Uutiset

Metsäsektori 2018 - kevät

12.huhtikuu 2018

Paula Horne, Emmi Haltia, Matti Valonen, Maurizio Sajeva, Matleena Kniivilä. PTT-ennuste: Metsäsektori 2018/kevät. ISSN 1799-9340. Helsinki 2018. 

Metsäalalla pyyhkii hyvin

Sellun vienti kasvaa tänä vuonna reilusti, kun Äänekosken tuotantolaitoksen käynnistysvaihe alkaa olla takana. Myös kartongin vienti kasvaa, mutta sellua tasaisemmin. Metsäteollisuuden tärkeimmän vientituotteen, paperin, kysyntä ja vienti vähenevät edelleen kumpanakin vuonna, mutta vientihinnassa nähdään pientä nousua. Rakentamisen vahva vire keskeisillä markkina-alueilla tukee sahatavaran kysyntää. Sahatavaran vientihinnat kääntyvät nousuun. Erityisen vahvasti nousevat mäntysahatavaran vientihinnat, jonka taustalla on erityisesti Pohjois-Afrikan kysynnän piristyminen. Kun metsäteollisuuden puunkäyttö kasvaa samanaikaisesti kuin tuontipuun käyttö vähenee, kotimaan hakkuut lisääntyvät edelleen ennustejaksolla. Myös puukauppamäärä nousee, mutta kasvu loivenee selvästi ensi vuonna.  Lisääntyvä kysyntä heijastuu puun vuosittaisiin keskihintoihin, jotka nousevat ennustejaksolla. Hakkuiden ja puun hintojen nousu lisää metsänomistajien bruttokantorahatuloja.

Ennusteen pääteksti ja keskeiset ennustemuuttujat ovat luettavissa alla, tarkempia ennusteen osatekijöitä graafeineen ja muuttujineen on avattu kalvosarjassa, jonka pääset lukemaan tästä: Ennustegraafit ja kalvosarja. (tai klikkaa kuvaa alla)

Keskeiset ennustemuuttujat, muutos %

Vientimarkkinat   2018 2019 Puumarkkinat 2018 2019
Paperi määrä -1 - 2 -1 - -2 Puun käyttö 5 - 7 1 - 2
  hinta 1 - 3 1 - 3      
Kartonki määrä 1 - 3 1 - 3 Markkinahakkuut 3 - 5 0 - 2
  hinta 1 - 3 1 - 3      
Massa (1) määrä 14 - 16 1 - 3 Yksityismetsien puukaupat 2 - 4 0 - 1
  hinta 2 - 4 -4 - -6 Puun nimellishinta (2)    
Sahatavara määrä 4 - 5 2 - 3     tukki 4 - 5 2 - 4
  hinta 4 - 5 2 - 4     kuitu 2 - 4 2 - 5
Vaneri määrä 4 - 5 2 - 3 Nimelliset kantorahatulot 3 - 5 1 - 3
  hinta 0 - 2 0 - 2      
1) pääosin sellua       2) pystykaupat, vuotuinen keskihinta    

Paperin hinnat Euroopassa nousseet   

Maailmantalous kasvaa vahvasti tällä hetkellä ja kasvu jatkuu myös tänä ja ensi vuonna (ks. PTT:n kansantalouden ennuste). Nousukausi näkyy selvästi myös metsäteollisuustuotteiden viennissä. Positiivisia kasvunäkymiä on tullut kuitenkin varjostamaan kauppasodan uhka. Yhdysvaltojen viime aikaiset uhkaukset tullien nostosta sekä Kiinan ja muiden maiden uhkaukset vastatoimista heikentäisivät toteutuessaan selvästi maailmantalouden kasvua ja tavarakauppaa. Vaikka tullit eivät juuri vaikuta suoraan metsäteollisuuteen, niillä olisi selvä negatiivinen vaikutus myös metsäteollisuuden näkymille. Kartongin ja sellun kysynnän kasvun taustalla on mm. kaupassa tarvittavan pakkausmateriaalin kysynnän kasvu. 

