Uutiset

Kansantalous 2019 - kevät

21.maaliskuu 2019

  • Naufal Alimov, Henna Busk, Veera Holappa, Janne Huovari, Peetu Keskinen, Lauri Vuori: PTT-ennuste: Kansantalous kevät 2019. ISSN 1799-9340. Helsinki 2019.

    Kasvu hidastuu väliaikaisesti

    Maailmantalouden ja erityisesti euroalueen talouskasvun hidastuminen jarruttaa myös Suomen talouden kasvua. Vientikysynnän heikkeneminen ja investointien kasvun hidastuminen pienentävät Suomen kasvulukua tänä vuonna 1,5 prosenttiin. Myös työllisyyden kasvu hidastuu selvästi. Kasvun hidastumisen taustalla on osittain väliaikaisia tekijöitä. Talouskasvu toipuu tämän vuoden aikana ja ensi vuonna talous kasvaa 1,8 prosenttia. Kasvu kiihtyy uudelleen, kunhan kauppasotaan saadaan jonkinlainen ratkaisu ja Brexit toteutuu sopimuksen kanssa

    Ennusteen kalvosarja on luettavissa täällä. (linkki)

    Euroalueen kasvu hidastunut voimakkaasti

    Suomen talouskasvu on jatkunut verrattain hyvänä koko viime vuoden reilussa kahdessa prosentissa. Euroalueen talouskasvu sen sijaan on hidastunut voimakkaasti viime vuoden aikana. Euroalueen kasvun hidastuminen tuleekin vielä näkymään myös Suomen kasvun hidastumisena.

    Erityisesti ongelmissa euroalueella on ollut teollisuustuotanto, joka kääntyi alueen suurissa maissa laskuun loppuvuodesta. Teollisuuden ongelmiin ovat vaikuttaneet Yhdysvaltojen aggressiivinen kauppapolitiikka ja brexitin aiheuttama epävarmuus. Euroalue on maailman suurin viejä ja tärkeä osa globaaleja arvoketjuja. Häiriöt maailmankaupassa näkyvät heti myös euroalueen viennissä. 

    Euroalueen ongelmat eivät kuitenkaan ole peräisin pelkästään ulkoisista lähteistä. Merkittävän osan talouskasvun hidastumisesta haukkaavat auto- ja kemianteollisuuden tilapäiset ongelmat, jotka ovat leikanneet teollisuuden tuotantoa erityisesti Saksassa.

    Teollisuustuotannon ongelmien lisäksi myös yksityisen kulutuksen kasvu on hidastunut euroalueella ja erityisesti Saksassa. Hidastuminen on erikoista, sillä samaan aikaan työllisyyden kasvu on jatkunut hyvänä ja palkkojen korotukset ovat olleet aiempaa korkeampia. Kulutuksen kasvun hidastumisen taustalla ovat luultavasti kuluttajien kokeman epävarmuuden lisääntyminen ja päivittäistavaroiden hintojen nousu. Vaikka yleinen inflaatio on pysynyt maltillisena, viime vuonna nousivat erityisesti ruuan ja polttoaineiden hinnat. 

    Euroalueen kasvu palautuu

    Kasvun hidastumisesta huolimatta talousnäkymät euroalueella näyttävät kohtuullisen valoisilta, kunhan kauppapolitiikasta ei tule uusia negatiivisia uutisia ja brexit saadaan toteutettua sopimuksella. Työttömyys on euroalueella edelleen laskussa, tulojen kasvu hyvä ja inflaatio hidastuu öljyn hinnan laskun myötä, joten kotitalouksien kulutuksen pitäisi kasvaa. Investoinnit ovat myös edelleen kasvussa ja EKP:n löysän rahapolitiikan jatkoaika tukee kasvun jatkoa. Finanssipolitikka euroalueella on tänä vuonna viime vuotta löysempää, ja odotettua heikomman kehityksen varalta on suunnitelmia elvytyksestä. 

    Euroalueen talouskasvu piristyykin vuoden mittaan ja on ensi vuonna noin 1,6 prosenttia. Täytyy kuitenkin muistaa, että ikääntyvän euroalueen talous on kasvanut viime vuodet potentiaalista kasvuaan nopeammin. Saksassa on jo käytännössä täystyöllisyys ja muuallakin euroalueella työmarkkinat ovat aiempaa kireämmät. Ilman ongelmiakin euroalueen kasvu tulee olemaan viime vuosia hitaampaa.

