Uutiset

Matalapalkkatuen työllisyysvaikutus 2 200 työpaikkaa

10.joulukuu 2009

  • Vuonna 2007 matalapalkkatukeen käytettiin 86,2 miljoonaa euroa. Siitä kuntasektorille on tukea mennyt 53,4 miljoonaa eli 62 prosenttia. Matalapalkkatuella on ylläpidetty ja synnytetty yhteensä 2 200 työpaikkaa. Uusien työsuhteiden osuus on kolmannes. Näin todetaan Suomen matalapalkkatuen kohdentuminen ja työllisyysvaikutukset -tutkimuksessa, joka luovutettiin työministeri Anni Sinnemäelle 10.12.2009 Helsingissä.

     – Matalapalkkatuki on kohdentunut sinne, minne sen pitikin eli matalapalkkaisiin töihin, jotka ovat yhteiskunnallisesti tärkeitä. Tuen jatkamista ja laajentamista pitää jatkossa harkita ja selvittää suhteessa muihin tukimuotoihin. Tukea on myös kehitettävä, jotta se ohjautuisi nykyistä enemmän yksityiselle sektorille sekä pieniin että keskisuuriin yrityksiin, sanoi työministeri Sinnemäki tutkimuksen luovutustilaisuudessa.

    Matalapalkkatuki on selvästi kuntatalouden tuki. Julkisella sektorilla ja erityisesti kunnissa tuen käyttö on ollut systemaattista. Yrityssektorilla tuen käyttöaste vuonna 2007 oli 60 prosenttia ja julkisella sektorilla 81,9 prosenttia.

    Matalapalkkatuen vaikutus jakaantuu vuosien 2006 ja 2007 välille epätasaisesti. Vuonna 2006 kokonaisvaikutus on noin 1 270 työntekijää, joista uusia työsuhteita on noin 500. Vuonna 2007 kokonaisvaikutus on 750 työntekijää, joista uusia työsuhteita noin 220. Uusista työsuhteista hieman yli 40 prosenttia on syntynyt työttömien työllistämisen kautta.

    Matalapalkkatuki auttoi jatkamaan työsuhteita

    Suurin työllisyysvaikutus tulee vanhojen työsuhteiden jatkumisena. Ilman matalapalkkatukea työsuhde olisi päättynyt 1 300 työntekijällä. Lisäksi matalapalkkatuki on estänyt 140 työntekijän joutumisen työttömäksi. Pääasiassa työllisyysvaikutukset näkyvät julkisella sektorilla ja järjestöissä.

    Matalapalkka-alat ovat tyypillisesti naisvaltaisia. Matalapalkkatukea saaneista työntekijöistä oli vuonna 2007 yli 80 prosenttia naisia.

    Matalapalkkatukea saaneista työntekijöistä 60 prosenttia työskentelee yrityksissä tai julkisen sektorin yksiköissä, joissa henkilöstön määrä ylittää 3 000. Enintään 100 henkilön yrityksissä tai julkisen sektorin toimipaikoissa matalapalkkatukea saaneita työntekijöitä on alle 10 prosenttia kaikista matalapalkkatukea saavista työntekijöistä.

    Kaikista tukea saaneista työntekijöistä julkisella sektorilla työskenteli vuonna 2007 noin 68 prosenttia. Yrityksissä heistä oli vain 28 prosenttia. Kolmasosa matalapalkkatukea saneista työntekijöistä työskenteli terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa.

    Tutkimuksen mukaan tuki on melko kallis tapa vaikuttaa työllisyyteen. Tuki on kuitenkin sekä julkisella että yksityisellä sektorilla vaikuttanut positiivisesti myös tehtyihin työtunteihin. Samoin se on vaikuttanut työsuhteiden kestoon sekä osa-aikaisten työntekijöiden siirtymiseen täysiaikaisiksi työntekijöiksi.

    Tutkimuksen mukaan matalapalkkatuen vaikutukset ovatkin olleet merkittävämpiä kuin työllisyyden kasvuluvut näyttävät. Matalapalkkatuen ei kuitenkaan voida katsoa pureutuneen rakennetyöttömyyden ongelmaan, koska työpaikat ovat syntyneet lähes yksinomaan julkiselle sektorille.

    Tukea on jätetty yksityissektorilla paljon käyttämättä. Syyksi osoittautuivat tietämättömyys tuesta, monimutkainen hakumenettely ja pieni hyöty. Erityisesti pienet yritykset eivät ole tuesta tienneet. Noin 15 prosenttia yrityksistä on jättänyt tuen hakematta, koska siitä saatava hyöty on liian pieni.

    Tuki ei ole siirtynyt palkkoihin eikä yritysten voittoihin. Tutkimuksessa palkkavaikutuksia analysoitiin matalapalkkatuen kahtena ensimmäisenä vuotena. On mahdollista, että palkkavaikutukset näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä.

    Tutkimuksen tekijät ovat tutkimusjohtaja Raija Volk ja ekonomisti Hanna Karikallio. Tutkimus on tehty Pellervon taloudellisessa tutkimuslaitoksessa työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtiovarainministeriön toimeksiannosta.

    Suomessa työnantaja on oikeutettu saamaan matalapalkkatukea vuosina 2006–2010 maksettujen palkkojen osalta. Tuen edellytyksenä on, että työnantajalla on palveluksessaan 54 vuotta täyttänyt työntekijä, jonka palkka kokoaikaisesta työstä on 900–2 000 euroa kuukaudessa.

    Tutkimusten perusteella matalapalkkatuella saavutetut työllisyysvaikutukset ovat merkittävämpiä kuin alueellisen työnantajamaksualennuksen työllisyysvaikutukset.

    Tutkimus löytyy netistä osoitteesta www.tem.fi/julkaisut

    Lisätiedot:
    tutkimusjohtaja Raija Volk, PTT, puh. 040 590 3430, 3488 8417
    ekonomisti Hanna Karikallio, PTT, puh. 3488 8408