Paperintuottajajärjestö Euro-Graphin mukaan paino- ja kirjoituspaperin kysyntä väheni Euroopassa viime vuonna 2,8 prosenttia. Eurooppalaisen paperin toimitukset vähenivät kuitenkin vain vähän yli prosentin, koska toimitukset Euroopan ulkopuolelle kasvoivat. Suomesta vientimäärä laski hieman enemmän, vajaat kaksi prosenttia, koska aiemmat kapasiteetin vähennykset vaikuttivat vielä viime vuoden tuotanto- ja vientimäärään.   

Hienopaperin hinnat ovat nousseet Euroopassa viime syksyn ja tämän kevään aikana. Hinnan nousuun on vaikuttanut sellun hinnan jatkuva nousu. Myös LWC:n eli kevyesti päällystetyn aikakauslehtipaperin hinta on noussut hiukan keväällä. Hintojen nousua selittävät myös talouskasvu sekä jo toteutetut kapasiteetin sulkemiset. Suomen keskimääräisessä vientihinnassa hintojen nousu ei kuitenkaan vielä juurikaan näkynyt.   

Vaikka Euroopan talouskasvu vaikuttaakin positiivisesti paperin kysyntään, paperin kysynnän vähenevä trendi ei ole muuttumassa. Kysynnän vähentyminen vaikuttaa paperin tuotantomääriin myös Suomessa tänä ja ensi vuonna. Sekä tuotanto- että vientimäärät alenevat kumpanakin vuonna 1-2 prosenttia. UPM:n ilmoittaman irrokepaperituotannon kasvu lieventää aavistuksen laskua ensi vuonna. Korkea sellun hinta, piristyvä kysyntä ja jo toteutuneet kapasiteetin leikkaukset kääntävät paperin hinnan nousuun. PTT:n arvion mukaan keskihinta nousee 1-3 prosenttia kumpanakin vuonna.      

Kartongin kysyntä jatkuu vakaana 

Kartongin vienti Suomesta kasvoi viime vuonna lähes yhdeksän prosenttia edellisvuodesta. Tuotantomäärän suureen kasvuun vaikutti edelleen vuonna 2016 käynnistynyt Kotkamillsin kartonkikone. Tänä vuonna vienti- ja tuotantomääriä nostavat hyvänä säilyvä kysyntä. Tuotantokapasiteetti kasvaa hieman Stora Enson Heinolan fluting eli aallotuskartonkitehtaan investoinnin seurauksena (15000 t). Kaikkiaan vuonna 2018 kartongin tuotanto ja vienti kasvavat 1-3 prosenttia viime vuotta korkeammaksi. Ensi vuonna kasvu on saman suuruista. 

Suomalaisen kartongin keskimääräinen vientihinta nousi viime vuonna vajaat kaksi prosenttia edellisvuoden keskihintaa korkeammaksi. Hintakehityksessä on ollut kartonkilajeittain eroa. Kraftlinerin, jota käytetään mm. aaltopahvin pintakerroksena, hinta nousi selvästi, mutta Suomen viennille huomattavasti tärkeämmän, mm. kuluttajapakkauksissa käytettävän taivekartongin, hintakehitys oli tähän verrattuna vaisua. Tänä vuonna kartongin hintakehitys jatkuu positiivisena vakaan markkinatilanteen seurauksena.  Kaikkiaan kartongin keskimääräinen vientihinta nousee tänä vuonna hieman, 1-3 prosenttia viime vuodesta. Hintakehitys säilyy yhtä maltillisena myös ensi vuonna.  