    Kiinan talouskasvu hidastui viime vuonna todennäköisesti huomattavasti enemmän kuin viralliset bkt-luvut näyttävät. Hidastumisen syynä oli kauppaongelmia enemmän hallinnon yritys hidastaa velan kasvua. Talouskasvun hidastettua Kiinassa on kuitenkin löysätty velkahanoja uudelleen ja aloitettu talouden elvytystoimet. 

    Yhdysvaltojen talouskasvu on jatkunut vahvana pidempään kuin muissa maissa. Vuoden 2017 veronalennusten kasvua lisäävä vaikutus alkaa kuitenkin haihtua ja kasvu hidastuu sekä tänä että ensi vuonna. Sopimus Yhdysvaltojen ja Kiinan välisessä kauppasodassa piristäisi kummankin maan taloutta kuten koko maailmankauppaa. Kummassakin maassa kuitenkin sisäinen kehitys on tärkeämpää kuin todennäköinen sopimus.

    Kauppasota ja Brexit uhkaavat kasvua

    Euroalueen ja koko maailmantalouden kehitystä varjostavat kaupan esteiden nousu, tärkeimpinä Yhdysvaltojen aggressiivinen kauppapolitiikka ja Britannian EU-ero. Ennuste perustuu oletukselle, että Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasodassa ja Brexitissä saadaan neuvotteluratkaisu eikä kauppapolitiikasta tule uusia negatiivisia uutisia.

    Jos Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasodassa ei päästä sopuun ja maat nostavat tullit koskemaan koko niiden välistä kauppaa, heikentää se maailmantalouden kasvunäkymiä selvästi. Yhdysvaltojen ja Kiinan taloudesta tullien suorat vaikutukset veisivät reilun prosentin. Euroalueelle ja Suomelle vaikutus olisi vajaan puolen prosentin luokkaa. Tähän päälle tulisivat lyhyellä aikavälillä epävarmuuden lisääntymisestä johtuvat menetykset. 

    Brexitin toteutuminen heikentää sekä Britannian että EU-maiden talouskasvua. Vaikutukset riippuvat kuitenkin suuresti eron toteutustavasta. Arviot niin sanotun pehmeän eron vaikutuksista Britannian talouteen ovat reilun prosentin luokkaa, euroalueelle ja Suomelle vajaan puolen prosentin luokkaa. Niin sanotun no-deal-brexitin vaikutukset olisivat suuremmat ja arvaamattomammat. Periaatteessa tällöin Britannian ja EU:n kauppasuhteet perustuisivat WTO-sopimuspohjalle. Tällöin on epäselvää, mitkä olisivat lopulta no-deal-vaihtoehdon vaikutukset, koska myös siinä tapauksessa Britannia ja EU neuvottelisivat uudet kauppasuhteet eron jälkeen.

    Euroalueen taloutta uhkaavat myös Yhdysvaltojen mahdolliset autotullit, jotka saattavat tulla voimaan keväällä. Maailmankaupan heikko kasvu ei myöskään johdu pelkästään kauppasodasta ja brexitistä. Maailmankaupan kasvu on ollut ylipäätään hidasta koko finanssikriisin jälkeisen ajan, kun globalisaatio on ottanut takapakkia.

    Viennin pelastavat tänä vuonna suuret laivatoimitukset

    Suomen viennin kasvu hidastui viime vuonna selvästi vuodesta 2017. Syynä vuoden 2017 nopeaan kasvuun olivat laivatoimitukset ja Uudenkaupungin autotehtaan viennin ylösajo. Vienti ilman kuljetusvälineitä on kasvanut paljon tasaisemmin. Myös tänä vuonna Suomen vientilukuihin vaikuttavat voimakkaasti laivatoimitukset. Tänä vuonna toimitusten arvo on noin miljardin suurempi kuin viime vuonna. 

    Tammikuun laivatoimitus selittää osin sitä, että Suomen vienti ei ole notkahtanut vuoden vaihteessa kuten suurimmalla osalla muita maita. Maailmankaupan kasvun hidastuminen tulee kuitenkin vaikuttamaan vääjäämättä Suomeen ja suurella osalla toimialoista viennin kasvu hidastuu. Laivatoimitukset huomioiden kasvu on kutenkin viimevuotista nopeampaa, noin 3 prosenttia.

