Ajankohtaista

Miksi taas Seinäjoelle?

29.heinäkuu 2019
Tapani Yrjölä
KATSO KIRJOITTAJAN MUUT ARTIKKELIT»

Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmassa on listattu pitkä lista toimenpiteitä, joiden avulla parannetaan eläinten hyvinvointia. Listan ensimmäisessä kohdassa luvataan, että uusi eläinten hyvinvointia koskeva laki tunnistaa eläinten itseisarvon ja mahdollistaa eläinten lajityypillisen käyttäytymisen. Hengeltään kirjaus on toki hyvä, mutta jättää tilaa tulkinnalle.

Tulkinnanvaraisuus on aika tunnusomaista hallitusohjelmaan kirjatuille eläinten hyvinvointiin liittyville kirjauksille yleisemminkin. Jonkun mielestä voitaisiin puhua osin jopa tyhjistä puheista. On aika iso ero sanoa, että asetetaan asiantuntijatyöryhmä selvittämään, miten voidaan tukea sika-alan tavoitetta porsitushäkeistä luopumiseksi tai todeta, että porsitushäkeistä luovutaan.

Muutenkin luvataan enemmän selvittää mahdollisuuksia tai edistää kriteeristöä kansainvälisellä tasolla kuin suoranaisesti tehdä mitään. Toki sekin on arvokasta työtä, eikä sen merkitystä ole syytä väheksyä.

Yksi harvoista konkreettista kirjauksista on eläinsuojeluasiamiehen viran perustaminen Seinäjoelle. Virka on jo ollut olemassa, parin vuoden ajan. Eläinsuojeluasiamiehen tehtävänä oli edistää ja parantaa eläinten hyvinvointia yhteiskunnan eri osa-alueilla. Virka oli määräaikainen, eikä vuonna 2015 koettu tarpeelliseksi jatkaa sitä. Ilmeisesti eläinten hyvinvointia ei ollut enää tarpeen, tai mahdollista, parantaa.

Uusi hallitus kuitenkin oli taas sitä mieltä, että eläinsuojeluasiamiehen virka on tarpeellinen. Ja hyvä niin. Itse olen ollut mukana hankkeessa, jossa valmistellaan eläinten hyvinvointimerkkiä. Siinä yhteydessä on käynyt selväksi, että työ eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi ei ole valmis.

Eläinsuojeluasiamiehen viran uudelleen perustaminen on mielestäni hyvä ajatus. Mutta miksi se perustetaan Seinäjoelle? Tietenkin Seinäjoki on keskeisellä paikalla niin maatalouden kuin elintarviketaloudenkin näkökulmasta. Mutta eläinten hyvinvointia edistävää hallintotyötä tehdään pääasiassa Helsingissä. Lait säädetään Helsingissä, niitä myös valmistellaan pääasiassa Helsingissä.

Miksi siis viedä eläinsuojeluasiamiehen virka Seinäjoelle? Jos virka sijoitetaan Ruokavirastoon, niin silläkin on toimipaikka myös Helsingissä. Lisäksi huomaan miettiväni, löytyykö Etelä-Pohjanmaalta yhtä päteviä hakijoita kuin Helsingistä – vai halutaanko valita pikemminkin sopiva.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 29.7.