Sellun keskihinta nousee edelleen 

Suomessa sellukapasiteetti laajeni viime vuonna selvästi. Äänekoskella käynnistyi Metsä Groupin 1,3 miljoonaa sellutonnia vuodessa tuottava tehdas. Kapasiteetti lisääntyi aiemmasta 0,77 miljoonaa tonnia. Lisäksi UPM:n Kymin tehtaan laajennus, 0,17 miljoonaa tonnia, käynnistyi. Yhteensä Suomen selluntuotantokapasiteetti kasvoi noin 12 prosenttia. Hyvän markkinatilanteen ja uuden kapasiteetin seurauksena massan vienti Suomesta kasvoi yli neljä prosenttia. Suomen vientihinta nousi reippaasti, lähes seitsemän prosenttia. 

Markkinatilanne sekä lyhyt- että pitkäkuituisessa sellussa on säilynyt tuottajien kannalta erinomaisena. Dollarimääräiset hinnat ovat nousseet yli aiempien tämän vuosikymmenen ennätyshintojen. Vahvasta eurosta huolimatta myös euromääräiset hinnat ovat alkuvuodesta 2018 korkeammat kuin koskaan tällä vuosikymmenellä ja tuottajat ovat ilmoittaneet edelleen uusista hinnan korotuksista.    

Pitkäkuituisen sellun tuotannossa suurin tiedossa oleva kapasiteetin lisäys ennustejaksolla on SCA:n 0,470 miljoonan tonnin tuotannon lisäys vuoden 2018 syksyllä. Myös lyhytkuituisen sellun tuotanto kasvaa aiempien suurinvestointien päästessä kunnolla vauhtiin, mutta uusia, suuria investointeja ei ole käynnistymässä.  

PTT:n arvion mukaan sellun kysyntä Suomen päämarkkinoilla jatkuu ennustejaksolla edelleen hyvänä. Viime vuonna alkaneen hinnannousun seurauksena sekä lyhyt- että pitkäkuituisen sellun dollarimääräiset keskihinnat nousevat tänä vuonna selvästi viime vuoden keskihintaa korkeammiksi. Vahvan euron seurauksena euromääräisen hinnan nousu jää kuitenkin selvästi pienemmäksi. Suomen vientihinta nousee tänä vuonna 2-4 prosenttia. Pitkäkuituisen sellun hintoihin uudet kapasiteetit vaikuttavat vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Ensi vuonna lisääntyvä pitkäkuituisen sellun tarjonta vetää Suomen vientihinnan laskuun, mutta hintataso säilyy edelleen melko korkeana.  

Markkinatilanteen ollessa hyvä ja uuden kapasiteetin vaikuttaessa jo täysimääräisemmin Suomen vienti kasvaa tänä vuonna 14-16 prosenttia. Vuonna 2019 kapasiteetin lisäykset vaikuttavat vientimäärään vielä hieman. Sellukapasiteetin kasvaessa ja kartongin tuotannon noustessa tuotetun massan määrä (sisältää sellun lisäksi myös mekaanisen ja puolikemiallisen massan) nousee Suomessa tänä vuonna 5-6 prosenttia. Ensi vuonna massantuotannon kasvu on vähäistä, 0-1 prosenttia.

Sahatavaran vienti kasvaa ja hinnat nousevat 

Sahatavaran tuotantomäärän kasvu hidastuu edellisvuodesta, mutta yltää silti 4-5 prosenttiin. Sahatavaran kysyntää tukee suotuisa taloustilanne ja rakentamisen vahva vire keskeisillä markkina-alueilla. Sahatavaran tuotannosta arviolta 77 prosenttia suuntautuu tänä vuonna vientiin. 

Viime vuonna sahatavaran vienti kasvoi 8,6 prosenttia edellisvuodesta. Mäntysahatavaran vienti kasvoi 4,5 prosenttia ja kuusisahatavaran vienti 10,5 prosenttia edellisvuodesta. Vienti kohosi voimakkaimmin Kiinaan, Japaniin ja Euroopan keskeisiin vientimaihin. Sen sijaan vienti laski Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään. Sahatavaran viennin ennustetaan tänä vuonna kasvavan 4-5 prosenttia ja ensi vuonna 2-3 prosenttia. Vientiä tukevat eritoten Kiinan kiivaana jatkunut sahatavaran kysynnän kasvu, Pohjois-Afrikan markkinoiden elpyminen ja Euroopan rakentamisen vahva vire. Euroconstruct arvioi rakentamisen kasvavan Euroopassa tänä vuonna keskimäärin 2,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,1 prosenttia. Rakentamisen kasvun seurauksena sahatavaran kysyntä Euroopassa jatkaa kasvuaan.

