekistä ja hinnan noususta huolimatta paperin kysynnän vähenevä trendi ei ole muuttumassa. Kysynnän vähentyminen vaikuttaa paperin tuotantomääriin myös Suomessa tänä ja ensi vuonna. Sekä tuotanto- että vientimäärät alenevat tänä vuonna 1–2 prosenttia. Stora Enso on ilmoittanut sulkevansa vuoden 2020 lopulla Oulusta kaksi paperikonetta, joiden päällystetyn hienopaperin tuotanto on ollut 1,08 milj. tonnia. Tuotantomäärä vastasi lähes kahtakymmentä prosenttia Euroopan päällystetyn hienopaperin kysynnästä vuonna 2018. Paperista on tällä hetkellä Euroopassa ylitarjonta ja yleinen taloustilanne heikkenee tänä vuonna. Keskihinta laskee tänä vuonna 1–3 prosenttia. Ensi vuonna keskihinta laskee edelleen hieman, 0–2 prosenttia. Vientihinnan laskua hillitsee parantuva taloustilanne ja Stora Enson Oulun paperitehtaan sulkemisen myötä ylikapasiteetin väheneminen.       

    Kartongin kysyntä jatkuu vakaana

    Kartongin vienti Suomesta kasvoi viime vuonna 3,5 prosenttia edellisvuodesta. Tänä vuonna vienti- ja tuotantomääriä nostavat hieman edelleen melko hyvänä säilyvä kysyntä, vaikka kuluttajakysynnän kasvun heikkeneminen Euroopassa heikentää kartongin markkinatilannetta. Erityisesti verkkokaupan määrä vaikuttaa pakkausmateriaalien tarpeeseen. Kuluvan vuoden tuotantokapasiteetin kasvussa näkyy vielä hieman Stora Enson Heinolan fluting- eli aallotuskartonkitehtaan käynnistyminen viime keväänä. Kaikkiaan vuonna 2019 kartongin tuotanto ja vienti kasvavat 1–3 prosenttia viime vuotta korkeammaksi. Ensi vuonna kasvu on saman suuruista.

    Suomalaisen kartongin keskimääräinen vientihinta nousi viime vuonna yli neljä prosenttia. Hintakehityksessä on ollut kartonkilajeittain eroa. Kraftlinerin, jota käytetään mm. aaltopahvin pintakerroksena, hinta nousi selvästi. Kraftlinerin kysynnän kasvun taustalla on erityisesti verkkokaupassa tarvittavan pakkausmateriaalin kysynnän lisääntyminen. Suomen viennille huomattavasti tärkeämmän, mm. kuluttajapakkauksissa käytettävän taivekartongin, hintakehitys oli tähän verrattuna vaisua. Kulutuskysynnän kasvun väheneminen näkyy kartonkien hinnoissa tänä vuonna ja hinta laskee 1–3 prosenttia. Ensi vuonna taloustilanne kohenee ja sen myötä kartonkien keskimääräiset vientihinnat nousevat 1–3 prosenttia.

    Sellun hinta laskee viime vuoden huipusta

    Suomessa sellukapasiteetti lisääntyi viime vuonna selvästi Äänekosken sellutehtaan saavutettua täyden kapasiteettinsa. Sellun tuotanto lisääntyi 7,6 prosenttia ja vienti 10 prosenttia. Suomen vientihinta nousi lähes 22 prosenttia.

    Markkinatilanne sekä lyhyt- että pitkäkuituisessa sellussa kääntyi viime vuoden lopulla kovan nousun jälkeen nopeasti hankalaksi. Kiinalaiset kartongin- ja paperintuottajat rajoittivat voimakkaasti tuotantoaan taloudellisen epävarmuuden lisääntymisen seurauksena. Tämä nosti sellun varastot ennätyksellisen korkeiksi, minkä johdosta hinnat laskivat Kiinassa loppuvuodesta. Euroopassa hinnanlasku seurasi hieman Kiinan perässä ja jatkuu edelleen. Sellun hinta Euroopassa on selvästi Kiinan hintaa korkeampi, ja hintojen ero on tällä hetkellä poikkeuksellisen suuri. Maailmanmarkkinahintojen lasku ei heijastunut suomalaisen sellun vientihintaan vielä vuoden 2018 aikana.

