Uutiset

Metsäsektori 2017 - kevät, Teema: Suomi ja metsätalous itsenäisyyden alussa

11.huhtikuu 2017

Suomi ja metsätalous itsenäisyyden alussa

Anna-Kaisa Rämö

Tämä on PTT:n metsäsektorin ennusteen kevät 2017 erityisteema-osio. Ennusteen voit lukea täältä.

Väestö

Itsenäisyyden alussa Suomessa oli noin 3,1 miljoonaa asukasta. Sata vuotta myöhemmin, vuoden 2016 lopulla, Suomen väkiluku oli noin 5,5 miljoonaa. Sata vuotta sitten valtaosa suomalaisista (84 %) asui maaseudulla, joten kaupungeissa asuvia oli vain pieni osa väestöstä (16 %). Maaseudun asukkaista omalla tilalla asui noin 50 prosenttia ja vuokraviljelmillä noin 34 prosenttia. Ilman minkäänlaista viljelmää maaseudun asukkaista oli noin 16 prosenttia. Itsenäisyyden alkuvuosina noin 70 prosenttia suomalaisista sai elantonsa maa- ja metsätaloudesta ja teollisuudesta noin 10 prosenttia. Lisäksi työpaikkoja oli jonkin verran muun muassa liikenteen, kaupan, opetuksen ja terveydenhoidon aloilla. Satunnaisia töitä teki noin kuusi prosenttia kansalaisista.1) 2) 3) 4) 5) 6) 7)

Kokonaispinta-ala ja metsät

Suomen kokonaispinta-ala oli vuoden 1917 lopussa 37,7 miljoonaa hehtaaria (377 426 km2), josta maapinta-alan osuus oli 81 prosenttia. Metsätalousmaan osuus maapinta-alasta oli 91 prosenttia (30,4 milj. ha) vuonna 1917. Tänä päivänä Suomen metsäpinta-ala on noin 26 miljoonaa hehtaaria (Kuvio 1). 1) 2) 3) 4)

Toisen maailmansodan jälkeen Suomi joutui luovuttamaan maa-alueestaan yli 12 prosenttia Neuvostoliitolle, mikä vähensi myös metsäpinta-alaa. Metsäpinta-alaa ovat tämän jälkeen muuttaneet hieman peltojen metsitykset ja raivaukset, metsäojitukset, yhdyskuntarakentaminen sekä muut maankäyttötoimenpiteet. Metsämaan luokitus muuttui 1950-luvulla, mikä näkyy tilastoissa metsämaan alan kasvuna. 8) 9)

Puuston määrä Suomessa oli 1900-luvun alussa arvioiden mukaan noin 1,4 miljardia kuutiometriä ja puuston vuotuinen kasvu noin 54 miljoonaa kuutiometriä. Valtakunnan ensimmäinen metsien inventointi (VMI1) tehtiin vuosina 1921–1924. Inventoinnin perusteella puuston tilavuus Suomessa oli tällöin lähes 1,6 miljardia kuutiometriä vuotuisen kasvun ollessa noin 54,4 miljoonaa kuutiometriä. Tänä päivänä Suomen metsissä on puuta miljardi kuutiometriä enemmän kuin itsenäisyyden alussa eli noin 2,4 miljardia kuutiometriä ja metsät kasvavat noin 105,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa (VMI11). 1) 2) 3) 4) 8)

Metsien omistus

Yksityiset henkilöt olivat suurin metsien omistajaryhmä jo itsenäisyyden alussa. Heidän omistuksessa oli noin puolet Suomen metsistä. Yksityisistä omistajista merkittävin ryhmä olivat talonpojat. Lisäksi metsiä oli kartanoiden omistuksessa. Osa tilojen metsistä oli vuokralaisten hallinnassa (lampuodit, torpparit, mäkitupalaiset). Vuonna 1912 Suomessa oli 151 500 vuokratilaa ja torpparilaitoksen lakkautuksen jälkeen tiloihin kuuluneita metsiä siirtyi niiden omistukseen vuodesta 1919 lähtien.1) 2) 3) 4) 5)