Vientihinnat nousevat tänä ja ensi vuonna tuotantoa nopeammin kohoavan kysynnän, tyhjenevien varastojen ja inflaation myötä. Suomalaisten sahojen viennin kannalta keskeisissä maissa inflaation odotetaan olevan tänä vuonna keskimäärin 2% ja kiihtyvän edelleen ensi vuonna. Kuluvana vuonna mäntysahatavaran kysynnän odotetaan kasvavan kuusisahatavaraan ripeämmin, jonka seurauksena kuusi- ja mäntysahatavaran hintaeron ennakoidaan kaventuvan. Mäntysahatavaran vientihinta nousee tänä vuonna 8-9 prosenttia. Mäntysahatavaran hinnannousun taustalla on alhaisen lähtötason lisäksi Pohjois-Afrikan maiden kysynnän piristyminen ja Kiinan kasvava mäntysahatavaran kysyntä. Mäntysahatavaran vienti Egyptiin kääntyi taas nousuun viime vuoden loppupuolella. Taustalla ovat Egyptin kohentuneet valuuttavarannot, jotka ovat parantaneet maahantuojien maksukykyä. Lisäksi Algerian markkinat avautuivat jälleen viime syksynä, joka kohotti kysyntää. Kuitenkin Pohjois-Afrikan taloustilanne jatkuu epävarmana, joka huonontuessaan tulisi hidastamaan mäntysahatavaran hinnannousua. Kuusisahatavaran vientihinta nousee tänä vuonna 2-3 prosenttia.

Viime joulukuussa USA antoi lopullisen vahvistuksen kanadalaiselle havusahatavaralle asetetuille tuontitulleille. Yrityskohtaiset tuontitullit ovat keskimäärin 20 %. Viime vuonna kanadalaisen sahatavaran vienti Yhdysvaltoihin laski seitsemän prosenttia, mutta siitä huolimatta vienti Aasiaan ei ole toistaiseksi lisääntynyt.

Vanerin tuotanto kasvoi viime vuonna noin 9 prosenttia edellisvuodesta. Vanerin tuotannon ennustetaan kasvavan tänä vuonna 4-5 prosenttia ja ensi vuonna 1-3 prosenttia. Sekä havu- että lehtivanerin kysyntä vahvistui viime vuonna, mutta lehtivanerin kysyntä havuvaneria voimakkaammin. Havuvanerin kysyntää tukee erityisesti rakentamisen kasvu ja lehtivanerin kysyntää sen monipuolinen hyödyntäminen teollisissa loppukäyttökohteissa. Erityisesti nousivat toimitusmäärät Pohjois- ja Keski-Euroopan maihin, joista erityisesti Ruotsiin ja Norjaan. Lisäksi vienti Yhdysvaltoihin kasvoi liki 40%.  

Viennin kasvua tänä ja ensi vuonna lisäävät investoinnit vaneriteollisuuteen. Kysynnän vahvistumisesta huolimatta vanerin keskivientihinta polki paikoillaan viime vuonna. Keskivientihinta kohoaa tänä vuonna 0-2 prosenttia, ja ensi vuonna saman verran. Taustalla ovat vanerin kasvava kysyntä ja inflaatio. Kiinalaisen vanerin hinnat ovat olleet nousussa syksystä lähtien, jonka taustalla ovat pääasiassa kohoavat raaka-aine kustannukset ja Kiinan renminbin vahvistuminen dollariin nähden. Kiina on maailman ylivoimaisesti suurin vanerin viejä, jolla on siten merkittävä vaikutus kansainväliseen hintatasoon.  