    Pitkäkuituisen sellun tuotantokapasiteettiin vaikuttaa ennustejaksolla ruotsalaisen SCA:n 0,470 miljoonan tonnin tuotannon lisäys vuoden 2018 syksyllä. Myös lyhytkuituisen sellun tuotanto kasvaa aiempien suurinvestointien päästessä kunnolla vauhtiin, mutta uusia, merkittäviä investointeja ei ole käynnistymässä. Suomessa on useita vireillä olevia selluhankkeita, joista odotetaan päätöksiä tänä ja ensi vuonna. Nämä eivät vaikuta sellun tuotantolukuihin tai sellumarkkinoihin tällä ennustekaudella. 

    Sellun kysyntä Suomen päämarkkinoilla jatkuu ennustejaksolla edelleen verrattain hyvänä. Sekä lyhyt- että pitkäkuituisen sellun dollarimääräiset keskihinnat laskevat viime vuoden huippulukemista, joita voi pitää poikkeuksellisina. Sellun hinta säilyy kuitenkin edelleen historiallisesti tarkasteltuna korkeana. Suomen vientihinta laskee tänä vuonna 6–8 prosenttia. Ensi vuonna vientihinta kääntyy taas hienoiseen nousuun yleisen taloustilanteen kohentuessa. Suomen sellun vienti kasvaa tänä vuonna 1–3 prosenttia kapasiteetin lisäysten vaikuttaessa vielä hieman vientimäärään. Vuonna 2020 sellun vienti säilyy kuluvan vuoden lukemissa. Sellukapasiteetin kasvaessa vielä hieman tänä vuonna tuotetun massan määrä (sisältää sellun lisäksi myös mekaanisen ja puolikemiallisen massan) nousee Suomessa tänä vuonna 0–2 prosenttia. Ensi vuonna tuotannon lisäys on samaa luokkaa.

    Sahatavaran vienti laskee myös tänä vuonna

    Sahatavaran tuotanto kasvoi viime vuonna hienoisesti. Kotimaan kulutus kasvoi, mutta viennin vähennyttyä suomalaisten sahojen sahatavaran varastot kohosivat voimakkaasti. Kuluvana vuonna sahatavaran tuotantomäärä laskee hiukan, sillä vienti jatkaa laskuaan, vaikkakin edellisvuotta huomattavasti hitaampana. Sahatavaran tuotannosta arviolta 74 prosenttia suuntautuu tänä vuonna vientiin.

    Viime vuonna sahatavaran vienti laski reilut seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Mäntysahatavaran vienti väheni jonkin verran, mutta kuusisahatavaran vienti laski reilut 14 prosenttia. Sahatavaran vientiä painoi Kiinan vähentynyt tuonti, jonka taustalla olivat korkeiksi kohonneet sahatavaran varastot, maan tiukentuneet ympäristömääräykset, sekä talouskasvun hidastuminen. Sekä kuusi- että mäntysahatavaran vienti Kiinan laski viime vuonna liki 40 prosenttia. Kaiken kaikkiaan suomalaisten sahojen mäntysahatavaran vientimäärä laski kuusisahatavaraa vähemmän, koska mäntysahatavaran kannalta tärkeät Pohjois-Afrikan markkinat kehittyivät suotuisasti. Kuluvana vuonna sahatavaran vienti laskee hieman, mutta nousee ensi vuonna hiukan.

    Sahatavaran keskimääräinen vientihinta nousi viime vuonna liki yhdeksän prosenttia edellisvuodesta. Vientihinnat olivat korkeimmillaan syyskuussa, mutta laskivat viimeisellä kvartaalilla huomattavasti Kiinan markkinoiden haasteiden ja Pohjois-Afrikan heikentyneen kysynnän takia. Lisäksi viime syksyn myrskyissä vioittuneen raakapuun lisääntynyt sahaus Keski-Euroopassa lisäsi heikompilaatuisen sahatavaran tarjontaa, joka heijastui erityisesti heikompilaatuisen sahatavaran hintoihin. Kysyntää korkeampi tarjonta tulee kuluvana vuonna jonkin verran laskemaan sahatavaran keskivientihintaa. Viime syksynä alkanut kuusi- ja mäntysahatavaran hintaeron leventyminen jatkuu myös kuluvana vuonna. Kuusisahatavaran vientihinta laskee tänä vuonna 2–3 prosenttia ja mäntysahatavaran 3–4 prosenttia.