    Ensi vuonna laivatoimitusten arvo on taas pienempi. Toisaalta muun viennin kysyntä kasvaa maailmantalouden ja -kaupan hieman nopeamman kasvun myötä ensi vuonna. Tästä huolimatta koko viennin volyymin kasvu on laivatoimitusten takia hitaampaa, noin 2,5 prosenttia.

    Investointien painopiste siirtyy

    Tuotannollisten investointien kasvu hidastui uudelleen viime vuonna, kun suuria investointihankkeita valmistui. Maailmantalouden epävarmuus lykkää investointeja myös tänä vuonna Suomessa. Suomen kilpailukyky on kuitenkin parantunut selvästi viime vuosina. Palkankorotukset ovat edelleen kilpailijamaita maltillisempia. Maailmantalouden näkymien kirkastuminen kasvattaakin tuotannollisia investointeja uudelleen ensi vuonna. Erityisesti metsäteollisuudessa on paljon investointisuunnitelmia, joista osa käynnistyy todennäköisesti ensi vuonna.

    Rakentamisessa varsinkin asuinkerrostalojen lupamäärät kääntyivät jyrkkään laskuun viime vuonna. Aloitettujen rakennushankkeiden määrä on kuitenkin kasvanut vielä alkuvuoden aikana, joten rakentaminen pysyy vilkkaana käynnissä olevilla hankkeilla ensi vuoden alkuun asti. Ensi vuoden lopulla valmistuvien asuntojen määrä alkaa laskea tasaisesti kohti normaalimpaa rakentamisen tasoa. Pula työvoimasta ja materiaaleista on nostanut rakennuskustannuksia ja kuumentanut sektoria. Uudistuotannon vähentymistä ensi vuonna tasoittaa korjausrakentamisen lisääntyminen.

    Aineettomat investoinnit, pääasiassa tutkimus- ja kehitystoiminta, saavuttivat pohjansa suhteessa bkt:seen viime vuonna. Aineettomien investointien odotetaan kasvavan tänä ja ensi vuonna. Investointien kasvun painopiste on siirtymässä ennustejaksolla rakentamisesta kone- ja laiteinvestointeihin sekä aineettomiin investointeihin.

    Työllisyysloikan jälkeen kasvu hidastuu

    Viime vuonna työllisyys otti kasvuloikan ja kasvoi keskimäärin 2,7 prosenttia eli 67 000 henkilöllä. Eniten työllisten määrä kasvoi prosessi- ja kuljetustyöntekijän, asiantuntijan ja erikoisasiantuntijan ammateissa. Sekä palkansaajien että yrittäjien määrä lisääntyi. Viime vuoden lopulla palkansaajien määrän kasvu kuitenkin hidastui, mutta samaan aikaan yrittäjyys jatkoi kasvuaan. Vuonna 2018 yrittäjien määrä kasvoi erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa.

    Jatkossa työllisyyden kasvu hidastuu selvästi. Tänä vuonna työllisiä on keskimäärin 38 000 enemmän kuin viime vuonna, mutta tästä kasvusta suurin osa on tapahtunut jo viime vuoden loppupuolella. Ensi vuonna työllisten määrä kasvaa vain 8 000 henkilöllä. Työllisyyden kasvu oli viime vuonna poikkeuksellisen hyvä tuotannon kasvuun nähden. Tuotannon kasvun hidastuessa ja tuottavuuden kasvaessa myös työllisyyden kasvu hidastuu selvästi. Viime vuonna työvoiman ulkopuolelta aktivoiduttiin kohentuneen taloustilanteen vuoksi. Tänä vuonna työvoima ei enää kasva.

    Työttömyys laski viime vuonna varsin voimakkaasti, ja tällä hetkellä työttömyysaste lähentelee jo vuoden 2008 tasoa. Ennusteperiodilla työttömyyden laskuvauhti hidastuu. Tästä huolimatta työttömyysaste alittaa 6 prosentin tason vuonna 2020. Viimeksi työttömyysaste oli näin alhainen 1990-luvun alussa, ennen lamaa.