Euron vahvistuminen supistaa sahojen vientituloja 

Suomalaisten sahojen kilpailukykyä heikentää euron vahvistuminen suhteessa dollariin. Euron ja dollarin vaihtokurssin odotetaan nousevan pidemmän ajan keskiarvoonsa 1,27:ään kuluvana vuonna. Sahatavarakauppaa käydään pääosin dollareissa lukuun ottamatta Japania, Iso-Britanniaa ja muutamaa Pohjois-Afrikan valtioita, joten menetykset koskevat valtaosaa vientituloista. Samanaikaisesti Ruotsin kruunu on säilynyt heikkona suhteessa dollariin, joka on kohottanut ruotsalaisen sahatavaran kilpailukykyä suhteessa suomalaiseen. Lisäksi sahojen kannattavuutta ovat heikentäneet puuraaka-aineen kohoavat hinnat. 

Tällä ennustejaksolla sahatavaran ja vanerin tuotantokapasiteetit nousevat. JPJ-Woodin investoinnin Juupajoen sahan tuotantolinjaan, pitäisi valmistua tänä vuonna. Keitele Groupin Alajärven sahan kapasiteetin lisäyksen on määrä toteutua toisella kvartaalilla. Osana Metsä Groupin 100 miljoonan euron investointiohjelmaa viilun ja vanerin tuotanto lisääntyy Äänekosken ja Suolahden tehtailla vuosien 2017-18 aikana. Metsä Wood pystyttää Punkaharjulle uuden kertopuulinjan, jonka tuotannon on määrä alkaa vuoden 2019 alussa. Tänä vuonna Stora Enson Varkauden tehtaan LVL:n tuotannon odotetaan pääsevän täyteen vauhtiinsa.

Metsäteollisuuden tuotanto

  Paperi Massa Kartonki Sahatavara Vaneri
  milj. t. milj. t. milj. t. milj. m3 milj. m3
2014 7,5 10,5 3,0 10,9 1,2
2015 7,3 10,5 3,1 10,6 1,2
2016 6,8 10,9 3,3 11,4 1,1
2017 6,6 10,8 3,6 11,9 1,2
  % % % % %
2018e -1 - -2 5 - 6 2 - 3 4 - 5 4 - 5
2019e -1 - -2 1 - 2 1 - 2 2 - 4 1 - 3

Lähde: Metsäteollisuus ry, ennuste PTT

 

Metsäteollisuuden puunkäyttö lisääntyy kotimaisen puun varassa 

PTT:n arvion mukaan metsäteollisuuden puunkäyttö nousi viime vuonna pari prosenttia eli lähes 70 miljoonaan kuutiometriin. Viime vuosina tehdyt investoinnit ja korkea kapasiteetin käyttöaste ovat lisänneet puunkäyttöä. Puunkäyttö kasvaa tänä vuonna edelleen Äänekosken tehtaan käyttöasteen noustessa ja mekaanisen metsäteollisuuden tuotannon kasvaessa. Kasvua viime vuoteen on 5–7 prosenttia. Ensi vuonna nousu loivenee tuotantokapasiteettien saavuttaessa lähes täyden potentiaalinsa.

Lisääntynyt raaka-aineen tarve on kohdistunut viime vuosina entistäkin voimakkaammin kotimaiseen puuhun. Viime vuonna tuontipuun käyttö laski arviolta 14 prosenttia vuodesta 2016. Luonnonvarakeskuksen kuukausitilastojen mukaan vuonna 2017 puuta tuotiin 12 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016. Tuonti on edelleen pitkälti Venäjän puun varassa, ja maan epävakaat olot eivät suosi mittavia investointeja puunhankintaan. Tuontimäärältään suurimman puutavaralajin, koivukuidun, tuontimäärä laski kyseisellä ajanjaksolla noin 13 prosenttia viime vuodesta. Koivukuidun tuonti vastaa noin 43 prosentista raakapuun kokonaistuontia. Hakkeen tuontimäärä nousi kahdeksalla prosentilla ja se kattaa nyt kaikesta tuontipuusta vajaan kolmanneksen. Tuontipuun osuus metsäteollisuuden puunkäytöstä laski arviolta viime vuonna muutamalla prosenttiyksiköllä noin 11 prosenttiin. Tuontipuun osuus ja määrä vähenee edelleen tänä ja ensi vuonna. Siten puunkäyttö nojautuu entistä vahvemmin kotimaiseen puuhun.