    Rakentaminen jatkaa kasvuaan Euroopassa

    Kotimaan sahatavaran kulutus kasvoi viime vuonna alustavan arvion mukaan viisi prosenttia. Sitä tukivat valmistuneiden pien- ja rivitalojen rakennustilavuuksien kasvu, vaikka rakennuksia valmistuikin lukumääräisesti edellisvuotta vähemmän. Tänä vuonna sahatavaran kotimaan kysyntä kasvaa hieman, sillä kotimaan rakennusinvestoinnit saavuttavat huippunsa ensi vuoden alussa, jonka jälkeen rakentaminen hidastuu (ks. PTT:n kansantalouden ennuste).

    Euroopassa sahatavaran kysynnän kasvu jatkuu, mutta edellisvuotta hitaammin. Euroconstruct arvioi rakentamisen kasvavan tänä vuonna keskimäärin kaksi prosenttia ja ensi vuonna 1,6 prosenttia. Japanissa rakennusinvestoinnit laskivat viime vuonna liki neljä prosenttia, ja laskun ennakoidaan jatkuvan tänäkin vuonna. Viime vuonna alkanut Kiinan talouskasvun hidastuminen jatkuu myös tänä vuonna, joka heikentää rakentamisen kasvua. Sen sijaan ensi vuonna Kiina talouskehitys paranee, joka tulee kasvattamaan jälleen sahatavaran vientiä maahan. Viime vuonna voimakkaasti laskeneen Kiinan huonekaluteollisuuden tuotannon pitäisi alkaa tänä vuonna elpyä yritysten sopeutuessa tiukentuneisiin ympäristömääräyksiin.

    Mäntysahatavaralle tärkeän Pohjois-Afrikan markkinatilanne alkoi huonontua tämän vuoden alussa. Pohjois-Afrikkaan viedään Suomesta runsaasti heikompilaatuista sahatavaraa, jonka tarjontaa edelleen tänä vuonna kasvattaa viime syksyn myrskyissä tuhoutuneen raakapuun sahaus Keski-Euroopassa. Taustalla ovat myös Egyptin valtionhallinnon rahaliikenteen takkuaminen alkuvuonna ja Algerian poliittinen epävarmuus. Toisaalta öljyn hinta laskee tänä vuonna (ks. PTT:n kansantalouden ennuste), joka heijastuu Pohjois-Afrikan öljynviennistä riippuvaisiin maihin, kuten Algeriaan.
    Kuluvana vuonna suomalaisten sahojen kilpailukykyä parantaa edellisvuotta heikompana suhteessa dollariin pysyttelevä euro. Sen sijaan ensi vuonna euro vahvistuu kohti pidemmän ajan keskiarvoaan (ks. PTT:n kansantalouden ennuste). Samanaikaisesti ruotsalaisia sahoja tukee Ruotsin kruunun heikko kurssi suhteessa euroon.

    Havuvanerin kysynnän vahvistuminen heijastuu hintaan

    Vanerin tuotanto laski viime vuonna hieman edellisvuodesta. Laskun taustalla oli lehtivanerin viennin voimakas vähentyminen. Laskua kertyi reilut kahdeksan prosenttia. Taustalla olivat Saksan, Iso-Britannian ja Espanjan autoteollisuuden rekkojen ja kuorma-autojen valmistusmäärien voimakas lasku. Tärkeimmän vientimaan Saksan valmistusmäärät laskivat edellisvuodesta reilut yhdeksän prosenttia. Kuitenkin autoteollisuuden valmistusmäärät palautuvat tänä vuonna, ja siten myös lehtivanerin vientimäärät. 

    Lehtivanerin viennin laskua paikkasi havuvanerin viennin lievä kasvu. Havuvanerin viennin nousu selittyi lehtivanerista poikkeavalla loppukäytöllä. Havuvaneria käytetään pääasiassa rakentamiseen. Alankomaat, Ruotsi, Iso-Britannia ja Saksa ovat suomalaisen havuvanerin tärkeimmät vientimaat. Kuluvana vuonna Euroconstruct ennustaa rakentamisen kasvavanVien niistä jokaisessa Ruotsia lukuun ottamatta, joten vahvistuva kysyntä tukee viennin kasvua. Vahvistuva kysyntä heijastuu tänä vuonna havuvanerin hintaan, joka kasvaa hieman edellisvuodesta. Havu- ja lehtivanerin yhteenlasketun viennin ennustetaan vähenevän hieman tänä vuonna, mutta kääntyvän hienoiseen nousuun ensi vuonna.

