Ajankohtaista

"Menekinedistämistäkö? Kyllä kiitos" Tapani Yrjölä 15.1.2007

  • ”Puoli kiloa päivässä” ja vastaavat lauseet ovat varmasti tuttuja suurelle osalle suomalaisista. Monien maataloustuotteiden kulutusta on pyritty lisäämään menekinedistämisohjelmilla. Rypsiöljyn, maidon ja kananmunien kansallisista menekinedistämisohjelmien kustannuksista puolet on katettu EU:n menekinedistämisvaroista. Lisäksi suomalaiset ovat saaneet EU:sta rahaan kauratuotteiden tunnettuuden kasvattamiseen ja markkinointiin Venäjällä.

    EU jakaa vuosittain noin 50 miljoonaa euroa menekinedistämisrahaa, jolla katetaan puolet hyväksyttyjen ohjelmien menoista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hakijan pitää hankkia itse toinen puoli rahoituksesta. Suomeen on saatu Brysselistä yhteensä vajaat 1,3 miljoonaa euroa menekinedistämisrahaa vuosina 2004-06. Äkkiä ajatellen se tuntuu aika isolta rahalta, mutta todellisuudessa se on suunnilleen yhtä paljon kuin italialaiset saivat kukkien menekinedistämiseen kotimaassaan vuonna 2004. Sen lisäksi italialaiset saivat vuonna 2004 samoihin tarkoituksiin muille tuotteille noin 8 miljoonaa euroa.

    Mutta mitä tuolla rahalla saadaan? Sitäkin on varmasti miettinyt ainakin osa lauseet tuntevista suomalaisista. Tätä on tutkittu Yhdysvalloissa, missä menekinedistämisohjelmien kaltaisilla hankkeilla on ainakin hienoinen kielletyn hedelmän maku. Toisten tulkintojen mukaan Yhdysvalloissa ei nimittäin saa mainostaa tuotteita jos myös tuotemerkkiä ei mainita. Siellä saatujen tulosten valossa näyttäisi, että menekinedistämiseen käytetty euro saadaan takaisin jopa kuusinkertaisena.

    Vaikka menekinedistämisohjelmat ovatkin Suomessa tai vaikkapa Venäjällä täysin laillisia, ei liene syytä ajatella niiden tuottavan täälläkään tappiota. Kuluttajan käytettävissä oleva tieto vaikuttaa varsin paljon hänen ostopäätöksiinsä. Menekinedistämistoimien tärkein tavoite onkin tuoda esille tuotteiden parhaat puolet, kuten laatu, turvallisuus sekä ympäristöystävällisyys ja siten vaikuttaa siihen, mitä ihmiset kaupassa kärryihinsä laittavat.

    Jos leikitään hetki ajatuksella, että italialaisten kukkien menekinedistämiseen käyttämä 2,5 miljoonaa euroa olisi tuottanut varovaisesti arvioiden 5 miljoonaa voittoa, herää monenlaisia ajatuksia. Mitä esimerkiksi kävisi rukiin tuottajahinnalle, jos kotimaisesta rukiista leivotun leivän menekinedistämiseen käytettäisiin 2,5 miljoonaa euroa? 

    tapani.yrjola@ptt.fi