Valtiovarainvaliokunnalle 16.10.2018 / Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2019 HE 123/2018vp


16 lokakuu 2018



  • LAUSUNTO

    Valtiovarainvaliokunta 16.10.2018

    HE 123/2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2019

    Yhteenveto lausunnosta

    * Talousarvioesityksen mukaan valtiontalous ja koko julkisen sektorin talous on edelleen tasapainottumassa. Vuonna 2019 valtion nettoluotonanto olisi -0,7 prosenttia suhteessa BKT:seen ja koko julkisen talouden -0,1 prosenttia suhteessa BKT:seen

    * Tässä suhdannetilanteessa on perusteltua harjoittaa finanssipolitikkaa, jossa nettoluotonanto on lähellä nollaa ja julkisen talouden velkasuhde laskee. Näin talousarvioesityksen mukaan tapahtuu.

    * Ikääntymisestä aiheutuvat paineet julkiselle taloudelle ovat edelleen olemassa. Niihin vastataan parhaiten työllisyysasteen nostolla ja talouden kasvuedellytysten parantamisella.

    Talouskasvu ja julkisen talouden tasapainottuminen Talousarvioesityksen taustalla olevan VM:n ennusteen mukaan talouskasvu hidastuu tämän vuoden 3,0 prosentista vuonna 2019 1,7 prosenttiin. Kasvun hidastuminen on VM:n ennusteessa erittäin nopeaa ja johtuu ennen muuta rakennusinvestointien kasvun kääntymisestä selvään laskuun. PTT:n arvio tämän ja ensi vuoden talouskasvusta on tasaisempi. Vuoden 2018 ennuste on 2,6 prosenttia ja vuoden 2019 2,4 prosenttia.

    On hyvin mahdollista, että jos kansainvälisen talouden riskit toteutuvat - esimerkiksi kauppasota pahenee ja brexit-neuvottelut ajautuvat umpikujaan - kasvu hidastuu ensi vuonna selvästi. Ilman ulkoisia shokkeja VM:n ensi vuoden ennusteen mukainen erittäin nopea hidastuminen poikkeaa selvästi PTT:n arviosta. VM onkin syksyllä julkaistuista vuoden 2019 ennusteista matalin ja PTT korkein. VM:n ja PTT:n arviot vuosien 2018 ja 2019 kumulatiivisesta kasvusta eivät kuitenkaan poikkea paljon, mikä näkyy myös varsin samanlaisissa arvioissa valtion ja julkisen talouden tilasta vuonna 2019.

    Talouskasvu ja julkisen talouden leikkaukset ovat tasapainottaneet julkista taloutta nopeasti, vuoden 2015 noin -2,8 prosentin nettoluotonanto suhteessa bkt:seen on pienentynyt viime vuoden - 0,7 prosentin nettoluotonantoon. Kehitys on ollut viime vuosina poikkeuksellisen suopeaa julkisen talouden tasapainottumisen kannalta. Julkisten talouden leikkausten ja matalien sopimuspalkankorotusten myötä julkisen sektorin menot eivät ole kasvaneet vuoden 2014 jälkeen. Vuonna 2016 alkanut talouden kasvu on sen sijaan kasvattanut yksityisen sektorin työllisyyttä ja palkkasummaa ja siten myös verotuloja.

    Talousarvioesityksen mukaan valtiontalous ja koko julkisen sektorin talous on edelleen tasapainottumassa. Ehdotetut määrärahat vähenevät viime vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna nimellisesti 0,5 mrd euroa ja reaalisesti 2 prosenttia. Verotulojen arvioidaan kasvavan talouskasvun myötä 1,8 mrd euroa ja tulojen 1,2 mrd euroa.

    Talousarvioesityksen mukaan valtion nettoluotonanto olisi vuonna 2019 -1,4 mrd euroa eli -0,7 prosenttia suhteessa BKT:seen. Koko julkisen talouden nettoluotonanto olisi ensi vuonna -0,1 prosenttia suhteessa BKT:seen. PTT:n arvio ei poikkea merkittävästi tästä: valtiontalouden nettoluotonannolle ennuste on -0,5 % ja koko julkiselle sektorille nettoluotonannon ennuste on nolla. Talousarvioesityksen mukaan julkisyhteisöjen bruttovelka alittaa jo tänä vuonna EU:n 60 % rajan ja laskee ensi vuonna noin 59 prosenttiin suhteessa BKT:seen. PTT:n ennusteen mukaan velkasuhteen lasku on hieman nopeampaa ollen 2019 reilut 57 % suhteessa BKT:seen.

    Finanssipolitiikka

    Talousarvioesityksen mukaan finanssipolitiikan tavoitteet näyttäisivät suurin piirtein toteutuvan vuonna 2019. Myös talousarvioesityksen finanssipolitiikan viritys vaikuttaa suhdannetilanteeseen nähden melko oikealta.

    Talousarvioesityksen julkisen talouden nettoluotonanto (-0,1 %) on selvästi parempi kuin EU:n finanssipolitiikan säännöstön raja, -3 prosenttia suhteessa BKT:seen. Samoin velkasuhde laskee talousarvioesityksen mukaan alle 60 prosentin velkasuhderajan.

    Talousarvioesityksen julkisen talouden rakenteellinen jäämä, joka kuvaa nettoluotonantoa suhdannekorjattuna, on ensi vuonna suurin piirtein keskipitkän aikavälin tavoitteessa, -0,5 prosenttia suhteessa BKT:seen. Talousarvioesityksen arvio rakenteellisesta jäämästä on -0,7 prosenttia. Rakenteellista jäämää tarkasteltaessa täytyy muistaa, että sen arvioon liittyy nimelliseen nettoluotonantoon sisältyvän ennustevirheen lisäksi myös potentiaalisen tuotannon estimointivirhe.

