Uutiset

Elintarvikkeiden alv-kannan alentaminen alentaisi ruoan kuluttajahintoja noin 3,5 prosenttia

25.syyskuu 2006

  • Elintarvikkeiden alv-kanta on OECD-maista Suomea korkeampi vain Tanskassa. EU-maiden keskimääräinen elintarvikkeiden alv on noin 5,5 prosenttia. Ruotsissa ja Norjassa vero on 12 prosenttia. Suomen muita EU-maita korkeampi elintarvikkeiden hintataso johtuu ensi sijassa muita korkeammasta alv-kannasta. Elintarvikkeiden veroton hintataso on Suomessa vain noin 5 prosenttia korkeampi kuin EU-maissa keskimäärin.

    Elintarvikkeiden alv-kannan alentaminen nykyisestä 17 prosentista 12 prosenttiin merkitsisi valtiontalouden kannalta noin 470 miljoonan euron verotulojen menetystä. Alv-muutoksiin liittyy aina kysymys siitä, missä määrin veromuutos välittyy hintoihin. VATT:n ja PTT:n tarkastelussa elintarvikkeiden alv-kannan laskun oletetaan menevän 80-prosenttisesti kuluttajahintoihin. Arvio perustuu aiempiin kokemuksiin välillisten verojen muutoksista Suomessa ja muissa OECD-maissa sekä arvioon elintarvikeketjun, teollisuuden ja kaupan, kilpailullisuudesta Suomessa. Ruotsissa ja Norjassa vuosina 1996 ja 2001 toteutetut vastaavat muutokset ovat saaneet aikaan tämän suuruisen hintavaikutuksen. Molemmissa maissa elintarvikkeiden alv-kanta alennettiin 12 prosenttiin.

    Alv-muutoksen seurauksena elintarvikkeiden kuluttajahinnat laskisivat noin 3,5 prosenttia ja kuluttajahintaindeksi yhteensä noin 0,5 prosenttia. Kuluttajien reaalitulot ja yksityinen kulutus kasvaisivat myös noin 0,5 prosenttia. Muutoksen seurauksena bruttokansantuote ja työllisyys kasvaisivat hieman, noin 0,25 prosenttia. Positiiviset vaikutukset kasvattaisivat julkisen sektorin verotuloja noin 150 miljoonalla eurolla, joten muutoksen nettokustannus julkiselle sektorille olisi noin 320 miljoonaa euroa.

    Elintarvikkeiden alv:n alentaminen hyödyttää pienituloisia kotitalouksia

    Hinta-, ostovoima- ja työllisyysvaikutusten lisäksi elintarvikkeiden alv-kannan muutos vaikuttaa myös tulonjakoon. Tutkimuksessa alv-kannan alennuksen vaikutuksia verrataan samansuuruiseen ja eri tuloluokkiin tasaisesti jakautuvaan 0,44 prosenttiyksikön ansiotuloverotuksen kevennykseen, jonka kustannus julkiselle taloudelle olisi yhtä suuri. On syytä muistaa, että myös tuloverojen alentamiseen liittyy samanlainen kohtaantoepävarmuus kuin välillisten verojen alentamiseen.
    Sekä alv-kannan alentamisen että tuloveroalennuksen työllisyys- ja tuotantovaikutukset ovat samaa suuruusluokkaa. Sen sijaan niiden tulonjakovaikutukset ovat hyvin erilaisia.

    Elintarvikkeiden alv:n alentaminen hyödyttää erittäin selvästi pienituloisia kotitalouksia. 40 prosenttia suomalaisista hyötyisi alv-alennuksesta enemmän kuin tuloveroalennuksesta, kun taas tuloverokevennykset hyödyttävät ainoastaan keskimääräistä enemmän ansaitsevia kotitalouksia. Pienituloisille eli mediaania vähemmän ansaitseville menevä hyöty olisi noin 150 miljoonaa euroa, mikä on noin 60 euroa vuodessa henkeä kohden laskettuna.

    Suhteellisesti suurimpia hyötyjiä olisivat pienituloiset lapsiperheet ja erityisesti yksinhuoltajakotitaloudet. Vastaavan suuruista ostovoiman kasvua on vaikea kanavoida kaikille pienituloisille tulonsiirtomekanismien kautta ilman, että samalla saadaan aikaan työvoiman tarjonnan kannalta kielteisiä kannustinvaikutuksia.

    Alv-alennus pienentää kokonaisveroastetta kun taas vastaavan suuruinen tulonsiirtojen kasvattaminen nostaa julkisten menojen bkt-osuutta.

    Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen yhteinen tutkimushanke

    Kyseessä on VATT:n ja PTT:n yhteinen tutkimushanke, joka on toteutettu vuosien 2005-2006 aikana. Hankkeen loppuraportti ilmestyy vuoden 2006 lopulla. Projektin rahoittajia ovat maa- ja metsätalousministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä useat elintarvikealaa lähellä olevat järjestöt. Dos. Pasi Holm (PTT) ja tutkimusprofessori Jaakko Kiander (VATT) ovat toimineet projektin johtajina.



    Lisätietoja

    Toimitusjohtaja Pasi Holm, PTT, puh. 09-348 8844

    Tutkimusprofessori Jaakko Kiander, VATT, puh. 09-703 2955

    Erikoistutkija Timo Rauhanen, VATT, puh. 09-703 2956

    Prof. Matti Viren, Turun yliopisto, puh. 02-333 5397
    >

    Ohessa ALV-kalvot