Ajankohtaista

Suhdanne: Kansantalous ja metsätalous 2.10.2007

  • KANSANTALOUS JA ALUETALOUS

    Suomen talouskasvu kestää rahoituskriisin

    Kuluva vuosi 2007 on työllisyyden kasvun huippuvuosi - lisäystä työllisyydessä on 50 000 henkeä. Talouskasvun jatkuessa nopeana työllisyys kohoaa ensi vuonna edelleen 25 000 henkilöä. PTT ennustaa Suomen talouskasvuksi kuluvalle vuodelle noin 4,2 prosenttia ja ensi vuodelle vastaavasti 3,1 prosenttia.                 

    Kotimarkkinat ovat hyvässä vedossa, kulutus ja investoinnit kasvavat. Kansainvälisen rahoituskriisin vaikutus Suomen talouskehitykseen jää verraten vähäiseksi sillä viennin kasvu jatkuu edelleen. Euron kallistuminen heikentää jossain määrin viennin hintakilpailukykyä ja maailmantalouden pitkä kasvukausi uhkaa taittua, kun Yhdysvaltojen asuntomarkkinoilta alkanut luotto- ja rahoituskriisi ravistelee kansainvälistä talouskehitystä. Rahoitus- ja luottokriisi hidastaa talouskasvua myös Euroopassa, mutta Suomen viennin kannalta tärkeillä markkinoilla vaikutukset ovat suhteellisen vähäisiä.

    Euron kallistuminen hillitsee toisaalta maailmanmarkkinahintojen nousun vaikutusta tuontihinnoissa. Öljyn, raaka-aineiden ja eräiden maataloustuotteiden hintojen nousu ei vaikuta koko voimalla Suomessa. Inflaatiopaineet kasvavat tilapäisten tekijöiden (verojen korotukset, ruuan hinta) ja palkankorotusten vuoksi. Lisäksi aiempi hintojen lasku mm. telemarkkinoilla on päättynyt. PTT:n mukaan inflaation kiihtyminen jää kuitenkin väliaikaiseksi.

    Työllistyminen vähentää työttömyyttä eri tavoin eri alueilla

    Talouden suotuisa kehitys heijastuu työllisyyteen lähes kautta koko Suomen. Alueittain uusia työpaikkoja on syntyy aiempia vuosia tasaisemmin. Uusista työpaikoista tosin liki kolmannes on sijoittunut Uudellemaalle, ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Uudenmaan uusista työpaikoista syntyi noin 60 % pääkaupunkiseudulla.

    Suhteellisesti suurinta työpaikkojen lisäys on kuitenkin  Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Työpaikkojen lisäys on ollut näillä alueilla selvästi voimakkaampaa kuin alueiden osuus olemassa olevasta työvoimasta. Eräs syy on metalliteollisuuden hyvä veto, joka jatkuu lähiaikoinakin. Myös Kymenlaaksossa työllisyys näyttää vuoden 2006 paperiteollisuuden irtisanomisista aiheutuneen notkahduksen jälkeen kohentuvan vauhdilla. Kymenlaaksossa työpaikkoja on syntynyt erityisesti metalliteollisuuteen ja vähittäiskauppaan. Viime mainitun alan kehitykseen vaikuttaa todennäköisesti hyvä talouskehitys naapurimaassa Venäjällä. Kainuussa ja Lapissa talouden ja työllisyyden viriämiseen antaa sysäyksen useiden kaivoshankkeiden eteneminen sekä investointibuumi matkailukeskuksissa. Näin ollen lähiaikojen työllisyysnäkymät ovat korkeankin työttömyyden alueilla jopa hyvät. 

    Pohjanmaalla sekä Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla uudet työpaikat täyttyvät lähes kokonaan aikaisemmin työvoiman ulkopuolella olleilla henkilöillä. Työttömien määrä vähentyy hyvin vähän verrattuna työllisyyden lisäykseen näillä alueilla.

    Työ ja työttömät kohtaamaan paremmin

    Työnantajat raportoivat yhä useammin vaikeuksista työpaikkojen täyttämisessä. Samaan aikaan työministeriön tietojen mukaan koko maassa työttömiä työnhakijoita on edelleen lähes viisinkertainen määrä avoimiin työpaikkoihin nähden.  Rekrytointivaikeuksista kärsivillä aloillakin on yhä paljon työttömiä. Esimerkiksi rakennusalalla on yhä kolme työtöntä jokaista avointa työpaikkaa kohden. Metalliteollisuudessa ja liikenteessä vastaava suhdeluku on kaksi.