    Viime vuosina työmarkkinatukea saavien määrä on laskenut selvästi hitaammin verrattuna ansiopäivärahan saajiin. Ansiopäivärahan saajilla lasku alkoi myös aiemmin, vuoden 2016 puolella, kun taas työmarkkinatukea saavien määrä alkoi vähentyä vasta vuoden 2017 lopulla. Tämä kehitys kuvaa sitä, että työttömyyden kova ydin sulaa hitaasti.

    Tulojen kasvu jatkuu

    Työllisyyden kasvun ja palkankorotusten myötä kotitalouksien palkkatulot kasvoivat viime vuonna lähes viisi prosenttia.  Tänä vuonna työllisyyden kasvu on hitaampaa, mutta palkat nousevat hieman enemmän. Palkkojen nopeampi nousu johtuu lähinnä siitä, että julkisen sektorin sopimuskorotukset astuivat voimaan yleistä palkkalinjaa myöhemmin.  Palkkatulot nousevat tänä vuonna edelleen noin neljä prosenttia. Palkkatulojen kasvun lisäksi eläketulot kasvavat nopeammin kuin moneen vuoteen.

    Ensi vuonna palkkatulojen kasvu on hitaampaa, koska työllisten määrän kasvu hidastuu selvästi. Syksyn palkkaneuvotteluissa korotuslinja säilyy todennäköisesti viime kierroksen tasolla. Vaikka paineita suurempiinkin korotuksiin olisi, hidastunut tuotannon ja työllisyyden kasvu pitävät korotukset maltillisina. Viime kierroksen korotusten tasoinen linja, jossa palkat nousevat liukumien jälkeen reilut kaksi prosenttia, todennäköisesti parantaisi hieman kilpailukykyä edelleen.

    Hintojen nousu on vähäistä

    Kuluttajahinnat kasvoivat viime vuoden puolella yli 1,5 prosentin vauhtia, mutta hintojen nousu tasaantui öljynhinnan laskun myötä takaisin yhden prosentin tasolle. Tänä vuonna öljynhinnan alempi taso painaa vielä inflaatiota. Myös elintarvikkeiden inflaatiota vauhdittanut vaikutus on viime vuotta vähäisempi. Kuluttajahintojen nousua kannattelee lähinnä asumisen kallistuminen. Inflaatio on tänä vuonna hieman viime vuotta nopeampaa, 1,2 prosenttia. Ensi vuonna öljynhinnan inflaatiota hidastava vaikutus poistuu ja hintojen nousu on laaja-alaisempaa. Erityisesti palveluiden hinnat kasvavat palkankorotusten myötä. Ensi vuonna kuluttajahinnat nousevat hieman nopeammin, noin 1,4 prosenttia.

    Kotitalouksien kulutus kasvoi viime vuonna vähemmän kuin ostovoima. Säästäminen lisääntyikin viime vuonna selvästi. Kyse ei luultavasti kuitenkaan ollut siitä, että epävarmuus olisi saanut kotitaloudet varovaisiksi. Kaikkia lisätuloja ei vain laitettu heti kulutukseen. Vaikka tänä ja varsinkin ensi vuonna kotitalouksien reaalisen ostovoiman kasvu hidastuu, kotitalouksien kulutuksen kasvu pysyy viime vuoden tapaan reaalisesti vajaassa kahdessa prosentissa.

    Julkinen talous tasapainoon

    Talouden vahvan kasvun ja parantuneen työllisyyden myötä julkisen sektorin tilanne on edelleen kohentunut. Tilastokeskuksen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä oli vuoden 2018 lopussa 0,6 prosenttia suhteessa bkt:seen. Verotulojen kasvun myötä julkisen talouden tila paranee edelleen. Tänä ja ensi vuonna julkisen sektorin rahoitusjäämä onkin tasapainossa.

    Haastavin tilanne on kuntataloudessa, jossa viime vuonna kuntien verotulot ja valtionosuudet vähenivät sekä toimintamenot kasvoivat. Verotulojen kasvun myötä tilanne hieman helpottuu, mutta kuntien menot kasvavat sekä palkankorotusten että palvelukysynnän kasvun takia. Kuntien rahoitusasema säilyykin miinuksella ennustevuosina. Puolestaan valtiontalous on parantunut edelleen viime vuosien tapaan. Alijäämää pienensi erityisesti verotulojen kasvu. Verotulojen kasvu jatkuu ja valtiontalouden alijäämä pienenee edelleen. Julkisen talouden rahoitusjäämä siis tasapainottuu ja julkisen sektorin velkasuhde jatkaa laskua. Velkasuhde laski viime vuonna alle 60 prosenttiin ja vuonna 2020 päästään 56 prosentin alle. Tämä on erittäin tervetullutta julkisen talouden tulevien haasteiden kannalta, sillä vahvistuvaa julkista taloutta tarvitaan sekä ikääntymisen että tulevien laskusuhdanteiden takia.