Yleisten metsien osuus metsätalousmaan kokonaisalasta vuonna 1917 oli 43 prosenttia (noin 13 milj. ha). Kruunun metsiä tästä oli valtaosa (12,4 milj. ha eli 41 % metsätalousmaasta). Yleisiksi metsiksi luettiin kruunun metsien lisäksi sotilasvirkatalojen sekä siviilivirkatalojen metsät, kirkollisviraston virkatalojen metsät, kaupunkien metsät ja asutustilojen yhteismetsät. Kruunun metsistä kasvullista metsämaata oli 44 prosenttia eli 5,4 miljoonaa hehtaaria. 1) 2) 3)  

Yksityisten metsänomistajien määrä on kasvanut Suomessa itsenäisyyden aikana (Kuvio 3). Valtion ja julkisten yhteisöjen osuus metsänomistuksesta on puolestaan vähentynyt ja yhtiöiden omistusosuus hieman kasvanut. Yksityisten omistajien määrää on lisännyt torpparilaitoksen lakkauttamisen lisäksi talvi- ja jatkosodan jälkeiset asutustoimet. Sodassa menetetyiltä alueilta tuli siirtoväkeä noin 450 000 henkilöä. Lisäksi maansaantiin olivat oikeutettuja rintamamiehet, sotalesket ja sotaorvot. Asuttamiseen käytettiin yhteensä noin 2,8 miljoonaa hehtaaria maata, josta noin 1,3 miljoonaa hehtaaria oli valtion maita ja loput hankittiin yksityisiltä joko vapaaehtoisin kaupoin tai pakkolunastamalla. Myös yhtiöt menettivät maitaan tässä yhteydessä. Asutustoimet vaikuttivat osaltaan metsien pirstaloitumiseen. Koska asutustoiminta keskittyi pääasiassa syrjäseuduille, on tiloja vuosien varrella siirtynyt myyntien kautta takaisin valtiolle ja yhtiöille. 17) 18)

Kuvio 3. Metsien omistuksen jakautuminen Suomessa omistajaryhmittäin itsenäisyyden alussa ja 2010-luvulla. 4) 10)

 

Puun käyttö kruunun metsissä

Itsenäisyyden alkuvuosina puuvaroja ja puukauppaa on tilastoitu tarkimmin kruunun metsien osalta. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä eniten kruunun metsistä myytiin poltto- ja sysipuuta (Kuvio 4). Toiseksi eniten myytiin sahahirsiä sahatavaran tuotantoon. Lisäksi myytiin hiomopuita (kuitupuuta) puuhiokkeen valmistukseen sekä tervantuotantoon tarvittavia tervaksia, mutta näiden myyntimäärät jäivät selvästi pienemmiksi kuin sahahirsien ja polttopuun myyntimäärät. Vuonna 1917 kruunun metsistä myytiin puuta myös kankien, keksinvarsien, vanteiden, vitsojen ym. valmistukseen. Kokonaismäärältään tämä myynti jäi kuitenkin tuntuvasti muita puutavaralajeja pienemmäksi (1 412 047 kpl => 4 259 m3). 1) 2) 3)  

Kuvio 4. Myynnit kruunun metsistä vuonna 1917 puutavaralajeittain. 1) 2) 3)  

 

Vuoden 1917 alussa kruunun metsissä oli läpimitaltaan vähintään 30 cm tukkirunkoja 76 612 612 kappaletta ja läpimitaltaan 25–30 cm runkoja 109 899 603 kappaletta. Sahahirsiä ja muita arvokkaita puita kruunun metsistä myytiin vuonna 1917 noin 2,5 miljoonaa kappaletta eli 946 346 kuutiometriä. 1) 2) 3)  

Metsäteollisuuden tuotanto ja puunkäyttö

Itsenäisyyden alkuvuosina raakapuuta käytettiin Suomessa noin 30 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Noin 60 prosenttia tästä muodostui kiinteistöjen, liikenteen ja teollisuuden polttopuusta. Teollisuuden ainespuun käyttö oli 8 miljoonaa kuutiometriä. Kaikki käytetty puu oli peräisin kotimaan metsistä. Tuontipuun osuus alkoi kasvaa merkittävämmin vasta 1960-luvulla. 1) 2) 3) 11)   