    Osin rekrytointivaikeuksia selittänee se, että valmiiksi ammattitaitoista työvoimaa ei yksinkertaisesti erilaisista kitkatekijöistä johtuen löydy tarpeeksi nopeasti. On selvää, että tällä hetkellä suurimmassa osassa maata työvoiman määrällinen riittävyys ei ole rekrytointivaikeuksien takana, vaan se, että työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät alueellisesti ja ammattitaitovaatimusten osalta kohtaa. 

    Hyvää taloustilanne käytettävä kasvuedellytysten parantamiseen

    Neljättä vuotta kestänyt hyvän taloudellisen kasvun vaihe, joka jatkuu vielä ainakin vuonna 2008, on luonut suotuisan vaiheen Suomen kansantalouteen. Verotulot kasvavat ja julkisen talouden liikkumavara antaa mahdollisuuden aktivoida talouspolitiikkaa siten, että parannetaan pitkän aikavälin talouskasvun edellytyksiä. Talous- ja yhteiskuntapolitiikan tavoitteena tulee edelleen olla työllisyyden kohottaminen Pohjoismaiselle tasolle, 75 prosenttiin työikäisistä.

    Keskeisin talouspolitiikan kysymys juuri nyt onkin, millä keinoin voidaan vaikuttaa siihen, että työtä vaille olevien taidot ja tiedot saadaan vastaamaan avointen paikkojen vaatimuksia. Tämä edellyttää monia käytännön tason toimenpiteitä. Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen yhteydessä on pikaisesti käytävä läpi kannustimet ottaa vastaan lyhytaikaistakin työtä. Työttömyyden laskiessa voidaan työvoimahallinnon resursseja ja painopistettä entistä selvemmin ohjata tukemaan työttömien sijoittumista avoimille työmarkkinoille. Käytännössä esimerkiksi työhön osoitusten lisääminen ja työssäkäyntialueiden laajentaminen näyttävät parantaneen työllistymistä.

                                                                   

    Lisätietoja:                 Tutkimusjohtaja Raija Volk
                                     puh: 09-3488 8417 tai 040-590 3430, 
                                     sähköposti: raija.volk@ptt.fi

                                      Toimitusjohtaja Pasi Holm 
                                      puh: 09-3488 8400 tai 050-374 7462,  
                                      
    sähköposti: pasi.holm@ptt.fi

     

    Suhdannekuvan tekstiosan voi tilata pdf-muotoisena sähköpostista: econ.res@ptt.fi

    Keskeiset ennustemuuttujat vuosina 2006-2008   

     

     

    2006

    2006

    20071

    20081

     

        Mrd. €

        Määrän muutos, %

    Bruttokansantuote

    Tuonti,  tavarat ja palvelukset

    167,1

    65,7

    5,0

    8,3

    4,2

    4,5

    3,1

    5,0

    Vienti,  tavarat ja palvelukset

    Kulutus:

    - yksityinen

    - julkinen

    Investoinnit:

    - yksityiset

    - julkiset

    Varastojen muutos ja

    tilastovirhe 2

      74,4

    122,2

    85,9

    36,3

    32,0

    27,9

    4,1

     

    4,2

    10,4

    3,3

    4,3

    1,0

    4,1

    5,6

    -5,3

     

    0,4

    6,5

    2,7

    3,3

    1,1

    6,0

    6,8

    1,0

     

    0,0

    5,0

    3,0

    3,5

    1,9

    3,0

    3,2

    1,0

     

    0,0

    Inflaatio, kuluttajahintaindeksi, %-muutos

    Työttömyysaste, %

    Työllisyysaste, % 3

    Valtion nettoluotonanto, % BKT:sta

    Kuntien nettoluotonanto, % BKT:sta

    Koko julkisen sektorin nettoluotonanto, % BKT:sta

    Vaihtotase, mrd. euroa

    1,6

    7,7

    68,9

     0,8

    -0,2

    3,7

    7,8

    2,5

    6,8

    70,6

    0,7

    0,0

    3,8

    9,3

    2,8

    6,2

    70,8

    1,2

    0,0

    4,4

    8,5

    1   PTT:n ennuste
    2   Kontribuutio BKT:n kasvuun, %-yksikköä
    3   Työllisten osuus 15-64 vuotiaista.

     