    Tällä ennustejaksolla vanerin tuotantokapasiteetti nousee. Metsä Woodin Punkaharjun tehtaan uuden kertopuulinjan on määrä käynnistyä vuoden 2019 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

    Massa- ja paperiteollisuus teki vahvan tuloksen viime vuonna

    Metsäteollisuus saavutti viime vuonna arviolta 9,0 prosentin liiketuloksen. Sekä liikevaihto että liikevoitto kasvoivat, mutta liikevoitto huomattavasti liikevaihtoa nopeammin. Erittäin positiivinen kannattavuuskehitys oli seurausta lopputuotteiden, ja erityisesti sellun myyntihintojen noususta. Massa- ja paperiteollisuuden liiketulos kohosi noin 11,5 prosenttiin ja puutuoteteollisuuden noin 2,8 prosenttiin. 
    Metsäteollisuuden kannattavuus kehittyy heikommin tänä vuonna ja yltää hieman alle kahdeksan prosentin liiketulokseen. Massa- ja paperiteollisuuden liiketulos laskee kymmeneen prosenttiin, mikä on seurausta lopputuotteiden hintojen laskusta. Puutuoteteollisuuden liiketulos laskee aavistuksen, sillä sitä nakertavat lopputuotteiden alenevat hinnat ja suhteessa niihin korkeana pysyttelevät tukin hinnat.  Sivutuotteiden verrattain korkeana säilyvät hinnat ylläpitävät kannattavuutta. 

    Metsäteollisuuden puunkäyttö tasaantuu – tuontipuun käyttö kasvussa

    PTT:n arvion mukaan metsäteollisuuden puunkäyttö nousi viime vuonna neljä prosenttia eli käyttö nousi yli 72 miljoonaan kuutiometriin. Viime vuosina tehdyt investoinnit ja korkea kapasiteetin käyttöaste hyvästä kysyntätilanteesta johtuen ovat lisänneet puunkäyttöä. Puunkäyttö pysyttelee tänä ja ensi vuonna liki viime vuoden lukemissa käytön painottuessa enemmän kuitupuuhun selluteollisuuden hyvän kysynnän johdosta.

     

    Tuontipuun käyttö kattoi PTT:n arvion mukaan lähes puolet viime vuoden noin kolmen miljoonan kuutiometrin lisäyksestä puun käytössä.  Viime vuonna tuontipuun käyttö lisääntyi arviolta yli neljänneksen vuodesta 2017. Luonnonvarakeskuksen kuukausitilastojen mukaan vuonna 2018 puuta tuotiin 28 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Tuonnista edelleen suurin osa, 71 prosenttia, tulee Venäjältä, mutta Viro ja Latvia kattavat yhteensä jo noin viidenneksen puun tuonnista. Tuontimäärältään suurimman puutavaralajin, koivukuidun, tuonti lisääntyi vuonna 2018 kolmanneksella edellisestä vuodesta. Hakkeen tuontimäärä nousi 16 prosentilla. Koivukuitu ja hake kattavat yhtensä noin kolmeneljännestä kaikesta tuontipuusta. Suurin nousija tuonnissa oli mäntykuitu, jota tuotiin 240 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Tuontipuun osuus ja määrä lisääntyvät 5–6 prosenttia tänä ja ensi vuonna. 

    Myös puun vienti lisääntyi selvästi, noin 600 000 kuutiometriä, viime vuonna noin kahteen miljoonaan kuutiometriin. Raakapuun kaikkia puutavaralajeja vietiin selvästi edellistä vuotta enemmän. Suurimpia nousijoita olivat kuusitukki ja koivukuitu. Keskimäärin vienti lisääntyi 47 prosenttia. 