Vuonna 1927 raakapuun kokonaiskäyttö oli noussut 47,1 miljoonaan kuutiometriin, josta viennin osuus oli 11 prosenttia (noin 5 milj. m3). Teollisuuden ainespuun käyttö oli noin 18–19 miljoonaa kuutiometriä ja polttopuun käyttö likimain yhtä suuri. 11)

Vuonna 1920 kantorahatuloja kertyi yhteensä lähes 900 miljoonaa markkaa. Vuoden 2016 arvon mukaan tämä vastaa noin 373 miljoonaa euroa. Yksityisten metsänomistajien osuus kantorahatuloista oli runsaat 700 miljoonaa markkaa (noin 290 miljoonaa euroa) eli lähes 80 prosenttia. Valtion metsistä kantorahatuloja kertyi samana vuonna runsaat 90 miljoonaa markkaa (noin 37 milj. euroa). 12) 13)

Sahateollisuuden tuotantokapasiteetti 1900-luvun alkuvuosikymmeninä oli 3–4 miljoonaa kuutiometriä ja kolme neljännestä sahatuotannosta meni vientiin. Suurimmat sahatavaran ostajat olivat Saksa ja Britannia. Puumassa- ja paperiteollisuuden tuotanto kasvoi nopeasti 1920-luvulla, kun asiakaskunta kasvoi läntisissä maissa. Huippusuhdannevuosia olivat 1927 ja 1928. 11)

Itsenäisyyden kynnyksellä vuonna 1916 paperiteollisuuden tuotantolaitoksia oli Suomessa 147. Näistä 47 oli puuhiomoja, 19 sellutehdasta ja 26 paperitehdasta. Näistä yksityishenkilöiden omistuksessa oli 32 laitosta, osake- ja muita yhtiöitä oli 114 ja osuuskuntia 1. Valtion omistuksessa paperiteollisuuden laitoksia ei ollut. 1) 2) 3)   

Puuteollisuuden tuotantolaitoksia oli vuonna 1916 yhteensä 553, joista sahoja oli 375 (68 %). Puuseppä- ja huonekalutehtaita oli 89 ja rulla-, pölkky- sekä nappulatehtaita 15. Loput olivat muita alan tuotantolaitoksia. Puuteollisuuden tehtaista osake- ja muiden yhtiöiden omistuksessa oli 285, yksityisten omistamia 226, osuuskuntaomisteisia 37 ja valtion omistuksessa 5. 1) 2) 3)  

Paperiteollisuus työllisti Suomessa vuonna 1916 keskimäärin yli 14 000 henkilöä ja puutuoteteollisuus yli 21 000 henkilöä (Kuvio 6). Metsäteollisuus on 2010-luvulla työllistänyt Suomessa noin 40 000 henkilöä, mikä on vajaat kaksi prosenttia kaikista maamme työllisistä. Puutuoteteollisuuden osuus on ollut noin 55 prosenttia metsäteollisuuden työllisistä. 3) 15)

Maa- ja metsätaloudesta sai elantonsa itsenäisyyden alkuvuosina noin 70 prosenttia väestöstä. Maaseudulla monet toimialat sulautuivat maatalouteen, eikä metsätalouden työllistävyydestä ole tarkkoja tilastoja tuolta ajalta. Metsäteollisuuden kehittyessä ja puuntarpeen kasvaessa metsätaloudessa työskentelevien määrä alkoi kasvaa. Kasvu oli etenkin toisen maailmansodan jälkeen voimakasta ja huippu saavutettiin vuonna 1960, jolloin metsätalous ja uitto työllistivät yhteensä noin 141 000 henkilöä. Tämän jälkeen metsätalouden työllisyys alkoi vähitellen laskea. 2010-luvulla metsätaloudessa on työskennellyt noin 24 000 henkilöä. 7) 15) 19)

 

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa

Vuonna 1917 Suomen viennin kokonaisarvo oli 444,9 miljoonaa markkaa. Vuoden 2016 arvon mukaan tämä vastaa noin 540 miljoonaa euroa. Tuonnin kokonaisarvo oli vuonna 1917 noin 1 232 miljoonaa markkaa (noin 1 500 milj.  euroa). 3) 13)

Puuaineiden vienti oli arvoltaan noin 55 miljoonaa markkaa (noin 68 milj. euroa) eli noin 12 prosenttia Suomen koko viennistä. Tästä polttopuu muodosti suurimman osan lähes 45 miljoonan markan arvollaan. Määrällisesti puuaineita vietiin vuonna 1917 yhteensä noin 2,8 miljoonaa kuutiometriä, josta polttopuun osuus oli 2,4 miljoonaa kuutiometriä (Taulukko 1).