    Väestön ikääntyminen tulee lisäämään menojen kasvua ja hidastamaan tulojen kasvua, jos mitään ei tehdä. Näihin pitkän aikavälin haasteisiin tulee kuitenkin puuttua rakenteellisten uudistusten avulla, eikä lyhyen aikavälin sopeutustoimilla. Nimellisen rahoitusjäämän keskipitkän aikavälin tavoitetta ei ole perusteltua nostaa nykyisestä -0,5 prosentista pidemmän aikavälin haasteiden takia. 

    Lyhyellä aikavälillä noususuhdanteen jatkuessa julkisen talouden on syytä kääntyä ylijäämäiseksi. Noususuhdanteen aikana pitää pyrkiä luomaan puskureita, joita olisi mahdollista käyttää seuraavassa laskusuhdanteessa. Rahapolitiikka on jo erittäin löysää, mikä rajoittaa sen käyttöä suhdannepoliittisena välineenä seuraavassa laskusuhdanteessa. Finanssipolitiikan rooli suhdannepolitiikan välineenä tuleekin korostumaan tulevaisuudessa. Jos kasvun hidastuminen osoittautuu Suomessakin ennakoitua voimakkaammaksi, on finanssipolitiikkaa syytä käyttää aktiiviseen elvytykseen.

      2018 2019e 2020e
    Bruttokansantuote 2,3 1,5 1,8
    Tuonti 4,2 2,5 2,6
    Vienti 1,5 3,0 2,5
    Yksityinen kulutus 1,4 1,7 1,8
    Julkinen kulutus 1,4 1,0 1,5
    Investoinnit 3,2 1,5 2,4
      2018 2019 2020e
    Inflaatio 1,1 1,2 1,4
    Ansiotaso, %-muutos 1,8 2,3 2,4
    Työttömyysaste, % 7,3 6,0 5,8
    Työllisyysaste, % 71,7 72,9 73,3
    Yli/alijäämä, % BKT:seen      
       Valtion -1,2 -0,6 -0,4
       Kuntien -0,8 -0,6 -0,5
       Koko julkisen sektorin -0,6 -0,1 0,1
    Vaihtotase, % BKT:seen -1,9 0,1 -0,7

     

    Ennusteen erityisteema: Miten saavutetaan 75 prosentin työllisyystavoite?

    Edellisen hallituksen 72 prosentin työllisyysastetavoite ylitettiin viime vuoden lopulla. Keskusteluun ovatkin nousseet uudet työllisyystavoitteet. Laskimme, miten 75 prosentin työllisyysaste saavutetaan.

    Työllisyyden tulisi kasvaa noin 54 000 henkilöllä ensi vaalikaudella vuoteen 2023 mennessä, jotta 75 prosentin työllisyysaste saavutetaan. Arvio pitää sisällään oletuksen, että työikäisten määrä laskee väestöennusteen mukaisesti noin 24 000 henkilöllä. Mikäli työvoiman osallistumisaste pysyisi nykyisellä 78 prosentin tasollaan, laskisi työttömyysaste vastaavasti 3,8 prosenttiin.

    Työllisyysastetavoite ei ole helppo. Vaikka työllisten määrän kasvutarve on vain noin puolet viime hallituskauden tavoitteesta, vähenee potentiaalisten työllisten määrä koko ajan. Tavoite vaatiikin uudistuksia työmarkkinoilla. 

    Mistä työllisiä saadaan lisää? Kaksi ryhmää, joissa potentiaali on suurin, ovat nuoret ja ikääntyneet, joiden työllisyysasteet ovat alhaiset. Työllisyysasteen merkittävä nostaminen nuorilla ei ole kuitenkaan tavoiteltavaa, koska heidän on tärkeää ensisijaisesti kouluttautua. Koulutus ehkäisee syrjäytymistä ja nostaa työllisyysastetta myöhemmin elämässä. 

