Ajankohtaista

"Norjalaisen on helppo hymyillä", Hanna Karikallio, 28.5.2008

  •                                                 MAASEUDUN TULEVAISUUS / PTT:N TALOUSTUTKA

    Suurimmat hyötyjät kohonneista viljojen hinnoista löytyvät todennäköisesti muualta kuin suoraan maataloudesta. Erityisesti lannoitteiden valmistus on tällä hetkellä kannattavaa bisnestä.

    Kovan kysynnän vuoksi lannoitteista on pulaa, mikä on johtanut hintojen nousuun: kysyntä ylittää selvästi tarjonnan, eikä kysyntään ole pystytty nopeasti vastaamaan tuotantomääriä kasvattamalla. Lannoitteiden hintoja on tästä syystä korotettu useasti viime syksyn ja kuluvan kevään aikana.

    Suurin yksittäinen korotus on ollut noin 28 prosenttia. Suotuisasta markkinatilanteesta johtuen maailman johtava lannoiteyhtiö norjalainen Yara kaksinkertaisti ensimmäisen vuosineljänneksen tuloksensa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

    Yaran määräävää markkina-asemaa näkee usein syytettävän voimakkaasta hintojen noususta. Todennäköisesti tiettyyn pisteeseen asti Yaralla onkin markkinavoimaa lannoitteiden hinnoittelussa. Erityisesti idän suunnalta uhkaava kilpailu pitää kuitenkin lannoitemarkkinat lopulta toimivina.

    Muun muassa Venäjällä on varteenotettavia haastajia, jotka hintojen kohotessa ovat varmasti valmiita toimittamaan yhä enemmän eurooppalaiset vaatimukset täyttäviä lannoitteita Euroopan markkinoille.

    Suhteellisesti halvan maakaasun ansiosta venäläisillä on huomattava kilpailuetu typpilannoitteiden valmistuksessa. Jo nyt noin 80 prosenttia Venäjällä valmistetuista lannoitteista viedään ulkomaille.

    Omat haasteet alalle tuo rajut muutokset markkinoiden painopisteissä. Vuonna 1960 kehittyneet maat kuluttivat 88 prosenttia maailman lannoitetuotannosta. Vuoteen 2001 mennessä niiden osuus oli laskenut 37 prosenttiin.

    Maatalouden tuotantopanosten käytön nopean kasvun maailman väkirikkaimmilla alueilla voidaan odottaa jatkuvan.

    Lannoiteteollisuuden tyypillisiä piirteitä ovat olleet hajautuneisuus ja alueellisuus. Monissa maissa on historiallisesti vallinnut suuntaus kehittää omaa lannoiteteollisuutta, mikä on johtunut halusta varmistaa omavaraisuus elintarvikkeiden toimituksissa.

    Lannoiteteollisuuden toiminta on kuitenkin tullut entistä markkinaehtoisemmaksi: globaalisti toimivilla lannoitemarkkinoilla ei tällä hetkellä ole näkyvissä tekijöitä, jotka voisivat kääntää hinnan laskuun.

    Lannoitemarkkinat ovat luonteeltaan sykliset ja niihin vaikuttaa erityisesti viljan ja raaka-aineiden hinnat. Viljavarastojen pienuus ja kohonneet viljojen hinnat toimivat voimakkaana kannustimena sadon maksimoimiseen lannoitteiden ja muiden panosten avulla.

    Lannoitteiden hintoja nostaa myös kasvaneet raaka-ainekustannukset. Kaivosten niukkuus on kirittänyt fosforilannoitteiden hintoja. T

    yppilannoitteiden hintoja nostaa puolestaan maakaasun kallistuminen. Kysyntä ja tarjonta lannoitemarkkinoilla ovat kaukana tasapainosta.

    Yaran omistukseen siirtynyt Kemira GrowHow kiinnosti norjalaisia etenkin fosfaattikaivosten vuoksi. Kemira GrowHown fosfaattiliiketoiminta täydentää sopivasti Yaran typpiliiketoimintaa.

    Fosfaatin hinnan kolminkertaistuminen vuodessa ja puhtaiden uusien fosfaattiesiintymien puute kannustavat investoimaan. Yara onkin päättänyt avata Soklin fosfaattikaivoksen Itä-Lapissa. Lisäksi se investoi fosfaatin tuotantoon Siilinjärvellä.

    Jälkiviisaus on helppoa, mutta Kemira GrowHown myynti norjalaisille ei välttämättä ole ollut niitä viisaimpia liikkeitä. Myyntiajankohdan markkinatilanne huomioiden kauppa on ymmärrettävämpi.

    Intoa viisasteluun lisää kuitenkin se, että norjalaisomistukseen siirtyivät myös Siilinjärven fosfaattikaivos sekä Soklin kaivosoikeudet. Öljyvaltiona norjalaiset ymmärtävät luonnonrikkauksien päälle.

    hanna.karikallio@ptt.fi