Ajankohtaista

Puun hintakehitys kertoo metsänomistajille metsätalouden kannattavuudesta

  • Yhdeksän kymmenestä metsänomistajasta mittaa oman metsätaloutensa kannattavuutta puun hintakehityksen avulla. Seuraavaksi yleisimpiä kannattavuusmittareita olivat puun myyntitulot, metsätalouden nettotulos ja metsätalouden menot. Metsään sitoutuneen pääoman tuoton seuraaminen oli selvästi harvinaisempaa. Metsänomistajia tulisikin neuvoa esimerkiksi metsäsuunnitelmassa, miten suhteellinen tuotto tilalla lasketaan. Tämä lisäisi puun tarjontaa, arvioi metsäekonomisti Tapio Tilli. Tulokset käyvät ilmi Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen tuoreesta metsänomistajatutkimuksesta. Tutkimus toteutettiin postikyselynä, johon vastasi yli 1 100 yksityismetsänomistajaa. 

    Valtaosa piti metsätalouttaan kannattavana 

    Kyselyyn vastanneista metsänomistajista 52 prosenttia arvioi oman metsätaloutensa olevan kannattavaa. Noin kolmannes arvioi metsätaloutensa huonosti kannattavaksi. Vuoteen 2015 mennessä omaa metsätalouttaan kannattavana pitävien osuus nousi 60 prosenttiin. Oman metsätaloutensa lisäksi metsänomistajat näkevät myös metsätalouden yleisesti olevan Suomessa kannattavaa. Kyselyyn vastanneista metsänomistajista 64 prosenttia arvioi metsätalouden kannattavan Suomessa hyvin. 

    Metsistä ei luovuta kannattavuuden heikentyessä 

    Kannattavuutta pidettiin tutkimuksen mukaan tärkeänä, mutta vain murto-osa olisi valmis luopumaan metsänomistuksestaan, mikäli metsätalous ei olisi kannattavaa. Isot tilat pitivät metsätalouden kannattavuutta tärkeämpänä kuin pienet tilat. Pienillä tiloilla korostui polttopuiden saannin tärkeys. Tämä tukee aiempien tutkimuksien tuloksia, joiden mukaan metsänomistukseen liittyy myös paljon muita kuin taloudellisia arvoja. Tämän tutkimuksen mukaan valtaosa metsänomistajista ei aio tinkiä myöskään metsänhoidosta, vaikka metsätalouden kannattavuus olisi huono. 

    Keskeisin syy olla myymättä puuta on hakkuumahdollisuuksien puute 

    Tutkimuksessa selvitettiin myös metsänomistajien puunmyyntiaikomuksia. Tulosten mukaan puun tarjonnassa ei ole tapahtumassa suuria muutoksia vuoteen 2015 mennessä. Noin kaksi kolmasosaa metsänomistajista myi puuta vuosina 2004–2006 ja samansuuruisella osalla metsänomistajia on puun myyntiaikomuksia myös tulevina vuosina. Ne metsänomistajat, joilla ei ole puunmyyntiaikomuksia, eli noin yksi kolmannes metsänomistajista, ilmoittivat keskeisimmäksi syyksi puun myynnistä pidättäytymiseen hakkuumahdollisuuksien puutteen. Muina keskeisinä syinä olivat halu säästää metsän hakkuumahdollisuuksia, puun epätyydyttävä hinta ja rahantarpeen puuttuminen. Mikäli hakkuumahdollisuuksien puuttuminen on todellista, näiden metsänomistajien aktivoiminen puukauppaan on mahdotonta. 

    Metsätilan sukupolvenvaihdoksiin tulisi saada vauhtia 

    Miehet ovat naisia keskimääräistä ahkerampia puun myyjiä ja maa- ja metsätalousyrittäjät ovat eri ammattiryhmistä aktiivisimpia puumarkkinoilla. Metsän yhteisomistusmuodoista perikunnat olivat kyselyn mukaan passiivisia puun myyjiä. Sen sijaan yhtymät myivät puuta likimain saman verran kuin yksinomistuksessa olevat tilat. Tulos tukee aiemmin eri yhteyksissä esille tullutta asiaa, että perikunta tulisi olla välivaiheen metsänomistusmuoto ja metsänomistajia tulisi kannustaa purkamaan perikunta.  

    Keskimääräistä aktiivisempia puun myyjiä ovat myös isot tilat, metsäsuunnitelman omaavat tilat ja metsänomistustaan lisäävät henkilöt. Sitä vastoin metsänomistajan iän lisääntyessä myyntiaktiivisuus laskee ja epävarmuus tulevista myynneistä lisääntyy. Tulosten perusteella metsätilojen koon kasvattamista tulisi kannustaa. Lisäksi metsäsuunnittelua tulisi entisestään lisätä ja iäkkäitä metsänomistajia houkutella luopumaan metsänomistuksestaan joko myymällä tila tai siirtämällä se perillisilleen sukupolvenvaihdoksella. 

    Tarvitaan asiakaslähtöistä neuvontaa ja vaihtoehtoisia metsänkäsittelymuotoja    

    Tutkimuksen mukaan metsänomistajia ei voida pitää asenteiltaan ja tavoitteiltaan yhtenäisenä ryhmänä. Metsänomistajat jakautuvat metsien käytön suhteen eri ryhmiin, jotka arvostavat metsätaloudessa eri asioita ja käyttäytyvät sen mukaisesti toisistaan poikkeavasti. Tämä tulisi huomioida eri metsäorganisaatioissa, jotka asioivat metsänomistajien kanssa.  

    Liki kolmanneksella (27 prosenttia) metsänomistajista metsien käytössä korostuu virkistys ja luonnonsuojelullinen merkitys. Nämä metsänomistajat ovat 60-70-vuotiaita eli keskimääräistä vanhempia, eläkeläisiä, kaupungissa asuvia ja hyvätuloisia. Heidän osuutensa yksityismetsien pinta-alasta on 17 prosenttia eli he ovat keskimääräistä pienempien tilojen omistajia. Heistä vain 38 prosenttia kokee oman metsätaloutensa kannattavaksi. Lisäksi he myyvät selvästi keskimääräistä vähemmän puuta. Ryhmän metsänomistajilla on metsänomistukselleen selvä merkitys ja heidän aktivoimisensa puunmyynteihin edellyttäisi vaihtoehtoisia metsänkäsittelymuotoja ja uudenlaista asiakaslähtöistä metsäneuvontaa.

    Metsänomistajien näkemyksiä metsätalouden kannattavuudesta
    ja puun tarjonnasta vuoteen 2015
    Tapio Tilli - Anna-Kaisa Rämö – Marjo Maidell - Ritva Toivonen – Laura Kärki
    Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja n:o 213.

     

    Lisätietoja:   metsäekonomisti Tapio Tilli, puh: (09) 3488 8410, sähköposti: tapio.tilli@ptt.fi