Puuvanukkeen (massan), paperin ja paperiteoksien vienti oli arvoltaan noin 216 miljoonaa markkaa (noin 269 milj. euroa) eli noin 49 prosenttia koko viennistä. Tästä paperin viennin arvo oli noin 170 miljoonaa markkaa (noin 212 milj. euroa). Määrällisesti puuvanuketta, paperia ja paperiteoksia vietiin Suomesta vuonna 1917 yhteensä noin 196 521 tonnia, josta paperia oli 114 306 tonnia (Taulukko 1). Yhteensä metsäteollisuuden viennin arvo oli vuonna 1917 lähes 270 miljoonaa markkaa (noin 336 milj. euroa), joka oli noin 61 prosenttia Suomen koko viennin arvosta. 1) 2) 3) 13)

Itsenäisyyttä edeltävät 1900-luvun alkuvuosikymmenet olivat Suomen kansantaloudessa vakaan kehityksen aikaa. Metsäteollisuuden tuotteet edustivat 75 prosenttia Suomen viennin arvosta ja elintarvikkeiden osuus oli noin 20 prosenttia. Metsäteollisuuden tuotteiden viennistä suurin osa oli puuta ja puutavaraa. Massan ja paperin viennin kasvu oli voimakasta ja se lähes kolminkertaistui vuosisadan alusta ensimmäiseen maailmansotaan mennessä. 1) 2) 3) 11) 14)

Vienti vuonna 1917
Puuaineet Määrä m2

Puuvanuke, paperi ja

paperiteokset

Määrä 100 kg
Sahatut ja puoleksi jalostetut lankut, laudat ym. 54 199 Puuvanuke, hiottu 349 302
Veistetyt tai osaksi sahatut 25 818 Puuvanuke, kemiallinen  285 263
Valmistamattomat 336 138 Pahvi 180 290
Polttopuut 2 417 677     Paperi 1 143 058
    Tapetit ja reunukset 3 377
    Pahvi- ja paperiteokset 3 919
Vienti vuonna 2015
Puutuoteteollisuuden tuotteet Määrä 1000 m3 Paperi- ja selluteollisuuden tuotteet Määrä 1000 t
Sahatavara 7 881 Mekaaninen ja puolikemiallinen massa 211
Vaneri ja viilu 1 033 Sellu 2 928
Puulevyt 64 Keräyspaperi ja -kartonki 92
Raaka- ja jätepuu 1 133 Paperi 6 860
Polttopuu 125 Kartonki 3 042
    Paperi- ja kartonkijalosteet 280

Autonomian ajan lopulla vuonna 1910 Suomen tärkeimmät kauppakumppanit olivat Englanti, Venäjä, Saksa ja Ranska. Suomesta vietiin Länsi-Eurooppaan etenkin sahatavaraa, mutta myös jonkin verran puumassaa. Venäjälle vietiin pääasiassa paperia. 5)

Itsenäisyyttä edeltävinä vuosina suomalaista teollisuustuotantoa ja ulkomaankauppaa vähensi dramaattisesti ensimmäinen maailmansota (1914–1918).  Ensimmäinen maailmansota johti Euroopan taloudelliseen taantumaan ja lamautti kansainvälisen kaupan lähes kokonaan. Sen seurauksena Suomen vienti Länsi-Eurooppaan tyrehtyi ja vuonna 1917 vienti Suomesta suuntautui lähes kokonaan Venäjälle. Tuontimaita olivat Ruotsi ja Venäjä. Vuonna 1918 kauppavaihto Saksan kanssa alkoi jälleen, mutta kauppa Venäjän kanssa supistui alle 7 prosenttiin vuoden 1917 arvosta. Vuonna 1918 Suomen tuonti laski 18 prosenttiin ja vienti 11 prosenttiin vuoden 1913 tasosta. 1) 2) 3) 5) 11)