    Alkuvuonna 2018 säät vaikuttivat poikkeuksellisen paljon hakkuisiin. Talvi oli hankala korjuuolosuhteiltaan ja hakkuumäärät jäivät alkuvuonna odotettua pienemmiksi. Huhtikuusta lähtien hakkuumäärät nousivat kuitenkin reippaasti. PTT:n arvion mukaan hakkuumäärä ylitti edellisvuoden hakkuut noin kuudella prosentilla. Hankintahakkuiden sekä yhtiöiden ja Metsähallituksen yhteenlaskettujen hakkuiden määrä pysytteli lähellä viime vuoden lukemia, mutta yksityismetsien pystykauppaleimikoiden hakkuut nousivat reilulla seitsemällä prosentilla vuodesta 2017.  Puutavaralajeista eniten ovat lisääntyivät koivutukin ja -kuidun hakkuut. Kaikkiaan hakkuiden kasvu ylitti metsäteollisuuden puunkäytön kasvun ja puuta jäi varastoon aikaisempaa enemmän. 

    Tammikuussa 2019 tilastoidut havutukkien hakkuut ovat vähentyneet, mutta mänty- ja koivukuitupuun hakkuumäärät selvästi nousseet. Kokonaisuudessaan hakkuumäärä tammikuussa oli kaksi prosenttia viime vuoden tammikuuta suurempi. Tänä vuonna kasvu hiipuu, ja hakkuumäärä laskee viime vuodesta. Hakkuut päätyvät noin 64 miljoonaan kuutiometriin.  Ensi vuonna markkinahakkuiden määrä vähenee edelleen hieman noin 63 miljoonaan kuutiometriin.

    Puukauppa vähenee ja painottuu harvennusleimikoihin

    Viime vuonna yksityismetsien pystykauppojen määrä kasvoi reilulla viidenneksellä edelliseen vuoteen verrattuna. Mäntyleimikoiden kaupoissa oli selvin nousu, tukkipuuta myytiin 26, kuitupuuta 30 ja pikkutukkia 39 prosenttia vuotta 2017 enemmän. Kuusikuidun kauppamäärä nousi vain viisi prosenttia, mutta kuusipikkutukin määrä lähes 50 prosenttia. Hankintakauppojen määrässä oli loivempi, reilun prosentin nousu edellisvuotiseen verrattuna. Kaupat painottuivat aiempaa enemmän mänty- ja koivukuitupuuhun, jotka kattoivat yhteensä 60 prosenttia hankintakaupoista. 

    Metsäalalla viime vuodet jatkunut positiivinen vire tasaantuu ennustekaudella. Sellutuotannon lopputuotemarkkinat ylläpitävät kuitupuun kysyntää. Mekaanisen metsäteollisuuden tuotantomäärä laskee viime vuodesta, mikä vähentää tukin kysyntää viime vuodesta. Tämän vuoden pystykauppamäärät laskevat 13–14 prosenttia viime vuoden huippulukemista ja ensi vuoden kauppamäärät pysyvät lähes tämän vuoden lukemissa. Kaupat kohdistuvat aiempaa enemmän harvennusleimikoihin.

    Tämän vuoden tammi-helmikuussa mäntytukkien pystykaupoista lähes neljännes on tehty harvennusleimikoista. Harvennushakkuista kertyvän saannon osuus nousi selvästi myös kuusitukilla ja -kuidulla.   

    Puunhinnat mukailevat vientituotteiden markkinoita

    Kaikkien puutavaralajien pystykauppojen vuosittaiset keskihinnat nousivat selvästi viime vuonna kysynnän lisäyksestä johtuen.  Havutukkien hinnat kasvoivat yli kymmenen prosenttia ja koivutukin 7,5 prosenttia. Myös kuitupuun hinnat nousivat yli kymmenyksellä. Havutukkien ja -kuitujen kauppahinnat nousivat hieman enemmän uudistushakkuuleimikoissa kuin muiden hakkuutapojen kohteissa.

    Kuluvan vuoden tammi–helmikuussa havutukkien hinnat ovat nousseet viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta noin viisi prosenttia ja kuitupuun hinnat vajaan kymmenen prosenttia. Harvennushakkuista saatavan puun hinta on noussut suhteessa enemmän kuin uudistushakkuista kertyvän puun hinta muilla puulajeilla paitsi kuusikuidulla.

