Uutiset

Blogi: Työllisyyden kasvu jatkuu vahvana

25.huhtikuu 2019

Ennustepäällikkö Janne Huovari purkaa blogissaan tuoreiden työllisyystilastoien taustoja - miten työllisyys kehittyy nyt, minne uudet työpaikat syntyvät ja miten eri maakunnat pärjäävät. Blogissa selviää myös, miten työt jakautuvat osa- ja kokoaikaisiin.

Maakuntien työllisyyslukuja ja niiden kehitystä voit tarkastella ja vertailla myös sovelluksessamme (linkki).

Maaliskuussa työllisiä oli 61000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysasteen trendi oli maaliskuussa 72,6 prosenttia. Suurin osa työllisyyden kasvusta tuli työttömistä ja työttömien määrä laski 49000:lla viime vuodesta. Työttömyysasteen trendi laski 6,4 prosenttiin.   

Työllisyyden kasvu on hidastunut selvästi viime vuoden kesästä, jolloin työllisyyden trendikasvu oli noin 75000 henkeä edellisvuodesta. Silti työllisyys kasvaa edelleen yllättävänkin nopeasti. Prosentteina kasvuvauhti on noin 2 eli työllisyyden kasvu on edelleen suurin piirtein yhtä nopeaa kuin tuotannonkin.

Samaan aikaan kun työllisten määrä on lisääntynyt ja työllisyysaste on noussut 72,6 prosenttiin, ei työvoiman määrä ole enää kasvanut. Työvoimaan osallistumisaste ja työvoiman määrä ovat pysyneet viimeiset reilun puoli vuotta käytännössä samalla tasolla. Eniten osallistumisaste on viime vuosina noussut 55-64-vuotiailla, mutta tämän ikäluokan osallistumisasteen nousu pysähtyi jo yli vuosi sitten. Jos työvoiman ulkopuolelta ei enää ole työvoimaa saatavilla, voi työllisten määrä kasvaa ainoastaan työttömien työllistyessä.

Työttömyys on laskenut viimeisen reilun vuoden aikana erittäin nopeasti. Maaliskuussa työttömiä oli noin 20 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömyysasteen trendi laski 6,4 prosenttiin, kun se vielä vuosi sitten oli 7,9 prosenttia. Työttömyyden lasku ei ole koskenut ainoastaan työvoimatutkimuksen virallisia työttömiä, vaan myös piilotyöttömien määrä on vähentynyt selvästi.

Työllisyyden kasvu on tullut alkuvuonna ennen muuta yksityisistä palveluista, joissa työllisyyden kasvuvauhti ei juuri ole hidastunut. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä eniten työllisyys kasvoi majoitus- ja ravintolapalveluissa. Lisäksi työllisyys on kasvanut hyvin erilaisissa liike-elämän palveluissa. Teollisuudessa työllisyys sen sijaan laski ensimmäisellä neljänneksellä. Myös sosiaali- ja terveyspalveluissa työllisyys väheni ensimmäisellä neljänneksellä. Sen sijaan koulutuksessa ja julkisessa hallinnossa työpaikkojen määrä lisääntyi.

Entäs se työllisyyden "laatu"?

Viime vuonna työllisyyden kasvaessa nopeasti puhuttiin paljon työllisyyden kasvun laadusta ja epäiltiin työllisyyden kasvavan pätkä- ja osa-aikatyössä. Näin ei ollut, vaan työllisyyden kasvu tuli pääasiassa kokoaikaisista jatkuvista työsuhteista. Nyt työllisyyden kasvun hidastuessa kokoaikaisten työsuhteiden kasvu on hidastunut paljon enemmän. Viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa kokoaikaiset työsuhteet eivät kasvaneet ollenkaan, tosin maaliskuussa taas noin puolet työllisyyden kasvusta on tullut pysyvistä kokoaikaisista työsuhteista.  

Osa-aikaisten työsuhteiden määrä on kasvanut enemmän viimeisen puolen vuoden aikana, ja se näkyy myös työtuntien määrässä. Ensimmäisellä neljänneksellä työtuntien määrä väheni.  

Kyse ei kuitenkaan luultavasti ole siitä, että työn kysyntä olisi heikentynyt ja sen takia työllisyyden kasvun ”laatu” olisi heikentynyt. Osa-aikaisten työsuhteiden kasvu ei ole tullut viime kuukausina määräaikaisista työsuhteista, vaan pysyvistä työsuhteista. Lisäksi avointen työpaikkojen määrä on jatkanut kasvuaan selvästi. Ehkä kyse on ollut ennemminkin siitä, että kokoaikaisia paikkoja ei ole saatu täytettyä. Työtuntien laskussa saattaa olla myös kyse siitä, että erittäin vahvan työn kysynnän aikana keskimääräiset työtunnit työntekijää kohden kasvoivat selvästi. Nyt keskimääräiset työtunnit ovat laskeneet normaalimmalle tasolle.

Viisi maakuntaa jo yli 75 prosentin riman

Alueellisesti työllisyyden kasvu on ollut vahvaa koko maassa. Absoluuttisesti eniten työllisten määrä kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä Uudellamaalla, vähän vajaat 20000 henkeä. Suhteellisesti Uudenmaan työllisyyden kasvu oli kuitenkin hieman hitaampaa kuin koko maassa keskimäärin. Nopeimmin työllisyys kasvoi Päijät-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa, Etelä-Karjalassa ja Pirkanmaalla. Työllisyys laski Ahvenanmaalla, Kymenlaaksossa, Kanta-Hämeessä ja Etelä-Savossa. Pääasiassa työllisyyden lasku on seurausta työikäisen väestön vähenemisestä.

 

Työllisyysaste kasvoi lähes kaikissa maakunnissa. Myös niissä maakunnissa, joissa työllisten määrä laski, työttömyysasteen trendi pysyi vähintään vuoden takaisella tasolla. Edellisen hallituksen 72 prosentin työllisyysastetavoitteen yli on nyt 8 maakuntaa. Seuraavan tavoitteen, eli 75 prosentin työllisyysasteen ovat ylittäneet Ahvenanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Uusimaa ja Keski-Pohjanmaa.

 

Työttömien määrä vähenee selvästi kaikissa maakunnissa, osassa maakuntia jopa yli viidenneksellä viime vuoteen verrattuna. Työttömyysasteet ovat myös selvässä laskussa koko maassa. Kaikissa maakunnissa työttömyysasteen trendi on laskenut jo alle 9 prosentin. Viimeksi näin oli työssäkäyntitilaston tiedoin vuonna 1989 juuri ennen 90-luvun lamaa. Silloin Uudenmaan työttömyysaste oli prosentin. Työttömyysasteella mitaten alueelliset erot eivät olekaan luultavasti koskaan olleet näin pienet, Lapin työttömyysasteen trendi oli ensimmäisellä neljänneksellä hieman alle 9 prosenttia ja Pohjanmaan 5 prosenttia.