    Julkisen talouden suunnitelman nimelliset rahoitusasematavoitteensa ylittivät jo viime vuonna paikallishallinto ja sosiaaliturvarahastot. Talousarvioesityksen mukaan valtiontalous (-0,7 %) jää hieman nimellisestä tavoitteesta (-0,5 %).

    Tällä hetkellä Suomen taloudessa on meneillään varsin suotuisa kasvuvaihe ja sen odotetaan jatkuvan ainakin vielä tämän ja ensi vuoden. Talouskasvun myötä vajaakäytössä olleet talouden resurssit alkavat tulla yhä enemmän käyttöön, ja Suomen talous on arvioiden mukaan lähestynyt potentiaalisen tuotannon tasoa, eli tuotannon tasapainotasoa. Euroopan komission, OECD ja VM:n arvion mukaan potentiaalinen tuotanto ylittyy tänä vuonna ja IMF:n mukaan ensi vuonna.

    Silloin, kun talouden tuotanto ylittää potentiaalisen tuotannon, finanssipolitiikalla ei ole enää syytä tukea talouskasvua. Julkisen sektorin velkasuhteen pitäisi kääntyä laskuun ja nimellisen nettoluotonannon pitäisi olla keskipitkän aikavälin tavoitteen (-0,5 suhteessa BKT:seen) yläpuolella. Näin talousarvioesityksen mukaan myös on. Samaa asiaa voidaan tarkastella myös rakenteellisen jäämän avulla. Sen pitäisi olla yli suhdanteiden keskipitkän aikavälin tavoitteen. Talousarvioesityksen mukaan rakenteellinen jäämä on varsin lähellä keskipitkän aikavälin tavoitetta.

    Potentiaalisen tuotannon ja siten myös rakenteellisen jäämän estimointiin liittyy kuitenkin monia ongelmia ja epävarmuutta. Tämä huomioon ottaen talousarvioesityksen mukaista finanssipolitiikkaa voi pitää suhdanteisiin nähden varsin kohdallaan olevana. Suomen talous on hyvässä Lausunto 16.10.2018 3/3 kasvussa, joten finanssipolitiikalla ei kasvua tarvitse tukea. Toisaalta talous on ollut pitkään potentiaalisen tuotannon alapuolella, ja noususuhdanteessa potentiaalinen tuotanto olisi hyvä selvästi ylittää. Täten talouskasvua ei ole vielä myöskään syytä hillitä finanssipolitiikalla. Tätä tukee myös se, ettei taloudessa ole muutenkaan erityisiä merkkejä ylikuumenemisesta, esimerkiksi hintojen nousu on varsin maltillista. Tässä suhdanteessa on perusteltua harjoittaa finanssipolitikkaa, jossa nettoluotonanto on lähellä nollaa ja julkisen talouden velkasuhde laskee. Julkisen velan tason olisi hyvä myös olla nykyistä alhaisempi, jotta tulevan taantuman aikana kasvavan alijäämän myötä lisääntyvä velka ei aiheuttaisi ongelmia

    Kestävyysvaje

    Keskipitkän aikavälin tasapaino-ongelma julkisessa taloudessa näyttäisi siis pitkälti korjaantuneen. Julkisen talouden kestävyysvaje sen sijaan on edelleen olemassa. Tosin VM:n arvio tulevien vuosien kestävyysvajeesta on myös pienentynyt, ja se on noin 2,5 prosenttia suhteessa BKT:seen ilman hallitusohjelman pitkän aikavälin toimia, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Onnistuessaan uudistuksella hoidettaisiin kestävyysvajearviosta noin puolet. Pidemmällä aikavälillä julkisen talouden haasteita ei ole vielä ratkaistu, mutta tilanne näyttää nyt aiempaa paremmalta.

    Kestävyysvajetta ei pidä sekoittaa tavoitteeseen julkisen talouden tasapainosta, kuten talousarvioesityksessä on tehty: ”Julkisen talouden tulisi olla 2020-luvun alussa selkeästi ylijäämäinen, jotta se olisi kestävällä pohjalla kohtaamaan väestön ikääntymisestä aiheutuvat paineet.” Ikääntymisestä aiheutuvat paineet julkiselle taloudelle ovat pitkäaikaisia ja rakenteellisia. Niitä ole syytä ratkaista julkisen talouden säästämisellä, vaan kestävyysvajetta täytyy kuroa umpeen pidemmällä aikavälillä rakenteellisilla uudistuksilla.

    Parhaiten kestävyysvajetta korjataan talouden kasvuedellytysten parantamisella ja työllisyysasteen nostolla sekä samalla tehdään tilaa menojen kasvulle ja veroasteen laskulle. Julkisen talouden tasapainon sijaan suurimmat haasteet ovatkin Suomen talouden tilassa. Työllisyysaste on edelleen selvästi alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa, vaikka hallituksen tavoitteena ollut 72 prosentin työllisyysastetavoite ylitetään. Viime vuosien investointien kasvusta huolimatta Suomessa tuotannolliset investoinnit ovat euroalueen keskimääräistä tasoa alhaisemmat, investoinnit tutkimus- ja tuotekehitykseen ovat olleet pitkään laskussa ja nuorten koulutusasteen nousu on pysähtynyt.

    Lisätietoja: Janne Huovari 040 164 8141 janne.huovari@ptt.fi @jhuovari

    Linkki asiakirjaan: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_123+2018.aspx