Uutiset

Metsä vastaa - mitä huudamme?

10.kesäkuu 2010

  •                                                                                       PTT-katsaus 2/2010

    Metsäteollisuus ry:n puheenjohtaja Kari Jordan arvioi PTT-katsauksen artikkelissaan, että se, missä määrin metsäteollisuuden tuotteita valmistetaan jatkossa Suomessa, riippuu paitsi teollisuuden omista toimista myös pitkälti Suomen kyvystä tarjota kilpailukykyiset toimintaedellytykset. Koko Suomen metsäklusterissa kunnianhimoiseksi tavoitteeksi on asetettu tuotannon arvon kaksinkertaistaminen vuoteen 2030 mennessä, joten metsäalan alasajosta ei voida puhua. Puolet tästä tuotannon arvosta perustuisi uusiin tuotteisiin, puolet nykyisiin.

    Metsäntutkimuslaitoksen professori Risto Seppälä arvioi artikkelissaan, että perinteinenkään metsäteollisuus ei katoa Suomesta. Jäljelle jäävät kustannustehokkaimmat osat, joilla on edellytyksiä selvitä kilpailusta. Kasvua on kuitenkin haettava uusista tuotteista ja metsänkäyttömuodoista. Metsäteollisuus ry:n liiketoiminta- ja innovaatioympäristöjohtaja Antro Säilä arvioi, että tulevaisuudessa menestyspotentiaalia on erityisesti pakkaamiseen, puurakentamiseen ja biojalostamoihin liittyvissä toiminnoissa.

    MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen arvioi, että metsävarat eivät rajoita metsien ja puun huomattavasti nykyistä laajempaa käyttöä. Suurempana haasteena on Hakkaraisen mukaan markkinoiden toimivuus. Hakkarainen peräänkuuluttaa myös metsänomistajakunnan rakennemuutokseen vaikuttavien ohjauskeinojen välitöntä käyttöönottoa. Yksi tällainen ohjauskeino olisi sukupolvenvaihdoshuojennus.

    Tulevaisuudessa Suomen metsien halutaan tuottavan yhä useammanlaisia palveluita: raakapuuta teollisuudelle, energiapuuta, monimuotoisuutta, virkistysarvoja, hiilensidontaa. Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Paula Horne ja metsäekonomistit Matleena Kniivilä ja Anna-Kaisa Rämö arvioivat, että tulevaisuudessa haasteena on erilaisten käyttömuotojen yhteensovittaminen. Olisikin syytä miettiä, onko enää järkevää yrittää tuottaa kaikkia palveluita samalla hehtaarilla. Myös luomalla markkinoita voidaan lisätä aineettomien hyötyjen tuotantoa. Markkinaperusteisilla lähestymistavoilla voitaisiinkin lisätä luonnonsuojelun tehokkuutta, uskoo Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) pääekonomisti Joshua Bishop. Luontomatkailun tarjoamista mahdollisuuksista katsauksessa kirjoittavat Metsäntutkimuslaitoksen professori Liisa Tyrväinen ja tutkija Maija Huhtala. Jo nyt perinteisessä metsämaakunnassa Lapissa matkailu työllistää metsäsektoria enemmän.  

    Metsäsektori ei ole muutoksessa ainoastaan Suomessa vaan koko maailmassa. Johtava metsäasiantuntija Jan Heino maa- ja metsätalousministeriöstä ja metsänhoitaja Jukka Tissari FAO:sta arvioivat kuitenkin, että Suomella on selkeitä etuja globaalissa kilpailussa metsäteollisuudesta. Tällaisia ovat esimerkiksi korkea osaamisen taso, talouspolitiikan vakaus ja hallittu yhteiskuntajärjestelmä, jotka eivät maailmalla ole itsestäänselvyyksiä.  


    PTT-katsauksen 2/2010 artikkelit ja kirjoittajien yhteystiedot:

    Vastaava toimittaja: metsäekonomisti Matleena Kniivilä; puh. (09) 348 88407,  040-718 5080, sähköposti: matleena.kniivila@ptt.fi.

    ”Metsä vastaa – mitä huudamme?”

    ”Metsäteollisuuden toimintaedellytykset Suomessa”, pääjohtaja Kari Jordan, Metsäliitto, Revontulentie 6, 02100 Espoo, puh. 0104601, sähköposti: kari.jordan@metsaliitto.fi.

    ”Yksityismetsätalouden tulevaisuus Suomessa – metsäsektorin muutokset metsänomistajien näkökulmasta”, metsäjohtaja Juha Hakkarainen, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK, Simonkatu 6, 00100 Helsinki, puh. 020 413 2450, sähköposti:  juha.hakkarainen@mtk.fi.

    ”Maailman metsäsektori muutoksessa”, johtava metsäasiantuntija Jan Heino, maa- ja metsätalousministeriö ja metsänhoitaja Jukka Tissari, YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO). Jan Heino: Maa- ja metsätalousministeriö, PL 30, 00023 Valtioneuvosto, (09)160 52339, sähköposti: jan.heino@mmm.fi. Jukka Tissari: FAO/ Forestry Department Viale delle Terme di Caracalla, 00153 Rome, Italia puh. +39 06 57054179 sähköposti: j.ukka.tissari@fao.org

    ”Suomen metsäteollisuuden rakennemuutoksen syyt ja uudistumisen tukijalat”, professori Risto Seppälä, Metsäntutkimuslaitos, Jokiniemenkuja 1, 01301 Vantaa, puh. 010 211 2160, sähköposti: risto.seppala@metla.fi.

    "Uudet tuotteet muuttavat metsäteollisuutta", johtaja. liiketoiminta ja innovaatioympäristö, Antro Säilä, Metsäteollisuus ry, Snellmaninkatu 13, 00170 Helsinki, puh. (09) 132 6633, sähköposti: antro.saila@forestindustries.fi.

    ”Onko luontomatkailusta metsäsektorin korvaajaksi aluetaloudessa?” professori Liisa Tyrväinen ja tutkija Maija Huhtala. Liisa Tyrväinen: Metla, PL 16, 96301 Rovaniemi, puh. 010 211 4553, Maija Huhtala: Metla, Väisäläntie 16, 21500 Piikkiö, puh. 010 211 5100, sähköposti: etunimi.sukunimi@metla.fi.

    ”Luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö: taloustieteilijän näkökulma”, pääekonomisti Joshua Bishop, Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN), 28 rue Mauverney, CH-1196 Gland, Sveitsi, puh. +41 22 999 0266, sähköposti: joshua.bishop@iucn.org.

    ”Metsät – osa suomalaisuutta nyt ja tulevaisuudessa”, tutkimusjohtaja Paula Horne, metsäekonomisti Matleena Kniivilä ja metsäekonomisti Anna-Kaisa Rämö, Pellervon taloustutkimus PTT, Eerikinkatu 28 A, 00180 Helsinki, puh. (09) 348 8844, sähköposti: etunimi.sukunimi@ptt.fi.