Säät vaikuttivat poikkeuksellisen paljon hakkuisiin viime vuonna ja tämän vuoden alussa. Vuoden 2017 kevät oli otollinen hakkuille pitkään, mutta lämmin ja sateinen syksy heikensivät maaston ja tiestön kantavuutta, ja hakkuumäärät jäivät odotettua pienemmiksi. PTT:n arvion mukaan vuosittainen hakkuumäärä ylitti edellisvuoden hakkuut noin kahdella prosentilla.

Hankintahakkuut vähenivät, mutta yksityismetsien pystykauppaleimikoiden sekä yhtiöiden ja Metsähallituksen yhteenlasketut hakkuut nousivat vuodesta 2016. Puutavaralajeista eniten kasvoivat mäntytukin ja kuusikuitupuun hakkuut.  

Alkuvuonna 2018 tilastoidut tukkihakkuut ovat lisääntyneet, mutta mänty- ja koivukuitupuun hakkuumäärät vähentyneet. Kokonaisuudessaan hakkuumäärä tammi-helmikuussa oli lähellä viime vuoden vastaavan jakson määrää. Tänä vuonna kasvu jatkuu 3–5 prosentin vauhdilla kaikilla puuntoimittajilla. Hakkuut nousevat noin 65 miljoonaan kuutiometriin.  Ensi vuonna markkinahakkuut lisääntyvät hieman. 

Puukaupat

Viime vuonna yksityismetsien pystykauppojen määrä kasvoi noin yhdeksällä prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Mäntytukin kaupoissa oli selvä nousu, noin 15 prosenttia. Myös kuusi- ja koivutukkien sekä mänty- ja koivukuidun pystykauppamäärät nousivat 7–10 prosenttia. Yksityismetsien hankintakauppojen määrä laski noin 13 prosenttia vuodesta 2016. 

Eniten pystykaupat lisääntyivät Etelä-Pohjanmaan hinta-alueella, jossa kasvua oli lähes viidennes edelliseen vuoteen verrattuna. Etelä-Pohjanmaan lisäksi myös Etelä-Suomessa ja Keski-Suomessa mäntykuitupuun kauppamäärä kasvoi muita alueita enemmän viime vuonna. Mäntytukin pystykaupat lisääntyivät selvästi koko maassa, Keski-Suomessa lisäys jäi kuitenkin selvästi koko maan keskimääräisestä kasvuprosentista. 

Metsäalalla viime vuodet jatkunut positiivinen vire voimistuu ennustekaudella. Sellutuotannon ja myös mekaanisen metsäteollisuuden lopputuotemarkkinat erityisesti mäntysahatavaran osalta lisäävät puun kysyntää. Tämän vuoden pystykauppamäärät nousevat 2–4 prosenttia viime vuodesta. Koska mäntykuidusta noin 40 prosenttia kertyy uudistushakkuista, vahvistaa mäntytukin kysynnän elpyminen myös mäntykuidun kauppoja.  

Puunhinnat nousevat vahvan kysynnän myötä

Mänty- ja kuusitukin hinnat eriytyivät vuoden 2016 alussa erilaisesta kysyntätilanteesta johtuen. Kuilu havutukkien hintojen välillä leveni edelleen vuoden 2017 aikana kuusitukin vuotuisen keskihinnan noustessa yli neljä prosenttia ja mäntytukin hinnannousun ollessa noin kolme prosenttia. Kuluvan vuoden tammi–helmikuussa kuusitukin hinta on noussut edelleen hieman mäntytukin hintaa enemmän.  