    Sen sijaan ikääntyneiden työllisyydessä on selvästi kasvunvaraa, sillä 55-64-vuotiaiden työllisyysaste on Pohjoismaiden alhaisin. Työllisyyden koheneminen yli 55-vuotiaiden ikäryhmässä vaatisi koulutuksen ja osaamisen kehittämistä sekä työkyvyn ylläpitoa. Lisäksi tarvittaisiin edelleen varhaisten poistumisreittien vähentämistä, sillä se edesauttaisi työllisyysasteen nostoa, kuten naapurimaassa Ruotsissa on käynyt. Ruotsissa varhainen poistuminen työmarkkinoilta on mahdollista käytännössä vain terveydellisistä syistä. Ilahduttavaa on, että Suomessa yli 64-vuotiaiden työllisyys on viime vuosina kohentunut. Tällä ei kuitenkaan ole vaikutusta viralliseen työllisyysasteeseen, joka lasketaan 15-64-vuotiaille.

    Edellä mainittujen ikäryhmien lisäksi kasvunvaraa löytyy jonkin verran myös 25-34-vuotiaiden työllisyydessä. Heidän kohdallaan olisi tärkeää varmistaa opiskelujen sujuva edistyminen. Myös maahanmuuttajat, erityisesti maahanmuuttajanaiset, tulisi saada nopeammin työmarkkinoille. Kotouttamisen prosesseja tulisi nopeuttaa, joustavoittaa ja niiden vaikuttavuutta parantaa.

    Ikääntyneiden työllisyyden parantaminen ei kuitenkaan pelkästään riitä. Laskelmiemme mukaan, mikäli 55-64-vuotiaiden työllisyysaste nousisi 5 prosenttiyksikköä, ja muiden ikäryhmien työllisyysasteet nousisivat vuoden 2008 tasolle, saavutettaisiin tällä vasta 74 prosentin työllisyysaste vuoteen 2023 mennessä (skenaario 1). Sen sijaan, mikäli kaikkien ikäryhmien työllisyysasteet saataisiin Ruotsin vastaavien tasolle, päästäisiin työllisyydessä jo 77 prosentin tasolle (skenaario 2). Lähtötasona molemmissa laskelmissa on tammikuun 2019 työllisyys. Työikäinen väestö kehittyy väestöennusteen mukaisesti.

    Skenaariolaskelmia työllisyyden muutoksesta vuoteen 2023 mennessä

      Skenaario 1 Skenaario 2
    15-64-vuotiaat työlliset, muutos 26 000 137 000
    Työllisyysaste, % 74,0 77,3

    Työllisyyden lähtötaso tammikuu 2019. Työikäinen väestö kehittyy väestöennusteen mukaisesti.
    *Skenaario 1: Ikääntyneiden työllisyysaste nousee 5 prosenttiyksikköä ja muiden ikäryhmien työllisyysasteet nousevat vuoden 2008 tasolle.
    **Skenaario 2: Kaikkien ikäryhmien työllisyysasteet nousevat Ruotsin vastaavien tasolle.

    Tällä hetkellä työttömyysaste lähentelee jo vuoden 2008 tasoa, ja on jo alittanut arvioidun rakenteellisen (NAIRU) tason. Työllisyysastetavoitteen kannalta on oleellista, onko työllisyyden hyvä kehitys ollut suhdanneluontoista vai onko työmarkkinoilla onnistuttu tekemään rakenteellisia uudistuksia. Talouskasvun hidastuessa työttömyys usein palaa lähelle rakenteellista tasoa uudistusten puuttuessa. Aktiivimalli ja muutokset työttömyysturvan kestossa antavat viitteitä muutosten puolesta. 

    Työllisyysastetavoite edellyttää myös työnteon ja sosiaaliturvan parempaa yhteensovittamista. Suomessa osa-aikatöiden osuus on selvästi muita Pohjoismaita ja Saksaa alhaisempaa. Sosiaaliturvan uudistuksilla osa-aikatyön määrää voitaisiin kasvattaa. Osa-aikatyön osuutta ei sinänsä ole syytä pyrkiä kasvattamaan, mutta suuremmalla määrällä osa-aikatyötä saataisiin työmarkkinoille myös ryhmiä, jotka eivät voi tai halua työskennellä kokoaikaisesti.