Uutiset

Juttu: PTT:n biotalousseminaarin paneeli peräsi biotalouteen lisää investointeja

28.marraskuu 2017


Biotalouspaneelissa oikealta lukien: Ilkka Hämälä, Ilona Lundström, Juha Marttila, Anne Ritschkoff ja juontaja Kimmo Mäkilä.

Biotalouteen liittyviä innovaatioita Suomessa riittää, mutta ideoiden käyttöönotto ja kaupallistaminen vaatisi pitkäjänteisiä investointeja. Näin pohdittiin Pellervon taloustutkimuksen biotalousseminaarin paneelikeskustelussa maanantaina.

"Digitalisaatiosta puhuttaessa investointikustannus on yleensä läppärin luokkaa, kun biotaloudessa tarvitaan aina prosessi, mihin investoidaan. Tarvitaan sijoittajia, jotka jaksavat odottaa pidempään kuin kolme vuotta”, sanoi työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) elinkeino- ja innovaatio-osaston osastopäällikkö Ilona Lundström.

Lundströmin mukaan asiaan on kuitenkin panostettu strategisesti hallitusohjelmassa. 

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mukaan kynnys tuoteinnovaatioiden kaupallistamiseksi on todella korkea: “Jos on sata aihiota, niin ehkä 2–3 kaupallistamista lähdetään kokeilemaan.” Marttila pohti myös, miten biotalouden tulevaisuuden näkymiin vaikuttavat maatalouden ja erityisesti metsänhoidon jatkuva kustannusten nousu muun muassa ympäristövelvoitteiden vuoksi.

Paneelissa metsäteollisuutta edustanut MetsäGroupin tuleva pääjohtaja Ilkka Hämälä ei kuitenkaan nähnyt lainsäädännöllistä byrokratiaa suurteollisuudelle ongelmallisena.

"Tämä on laajasti yhteiskuntaan vaikuttavaa teollisuutta ja se vaatii laajaa säädäntää. Meille asiakkaiden taholta tulevat muuttuvat vaatimukset luovat enemmän päivittäisiä haasteita." Hämälä lisäsi, että samat lainsäädännölliset vaatimukset tosin kohdistuvat myös pienempiin yrityksiin, mistä voi olla seurauksensa.

Uusia innovaatioita syntyy – "bulkkipuheita” kummasteltiin

Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen VTT:n tieteellinen johtaja Anne Ritschkoff tunnustautui paneelissa biotaloususkovaiseksi ja kertoi, että alalla tapahtuu nyt runsaasti.

“Isoja investointeja, startupeja ja tuotteita on paljon.” Esimerkkeinä hän mainitsi sellusta tehdyt tekstiilituotteet, muovia korvaavat metsäteollisuustuotteet ja uudet proteiinilähteet, kuten härkiksen ja nyhtökauran.

Ritschkoffin mukaan innovaatioiden patentteihin liittyvät IPR-kysymykset (Intellectual Property Rights, immateriaalioikeudet) ovat vaikeita ja oikeuksien siirtoa pitäisi helpottaa. Hänestä huomiota pitäisi myös kiinnittää siihen, miten biotaloudessa syntyvä data hyödynnetään.

Sekä Ilkka Hämälä että Juha Marttila pitivät kummallisena sitä julkisuudessa ajoittain esiintyvää näkemystä, että Suomi olisi taantunut tai taantumassa jonkinlaiseksi biotalouden ”bulkintuottajaksi”.

”Ei voida puhua bulkista, mutta voidaan kyllä puhua suurten volyymien liiketoiminnasta”, Hämälä huomautti. Hän halusi lisäksi murtaa myytin suomalaisten puuttuvista myyntitaidoista: "Osaamme myydä. Osaamme viedä."

Ilona Lundström esitti lopuksi toiveen, että tulevaisuudessa eri kokoisten yritysten ja tutkimuksen roolit löytäisivät paikkansa liiketoimintaekosysteemeissä, ja innovaatioiden potentiaali tulisi todeksi.

"Vaatii ison ajattelun muutoksen, mikä on suojeltavaa tietoa ja mikä on sitten sitä, joka jaetaan kaikille."

Paneeli oli osa PTT:n talousseminaarin "Uutta arvoa biotaloudesta?" ohjelmaa. Seminaaritiedotteen ja kaikki esitykset voit lukea täältä.

Teksti: Ilpo Puhakka