    Tänä vuonna viime vuotta vaimeampi kysyntä sahatavaran vientimarkkinoilla heijastuu hintoihin, ja mäntytukin nimellinen vuotuinen keskihinta laskee viime vuoden keskihinnasta 1–3 prosenttia.  Kuusi- ja koivutukin hinnat laskevat hieman enemmän viime vuoden keskikantohinnoista. Sellumarkkinoiden markkinatilanne ylläpitää kuitupuun kysyntää, ja kuitupuun hinnat laskevat viime vuodesta maltillisemmin. Mäntykuitupuun vuotuinen keskihinta pysyttelee viime vuoden tasolla tänä vuonna. Kuusi- ja koivukuidun hinnat laskevat hieman viime vuoden keskihinnoista.


     

    Ensi vuonna puunhintoihin vaikuttaa vientinäkymien elpymisen lisäksi inflaatio, joka nostaa nimellishintoja prosentin verran. Yhteisvaikutus korottaa hintoja muutamia prosentteja. 

    Puutavaralajien myyntimäärillä painotettujen keskihintojen pohjalta laskettu, tilastoitu puun nimellinen vuotuinen keskikantohinta laskee tänä vuonna 5–7 prosenttia. Puunhintojen laskua suurempaan pudotukseen on syynä kauppojen viime vuotta voimakkaampi painottuminen kuitupuuhun. Ensi vuonna keskikantohinta nousee hieman.

    Yksityismetsien bruttokantorahatulot kasvoivat viime vuonna hakkuu- ja kauppamäärän kasvun ja puun hinnannousun johdosta. Luken ennakkotietojen mukaan kantorahatulot nousivat 2,3 miljardiin euroon. Tukkipuun osuus yksityismetsien kantorahatuloista oli noin 70 prosenttia. Tänä vuonna bruttokantorahatulot laskevat puun hinnan, kauppojen ja hakkuiden vähentymisen myötä noin kymmenyksellä reiluun kahteen miljardiin euroon. Ensi vuonna yksityismetsien tulot pysyttelevät liki tämän vuoden lukemia.

    Metsänhoidon kokonaiskustannukset pysyivät vuonna 2018 edeltävän vuoden tasolla. Kuluvana ja seuraavana vuonna kokonaiskustannukset nousevat vain hieman, lähinnä lisääntyvistä uudistamistarpeista johtuen. Laskevien kantorahatulojen myötä keskimääräinen hehtaarikohtainen kannattavuus tippuu vuoden 2018 huippulukemista tänä vuonna 126 euroon.

    Havutukkien hinnat nousivat Ruotsissa ja Virossa, Keski-Euroopassa kuusen ylitarjonta veti hinnat laskuun 

    Ruotsissa havutukkien hinnat nousivat maltillisesti koko vuoden 2018 ajan. Kuusitukin nimellinen keskihinta nousi kahdeksan prosenttia vuoteen 2017 verrattuna, mäntytukilla vastaava luku oli seitsemän prosenttia. Havutukkien hintataso olikin 2018 viimeisellä neljänneksellä korkeimmillaan sitten vuoden 2011. Taustalla vaikuttavia syitä on monia: ruotsalaisen sahateollisuuden hyvä kannattavuus ja tukkipuun vahva kysyntä, massateollisuuden uudet investoinnit ja kiristyvä kilpailu kuitupuusta sekä sääolosuhteiden vaikeuttama korjuu. Tänä vuonna puun tarjontaan tulevat vaikuttamaan historiallisen suuriksi ennakoidut kaarnakuoriaistuhot, joiden määrää lisäävät vuoden 2018 kuivuus ja kuumuus sekä alkuvuoden 2019 myrskyt.

    Virossa havutukkien hinnat nousivat vuosien 2017-2018 taitteessa selvästi. Tämän jälkeen hinnat ovat tasoittuneet saavutetulle tasolle. Kuusitukin vuoden 2018 nimellinen keskihinta nousi edeltävästä vuodesta 17 prosenttia, mäntytukin 14 prosenttia. Tammikuun 2019 hintatilastot ennakoivat yhä nousua. Hinnannousun taustalla on havusahatukkien kasvanut kysyntä ja lisääntynyt raakapuun vienti, etenkin Pohjoismaihin. Raakapuun tuonti Virosta Suomeen yli kaksinkertaistui vuosina 2017-2018, samalla aikavälillä tuonti Ruotsiin kasvoi neljänneksellä. 

