Uutiset

Metsälain uudistaminen vastaa yksityismetsänomistajien ja yhteiskunnan tarpeisiin

21.elokuu 2012

  • Viime viikon perjantaina uutta metsälakia valmistellut työryhmä jätti esityksensä ministeri Koskiselle. Metsälakiesitys laajentaa metsänomistajan omaa päätäntävaltaa metsiensä hoidossa ja käytössä. Päätehakkuun ikä- ja järeysrajojen poistaminen sekä eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen entistä selkeämpi salliminen ovat puhuttaneet julkisuudessa. Tuoreessa julkaisussa arvioidaan yksityismetsänomistajien suhtautumista metsien hakkuutapoihin ja uudistamiseen, sekä suhtautumista metsälainsäädäntöön ja lakiin liittyvää tiedontarvetta.

    Pellervon taloustutkimuksen ja Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan uudistuskypsyyden rajojen poistamisella ei ole merkittävää vaikutusta metsänomistajien enemmistölle. Metsänomistajat ovat pääosin tyytyväisiä nykyisiin hakkuutapoihin, sillä yli 80 prosenttia pitää nykyisiä rajoja sopivina metsän uudistushakkuille. Sen sijaan lopuille metsänomistajille rajoitusten vähentämisellä on merkitystä. Kuudesosa metsänomistajista aikaistaisi hakkuita uudistusrajojen poistuessa.  Heille on tyypillistä taloudellisten tekijöiden painotus metsäomistuksessaan. Toisaalta nykyisin noin joka viides saattaa jättää nykysäädösten mukaiset hakkuut kokonaan tekemättä, jos he kokevat niiden vaikuttavan luonto- tai maisema-arvoihin. Siten työryhmän esityksen mukainen nykyistä nuorempien metsien päätehakkuiden sekä eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen nykyistä selvempi salliminen vastaavat yhteiskunnan tarpeisiin tuoda lisää puuta markkinoille.

    Työryhmän esityksessä metsän uudistamisvelvoitteen aikarajoja yksinkertaistetaan ja pidennetään erityisesti Pohjois-Suomessa ja aikarajat siirretään ministeriön asetuksesta lain puolelle. Aikarajojen pidentäminen antaa paremmat mahdollisuudet luontaiselle uudistamiselle. Tutkimustulosten mukaan runsas puolet metsänomistajista aloittaa taimikon perustamisen jo vuoden sisällä hakkuista lakisääteisen ylärajan ollessa kolme vuotta. Luontaista uudistamista suosivat perustavat taimikon hieman myöhemmin kuin muita uudistamistapoja suosivat metsänomistajat. Lakiesitys ei siten todennäköisesti vaikuta merkittävästi uudistamisnopeuteen muutoin kuin luontaisen uudistamisen mahdollisen lisääntymisen kautta.  

    Uuden metsälain toimeenpanossa on syytä panostaa tiedotukseen. Tutkimuksen mukaan metsänomistajat tuntevat mielestään nykyistäkin metsälakia huonosti. Suurin tiedontarve on naisten, palkansaajien ja kaupunkilaisten keskuudessa. Kaupunkilaisten osuus metsänomistajissa on ollut lisäksi kasvussa.. Metsänuudistamiseen ja metsänkäyttöilmoitukseen liittyvät lainkohdat ovat tutuimpia. Parhaimmat tiedot metsälaista ovat aktiivisesti metsätaloutta harjoittavilla metsänomistajilla. Neuvonta on lisännyt metsänomistajien tietotasoa metsälaista selvästi.  

    Julkaisu:   Rämö A-K., Horne, P. ja Leppänen, J. 2012: Yksityismetsänomistajien suhtautuminen metsälakiin. Pellervon taloustutkimus, PTT Raportteja 237. 71 s. Julkaisu on saatavilla aamukahvitilaisuudessa ja sen jälkeen PTT:n sivuilla, www.ptt.fi.

    Lisätietoja:   metsäekonomisti Anna-Kaisa Rämö, p. (09) 3488 8411, s-posti: etunimi.sukunimi@ptt.fi Pellervon taloustutkimus PTT, Eerikinkatu 28 A, 00180 Helsinki

    tutkimusjohtaja Paula Horne,  p. 040-592 6820, s-posti: etunimi.sukunimi@ptt.fi  Pellervon taloustutkimus PTT, Eerikinkatu 28 A, 00180 Helsinki

    varttunut tutkija Jussi Leppänen, p. 040-801 5444, s-posti: etunimi.sukunimi@metla.fi Metsäntutkimuslaitos, PL 18, 01301 Vantaa