    METSÄ- JA PUUTALOUS

    Kotimaisen puun käyttö kasvaa metsäteollisuudessa – ennätyshakkuut tuovat metsätalouteen ennätystulot

    Saha- ja selluteollisuuden noususuhdanne taittuu maltillisesti tämän vuoden lopulla, arvioi PTT. Epävarmuus Venäjän puun saatavuudesta voi kuitenkin kääntää suhdanteen uudelleen vuoden 2008 lopulla. Paperimarkkinoilla ei edelleenkään päästä vahvaan nousuun, mutta ongelmat puun tuonnissa nostavat kotimaisen puun käytön silti historiallisen korkealle. Puun hinta on kohonnut tänä vuonna sahatavaran hinnan tahtiin ja puukauppa kasvaa viime vuodesta yli kolmanneksen. Puumarkkinat tosin hyytynevät sahasuhdanteen mukana ensi vuonna maltillisesti. Ennätyshakkuut merkitsevät ennätyksellistä kantorahatulopottia yksityismetsätaloudessa. Myös valtion metsätulot kasvavat tuntuvasti.

    Euroopassa edelleen paperin ylitarjontaa

    Paperin kysynnän kasvusta huolimatta paperin keskimääräinen vientihinta ei vielä kuluvanakaan vuonna nouse. Eurohintojen nousua jarruttaa etenkin heikentynyt USA:n dollari monine vaikutuksineen: ”Taalan heikentyminen esimerkiksi 1,35:sta 1,45:een euroon leikkaa paperin vientihinnasta arviolta prosentin”, arvioi PTT.n tutkimusjohtaja Ritva Toivonen. Vaikka vanhaa kapasiteettia on purettu Euroopassa viime vuosina yli kolme miljoonaa tonnia, on uutta rakennettu vastaavasti tilalle. Paperiteollisuus saattaakin edelleen joutua suitsimaan tuotantoaan ennen kuin hinnat lähtevät kattavasti nousuun. PTT arvioi Suomen paperin tuotannon ja viennin kasvavan vain vähän vuosina 2007 ja 2008. Paperin keskimääräisen vientihinnan ennakoidaan jäävän tänä vuonna hieman viime vuotta alemmaksi ja kohoavan ensi vuonna pari prosenttia. Reaalisesti hinta ei tällöinkään nouse.

    Sellumarkkinoilla vallitsee korkeasuhdanne ja sellun keskimääräinen vientihinta nousee viime- ja tämän vuoden aikana yhteensä 15-20 prosenttia huolimatta Yhdysvaltojen dollarin heikentymisestä euroon nähden. Vaikka hintakehitys taittunee alkavana talvena uusien suurten sellutehtaiden tuodessa maailmalle tarjontapiikin, muodostunee myös ensi vuosi sellun tuottajille melko suosiolliseksi. Kokonaisuutena massa- ja paperiteollisuuden kannattavuus paranee hieman. Taustalla lienevät ennemmin tehostamistoimet kuin paperimarkkinoiden tilanteen kohentuminen.

    Sahatavaramarkkinat hyytymässä – uusi nousu mahdollinen vuoden 2008 lopulla?

    Sahatavaramarkkinoilla on takanaan vahva korkeasuhdanne. Taustalla on vahva kysyntä Euroopassa, mutta vielä selkeämmin Pohjois-Eurooppaa vaivanneet ongelmat puun saatavuudessa viime talvena. Tällöin heikot korjuusäät suitsivat puun saatavuutta ja samalla sahatuotantoa. Tämä tyhjensi sahatavaravarastoja ja nykäisi hinnat vahvaan nousuun. PTT ennakoi sahateollisuuden suhdanteen olevan taittumassa. Taustalla on rakentamisen kasvun hiipuminen Euroopassa, rakentamisen väheneminen USA:ssa ja samaan aikaan sahatavaran tuotannon reipas kasvu etenkin Saksassa. Lisäksi heikentynyt dollari vaikeuttaa myös eurooppalaisten sahojen kilpailuasemaa.