Maailmansotaa edeltänyt taso saavutettiin tuonnissa vuonna 1923 ja viennissä 1924. Viennin rakenne yksipuolistui entisestään ja vuonna 1920 metsätalouteen perustuvien tuotteiden vienti oli lähes 95 prosenttia viennin arvosta. Toisen maailmansodan seurauksena Suomi menetti alueluovutuksissa Neuvostoliitolle monia tärkeitä metsäteollisuuden tuotantolaitoksia (Pariisin rauha v. 1947). 11)

Maa- ja metsätalouden tuotteet muodostivat Suomen viennin ytimen 1950-luvulle asti. Silloin konepaja- ja metalliteollisuuden tuotanto alkoi kasvaa voimakkaasti ja näiden tuotteiden osuus viennissä lähti nousuun. 11)

 

Lähteet:

5)  Helsingin Suomalainen Klubi. 2017. Itsenäisyys100.fi -sivusto.

12) Kunnas, H.J. 1973. Metsätaloustuotanto Suomessa 1860–1965. Suomen Pankin julkaisuja. Kasvututkimuksia-sarja. 196 s.

14) Kuva, H. 2006. Satavuotinen savotta – Ekon yhteismetsä 1906–2006. ISBN 952-91-9983-X.

4)  Luonnonvarakeskus (Luke). Tilastopalvelu. www.luke.fi

15) Metsätilastollinen vuosikirja 2014. Suomen virallinen tilasto. Metsäntutkimuslaitos.

19) Metsätilastollinen vuosikirja 1971. Suomen virallinen tilasto XVII A:4. Folia Forestalia 165. Metsäntutkimuslaitos. 1972.

18) Reunala, A. 1975. Metsänomistuksen muutokset ja aluepolitiikka. Silva Fennica Vol. 9, N:o 4: 259–283.

8)  Sevola, Y. 1999. Puun käyttö. Teoksessa: Andreasson, K. & Helin, V. (Toim.) 1999. Suomen vuosisata. Tilastokeskus. 351 s.

9)  Suomen metsät 2012. Metla/MetInfo. http://www.metla.fi/metinfo/kestavyys/c1-forest-area.htm. Käyntipäivä 20.3.2017

1)  Suomen tilastollinen vuosikirja (STV) 1917. Tilastokeskus.

2)  Suomen tilastollinen vuosikirja (STV) 1918. Tilastokeskus.

3)  Suomen tilastollinen vuosikirja (STV) 1919. Tilastokeskus.

10) Suomen tilastollinen vuosikirja (STV) 1925. Tilastokeskus.

13) Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuluttajahintaindeksi [verkkojulkaisu]. ISSN=1796-3524. 2016, Rahanarvonkerroin 1860–2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 14.3.2017]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/khi/2016/khi_2016_2017-01-13_tau_001.html

6) Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-8381. tammikuu 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 30.3.2017]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vamuu/2017/01/vamuu_2017_01_2017-02-23_tie_001_fi.html

7)  Suomi 1917-2007, Itsenäisyyden aika tilastojen valossa: Kaskipelloilta palveluyhteiskuntaan - 90 vuotta elinkeinorakenteen muutosta. Tilastokeskus. Saantitapa: http://www.stat.fi/ > Tuotteet ja palvelut > Tietoa teemoittain > Suomi 1917-2007 > Kaskipelloilta palveluyhteiskuntaan - 90 vuotta elinkeinorakenteen muutosta. (viitattu 30.3.2017)

16) Torvelainen, J. 2009. Pientalojen polttopuunkäyttö 2007/2008. Metsätilastotiedote 26/2009. Metsäntutkimuslaitos.

11) Tuomainen, J. 1999. Ulkomaankauppa. Teoksessa: Andreasson, K. & Helin, V. (Toim.) 1999. Suomen vuosisata. Tilastokeskus. 351 s.

17) Virtanen, P.V. 2006. Asutustoiminta itsenäisessä Suomessa. Maankäyttö-lehti 1/2006.