Eri puutavaralajien hintakehitys vaihteli alueittain. Keski-Suomessa havutukkien vuotuiset keskihinnat nousivat viime vuonna selvästi koko maan keskiarvoa enemmän. Koivutukin ja -kuidun vuosittaiset keskihinnat nousivat Kymi-Savon alueella suhteessa enemmän kuin koko maassa.

Tänä vuonna havutukkien hintaeron odotetaan hieman kaventuvan Kiinan lisätessä mäntytukin vientiä ja muidenkin Suomelle tärkeiden vientimaiden kysynnän piristyessä. Kysynnän lisääntyessä myös vientihinnan odotetaan nousevan. Sahoilla on kannattavuusongelmia tukkipuun hintojen noustua vientihintoja reippaammin viime vuonna ja sahauksen sivuvirtojen menekin takkuillessa.  Tänä vuonna myös männyn lisääntynyt kysyntä sahatavaran vientimarkkinoilla heijastuu hintoihin, ja mäntytukin nimellinen vuotuinen keskihinta nousee viime vuoden keskihinnasta 4–6 prosenttia.  Kuusi- ja koivutukin hinnat nousevat loivemmin 2–4 prosenttia. Hintakehitys riippuu kuitenkin voimakkaasti vientihintojen kehityksestä. Ensi vuonna puunhintoihin vaikuttaa nopeutuva inflaatio, joka nostaa nimellishintoja reaalisen kasvun ollessa lähellä paria prosenttia. 

Havukuitujen vuotuiset nimelliset keskihinnat nousivat vajaan kolme prosenttia viime vuonna. Tarjonta metsänhoidollisiin syihin perustuen ja runsas sahahakkeen tarjonta tasoittivat kuitupuun markkinahintoja. Suurimmat suhteelliset nousut mäntykuitupuun vuosittaisissa keskihinnoissa oli Keski-Suomen ja Savo-Karjalan suuralueilla.

Tämän vuoden tammi–helmikuussa kuitupuun keskikantohinnat ovat nousseet vajaan neljä prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon lisääntyneestä kysynnästä johtuen. Mäntykuitupuun vuotuinen keskihinta nousee 3–4 prosenttia tänä vuonna.

Kuusikuidun hinta nousi jo viime vuonna eikä kysynnän lisäys kohdistu erityisesti kuuseen. Siten kuusikuitupuun keskihinnan nousu on hieman alhaisempi kuin männyllä, 2–3 prosenttia tänä vuonna.  

Puutavaralajien myyntimäärillä painotettujen keskihintojen pohjalta laskettu, tilastoitu puun nimellinen vuotuinen keskikantohinta nousee tänä ja ensi vuonna 3–4 prosenttia. Puukaupoissa ovat kuitenkin erilaiset lisät ja etuudet alkaneet näytellä yhä suurempaa roolia kauppojen kokonaisarvosta. Nämä eivät näy tilastoiduissa hinnoissa, ja siten tilastojen antama kuva puukaupoista saatavista tuloista ja puutavaralajien keskinäisestä arvosta ei ole täysin kattava.

Yksityismetsien bruttokantorahatulot lisääntyvät hakkuiden lievän kasvun ja puun hinnannousun johdosta. Ensi vuonna yksityismetsien tulot yltävät lähes 2,1 miljardiin euroon.

Tarkempia ennusteen osatekijöitä graafeineen ja muuttujineen on avattu kalvosarjassa, jonka pääset lukemaan tästä: Ennustegraafit ja kalvosarja. (tai klikkaa kuvaa alta)

Lisätietoja

Paperi-, kartonki- ja selluteollisuus: metsäekonomisti Emmi Haltia, p. 040 164 8169 

Sahateollisuus: metsäekonomisti Matti Valonen, p. 040 164 8151 

Puumarkkinat: tutkimusjohtaja Paula Horne, puh. 040592 6820 

sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@ptt.fi