Ajankohtaista

Työssäkäynti maaseudulla kasvussa

2.syyskuu 2019
Henna Busk
KATSO KIRJOITTAJAN MUUT ARTIKKELIT»

Kirjoittaja on PTT:n ekonomisti Henna Busk /// Twitter: HennaBusk

 

Pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin suuntautuva muuttoliike on tyhjentänyt maaseutua jo pitkään. Erityisesti nuoret muuttavat keskuksiin ja niiden läheisyyteen koulutuksen ja työpaikkojen perässä. Keskittyminen ja väestön ikääntyminen ovat johtaneet siihen, että monilla alueilla palvelujen ylläpito alkaa olla vaikeaa.

Kotiseudullani Pohjois-Savossa vieraillessani olen huomannut, että kylät ja kyläyhteisöt ovat merkittävässä roolissa maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitäjänä. Kylätoimikunnat järjestävät asukkailleen säännöllistä toimintaa. Esimerkiksi vanhalla kotikylälläni järjestetään säännöllisesti palvelupäiviä, jossa palvelut tuodaan kyläläisten luo. Kyläntalolla kampaajat, hierojat, jalkahoitajat ja erilaiset myyntiedustajat tarjoavat ja myyvät palveluitaan asukkaille. Keskitetyn toiminnan hyötynä ovat sekä palvelujen parempi saavutettavuus että myös hintojen edullisuus. Myös sosiaaliset vuorovaikutushetket ovat asukkaille tärkeitä.

Kyselyiden perusteella suurin osa suomalaisista haluaisi pitää koko Suomen asuttuna, ja toivoisi valtion puuttuvan aluekehitykseen, jotta tämä toteutuisi. Käytännössä tämä on haastavaa, ja valtion vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset. Tilastokeskuksen mukaan kaupunkialueilla asuvien osuus väestöstä on jo noin 70 prosenttia. On myös muistettava, että vuodesta 2016 lähtien Suomen väestönkasvu on perustunut yksinomaan maahanmuutolle. Kuten maan sisäinen muuttoliikekin, myös maahanmuutto suuntautuu pääosin kaupunkialueille. Sekä väestö- että aluerakenne ovat siis muutoksessa ja tuovat omat haasteensa.

Keskittymisen ja väestön ikääntymisen seurauksena maaseudun ja pienten kaupunkien työpaikkoihin ei tunnu löytyvän osaavia työntekijöitä. Tämä näkyy työssäkäynnin muutoksena. Keskuksista maaseudulle suuntautuva pendelöinti, eli kaupungeissa asuvien maaseudulla työssäkäynti, on selvässä kasvussa.

Pendelöinti helpottaa maaseudun työvoiman saantia, mutta ei muuta väestökehitystä. Kasvukeskusten ulkopuolisten alueiden ja erityisesti maaseudun haasteeksi jää tällöin yhä tasapainottelu yhtäältä harvenevan ja ikääntyvän väestön ja toisaalta palvelujen turvaamisen kanssa. Tästä näkökulmasta olisi suotavaa, että maaseudun avoimet työpaikat pystyttäisiin täyttämään alueelle muuttavilla pendelöijien sijaan.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 2.9.2019