    Sahatavaran hintojen aleneminen jää kuitenkin PTT:n arvion mukaan maltilliseksi, erityisesti mikäli Venäjän raakapuulleen asettamat korkeat vientimaksut tyrehdyttävät havupuun viennin vuoden 2009 alussa. Tämän PTT odottaa heijastuvan lisääntyvänä sahatavaran kysyntänä vuoden 2008 lopulla, mikäli eurooppalaiset ja aasialaiset toimijat alkavat varautua tilanteeseen täyttämällä varastojaan.

    Suomessa puun käytön kasvu rakentamisessa ja sisustamisessa jatkuu. Sahateollisuuden tuotantoa ei riitä vientiin viime vuotta enempää, vaikka keskimääräinen vientihinta noussee noin neljänneksen viime vuodesta. Kotimaahan jää jo noin 45 % Suomen koko sahatuotannosta.

     

    Hakkuut ennätyksiin, vaikka metsäteollisuuden tuotanto junnaa paikallaan

    Puun käyttö metsäteollisuudessa kasvaa vain hiukan vuosina 2007 ja 2008. Kotimaisen puun käyttö ja hakkuut nousevat tämän kaksivuotisjakson aikana jopa 10 miljoonaa kuutiometriä verrattuna vuoteen 2006. Taustalla ovat ennen kaikkea viime talven heikot korjuusäät, jotka viime syksynä ja kuluneena alkuvuonna vähensivät puun saatavuutta Venäjältä. Lisäksi metsäteollisuus varautunee Venäjän puutullien rajuun nousuun vuoden 2009 alusta lisäämällä puun hankintaa kotimaasta jo tänä ja etenkin ensi vuonna.

    Tänä vuonna puun voimakas kysyntä ja hyvä sahasuhdanne ovat tänä vuonna nostaneet voimakkaasti puun hintaa. Yksityismetsistä puuta myytäneen yli kolmannes enemmän kuin viime vuonna. PTT ennakoi, että vuonna 2008 puun hinnat ja puukaupan tahti hiipuvat maltillisesti, kun sahasykli heikentyy. Sekä puun että sahatavaran hintojen arvioidaan kuitenkin säilyvän keskimäärin korkeammalla kuin 2000-luvun alkupuoliskolla. Vuonna 2009 havupuun tuonnin mahdollinen tyrehtyminen Venäjältä kasvattaisi kotimaisen puun tarvetta tällöin edelleen muutamia miljoonia kuutiometrejä. Muita vaihtoehtoja olisivat kasvattaa sellun tai hakkeen tuontia.

    Metsiin perustuviin tuloihin roima nousu

    Kotimaisen puun hakkuiden vilkastuminen on lisännyt työllisyyttä puunkorjuussa tänä vuonna selvästi. Yksityismetsistä saatavat nimelliset puunmyyntitulot todennäköisesti nousevat kaikkien aikojen suurimmiksi eli noin kahteen miljardiin euroon. Myös valtion puunmyynti- ja metsäverotulot kasvavat selvästi. Suurin osa metsänomistajista asuu edelleen maaseudulla. Metsätalouden ja puuteollisuuden korkeasuhdanne on siten myönteistä erityisesti aluetalouksien näkökulmasta. Massa- ja paperiteollisuudessa työllisyys kuitenkin jatkaa alenevalla trendillä.

    Metsäsektorin keskeiset ennusteluvut vuosina 2007 - 2008

     

    2007

    %-muutos

    2008

    %-muutos

    Vientimarkkinat

    Määrä

    Hinta

    Määrä

    Hinta

    Paperi ja kartonki

    0 – 1

    -1 –0

    1 – 2

    1 – 3

    Puumassa

    -3

    7 – 10

    2

    -5 – -3

    Sahatavara

    0 – 1

    23 – 25

    -2 ‑ 0

    -5

     

    Puumarkkinat

    2007

    %-muutos

    2008

    %-muutos

    Puun tuonti

    -10

    -15 – -10

    Markkinahakkuut

    15

    5 – 7

    Puukaupat

    35 – 40

    -15 – -5 

    Puun nimellishinta

    30

    -4 – -2

    Nimelliset kantorahatulot

    45 – 50

    4 ‑ 6

     

    Lisätietoja:      Tutkimusjohtaja Ritva Toivonen, 
                          puh: 09-34 888412 / 040-526 8412
                          sähköposti: ritva.toivonen@ptt.fi

    Ohessa tiedotteet kuvien kanssa pdf-muodossa