Ajankohtaista

"Taipuu vaan ei taitu", Hanna Karikallio, 9.2.2009

  • Odotusten mukaan taantuma koettelee maataloutta ja elintarviketeollisuutta vähemmän kuin monia muita aloja. Kotimarkkinoilla ensisijaisesti toimivat alat ovat suhteellisen vakaita osoittipa bkt:n kuvaaja sitten koilliseen tai kaakkoon. Ja erityisesti ‑ syödähän pitää suhdanteista riippumatta. Täysin ilman kolhuja suomalainen ruuantuotanto ei taantumasta kuitenkaan selviä. Seuraavia merkkejä on jo ilmassa.

    Ainakin tietyillä aloilla tuottajahintoihin kaivattaisiin yhä korotuksia, mutta taloustilanne vaikeuttaa hintojen nostoja. Ruuan maailmanmarkkinat ovat ohuet, joten pienilläkin tarjonnan ja kysynnän muutoksilla on vaikutusta hintatasoon. Hinnat heilahtelevat entistä herkemmin ja entistä voimakkaammin myös siksi, että varastoja ei kasvateta enää totuttuihin mittoihin.

    Elintarviketeollisuuteen taantuman nyrkki näyttää iskevän voimakkaimmin viennin kautta. Suomesta viety ruoka menee erityisesti venäläisten suihin. Talouskriisi on kuitenkin hidastanut ruuan kysynnän kasvua Venäjällä ja ruplan devalvoituminen tekee tuontituotteista kalliita. Määrässä mitattuna elintarvikkeita vietiin Venäjälle viime vuoden loka-marraskuussa jopa parikymmentä prosenttia vähemmän kuin vastaavana aikana vuotta aikaisemmin. Uusimpien tietojen mukaan Suomen elintarviketeollisuus on menettänyt kuukaudessa vientituloja noin sata miljoonaa euroa. Näin suuri viennin lasku nakertaa ikävästi alan valmiiksi heikkoa kannattavuutta. Kansainväliseen taantumaan vetoavilta tulosvaroituksilta ei ole elintarviketeollisuudessakaan vältytty.

    Kotimarkkinoilla toimivilla yrityksillä suurimmat huolet liittyvät rahoitukseen. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten rahansaanti on vaikeutunut. Eräs kriittisimmistä kysymyksistä elintarvikealalla on viime vuosina ollut, pystyykö iso ja kirjava pk-yritysten joukko panostamaan tuotekehitykseen ja laajentamaan markkinoitaan. Tällä hetkellä ratkaisevaa on kuitenkin se, että yrityksillä riittää käyttöpääomaa toiminnan pyörittämiseen. Toisaalta monet katsovat, että taantuma nimenomaan kirvoittaa kehittämään uusia reseptejä vanhojen tilalle.

    Osittain talouden synkät näköalat vaikuttavat kulutuskysyntään myös kotimaisilla elintarvikemarkkinoilla. Talouden epävarmuus on lamaannuttanut kuluttajat ruokahyllynkin kohdalla. Markkinatutkimusyhtiö Nielsenin kuluttajapaneelin mukaan päivittäistavaroiden kulutus on ollut aavistuksen laskussa. Ensisijaisesti kuluttajat ovat kuitenkin siirtyneet edullisempiin tuotteisiin ja ostopaikkoihin. Tullin ulkomaankauppatilastoja tutkimalla näkyy myös elintarviketuonnin rakenteessa jonkin asteista muutosta. Laskua on ollut muun muassa hedelmien, mehujen sekä erilasten valmisteiden tuonnissa. Muutokset ovat sen verran isoja, etteivät ne selity ainoastaan toimitusten vaihtelulla. Ruotsalaismaidon lisäksi erityisesti perunan tuonti on sen sijaan ollut kasvussa. Onkin raportoitu, että ruokaperunan kulutus on kasvanut Suomessa parikymmentä prosenttia suhteellisen lyhyessä ajassa.

    Taantuma lähti liikkeelle siitä, että Yhdysvalloissa oli liian pitkään syöty enemmän kuin oli tienattu. Tällainen ylensyöminen alkaa olla mahdotonta.

    Kun nyt ruokkii itseään, täytyy kuitenkin varoa, ettei samalla tule ruokkineeksi myös lamaa. Taantumassa peräänkuulutetaan yhteiskuntavastuuta, johon myös kuluttajat on haastettu mukaan. Vientikysyntään kuluttaja ei voi vaikuttaa, mutta elintarvikkeiden tärkeimmät markkinat ovat kotimaassa. Suomessa syödään noin 80-prosenttisesti täällä valmistettua ruokaa ja elintarviketeollisuus käyttää 85-prosenttisesti kotimaista alkuperää olevia raaka-aineita. Peruna on hyvä ostos, kunhan perunapussin kyljessä on sirkkalehtilippu.

    hanna.karikallio@ptt.fi