    Saksassa havutukkien hinnat laskivat vuoden 2018 loppupuoliskolla. Kuusitukin hintataso on laskenut lähelle vuoden 2010 tasoa, mäntytukilla hinnanlasku on ollut maltillisempaa. Laskun taustalla vaikuttavat laajat myrsky-, hyönteis- ja lumituhot vuosina 2017-2019, joiden jäljiltä arvioidaan vahingoittuneen puun määrän olevan Saksassa yli 30 miljoonaa kuutiota. Markkinoille on tullut suuria määriä tuhoille altistunutta raakapuuta, etenkin Etelä- ja Länsi-Saksassa. Kuusesta on ylitarjontaa, joka laskee myös mäntytukin hintaa. EUWID -katsauksen mukaan tuhoalueiden puunkorjuu jatkuu vuonna 2019 ja siksi osa alueellisista tuoreen puun hakkuukielloista on voimassa loppuvuoteen asti.

    Itävallassa havutukkien hinnat ovat laskeneet vuoden 2018 aikana, samoista syistä kuin naapurimaa Saksassa. Myrsky-, hyönteis- ja lumituhojen takia raakapuun varastot ovat korkealla ja kuusitukin ylitarjonta painaa myös männyn kysyntää ja hintaa, joskin hintakehitys vaihtelee alueellisesti. Vahingoittuneen puun korjuu jatkuu tänä vuonna. Kuusitukin vuoden 2018 keskihinnat laskivat prosentilla vuodentakaisesta ja kehitys jatkui samansuuntaisena tammikuussa 2019. Mäntytukin vastaava hinnanlasku oli viisi prosenttia, tammikuussa 2019 hinta oli joulukuun tasolla.

    Havukuitupuun kysyntä vahvaa - hinnat nousivat etenkin Virossa

    Ruotsissa havukuidun hinnat jatkoivat nousuaan koko vuoden 2018 ajan. Kuusikuidun 2018 keskihinta nousi edeltävästä vuodesta 14 prosenttia ja mäntykuidun vastaavasti 16 prosenttia. Hintaa nostivat pitkälti samat syyt kuin tukkipuun puolella: selluteollisuuden huippusuhdanne, uudet investoinnit ja niiden lisääntynyt puuntarve sekä vaikeiden korjuuolosuhteiden takia pienentyneet raakapuun varastot. Havukuitujen nimellishinnat olivatkin 2018 viimeisellä neljänneksellä korkeimmillaan sitten vuoden 2011.

    Virossa havukuidun hinnat nousivat räjähdysmäisesti vuoden 2018 alkupuoliskolla. Kuusikuidun keskihinta nousi 2017-2018 välillä 65 prosenttia ja mäntykuidun vastaavasti 70 prosenttia. Hinnannousun taustalla oli vaikeat korjuuolosuhteet sekä ennen kaikkea Suomen ja Ruotsin kysynnän myötä kasvanut vienti. Loppuvuodesta 2018 hintojen jyrkkä nousu tasoittui ja tammikuun 2019 hinnat ovat molemmilla puulajeilla loppuvuoden 2018 tasolla. 

    Saksassa havukuitupuun hinnat pysyttelivät vuonna 2018 melko tasaisena eikä hyönteis- ja myrskytuhojen vaikutus näy kuitupuun hintatasossa juurikaan. Kuusikuidun vuoden 2018 keskihinta laski edeltävästä vuodesta reilun prosentin, mäntykuidun keskihinta taas nousi samalla ajanjaksolla kuusi prosenttia. 

    Itävallassa havukuitupuun vuoden 2018 keskihinnat pysyttelivät liki muuttumattomina edeltävästä vuodesta. Viime ja tänä vuonna tapahtuneiden myrsky- ja lumituhojen korjuu jatkuu yli kevään mutta kuitupuun hintoihin vahingoittuneen puutavaran tarjonta ei näytä juuri vaikuttavan. 

    Lisätietoja:

    Paperi-, kartonki- ja selluteollisuus: metsäekonomisti Emmi Haltia, p. 040 164 8169
    Saha- ja vaneriteollisuus: metsäekonomisti Matti Valonen, p. 040 164 8151
    Puumarkkinat: tutkimusjohtaja Paula Horne, puh. 040 592 6820
    sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@ptt.fi