Talousvaliokunnalle 15.3.2017 / Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 (VNS 7/2016 vp)


16 maaliskuu 2017



  • LAUSUNTO

    Talousvaliokunta 15.3.2017

    Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 (VNS 7/2016 vp)

    Kansantaloudelliset vaikutukset

    Energia- ja ilmastostrategian selonteon kansantaloudellinen vaikutusarvio on tehty yleisen tasapainon mallilla. Sen mukaan uusien politiikkatoimenpiteiden vaikutuksesta bruttokansantuote olisi noin 0,6 prosenttia alempi ja työllisyys noin 0,15 prosenttia pienempi vuonna 2030. Vaikutukset olisivat siis varsin pieniä. Vuosittaisesta kasvusta vuoteen 2030 mennessä menetettäisiin noin 0,05 prosenttia. Työllisiä olisi muutama tuhat vähemmän kuin ilman toimia.

    Vaikutusarvion perusteella uusilla politiikkatoimilla ei siis ole merkittäviä kansantaloudellisia vaikutuksia tai ne ovat hyvin lievästi negatiivisia koko kansantalouden tasolla. Vaikutusarvioon ei kuitenkaan sisälly valitettavasti mitään arviota laskelman virhemarginaalista tai tulosten herkkyydestä arvioinnissa tehdyille oletuksille.

    Uusien politiikkatoimien kansantaloudellisten vaikutusten pienuus on kuitenkin odotettua ja suuruusluokka sinänsä uskottava. Vaikka koko talouden tasolla kokovaikutukset ovat pieniä, voivat vaikutukset kohdentua hyvin eri tavalla eri väestöryhmiin. Tämä samoin kuin talouden sopeutumistarve olisi hyvä myös huomioida vaikutusarvioinnissa.

    Valtiotaloudelliset vaikutukset

    Selonteossa arvioidaan verotulojen pienenevän esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksesta noin 1,4 miljardia euroa. Vähennys tulee pääosin liikenteen veroista vähäpäästöisten ajoneuvojen lisääntyessä ja liikenteen vähentyessä.

    Liikenteen verot ovat vain yksi tapa valtiolla kerätä verotuloja. Jos liikenteen verotulot vähenevät sinänsä myönteisen kehityksen seurauksena, voidaan samat verotulot kerätä jollain muulla veromuodolla ilman että kokonaisverotaakka kasvaa.

    Energia- ja ilmastostrategia vs biotalousstrategia

    Energia- ja ilmastostrategian antamien vaateiden lisäksi metsäsektorille on hallitusohjelmassa ja biotalousstrategiassa asetettu tavoitteeksi kasvattaa puun jalostusarvoa. Jalostusarvon nostaminen ei näyttäisi toteutuvan ennakoidulla kehityksellä. Puun käyttö niin sanotuissa perinteisissä tuotteissa painottuu tulevaisuudessa yhä enemmän alemman jalostusarvon tuotteiden tuotantoon. Perusteollisuuden rooli tulee olemaan jatkossakin merkittävä, sillä olemassa oleva tuotanto mahdollistaa rahoituksen, raaka-ainehuollon ja infrastruktuurin suhteen monien uusien tuotteiden teollisen mittakaavan tuotannon.

    Puun käytön tuottavuus 1990-2035, (arvonlisäys, milj.€ / puun käyttö, milj.€, reaalinen vuoden 2010 hinnoin). Lähde: Hietala & Huovari, 2017

    Tavoitteet biopohjaisten raaka-aineiden osuuden lisäämisestä polttoaineissa ja energiaratkaisuissa tulee saavuttaa siten, että biotalouden arvonlisäys ja ulkoisvaikutukset kehittyvät positiiviseen suuntaan. Metsäteollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen niin, että jätteiden sijasta ne ovat fossiilisia raaka-aineita korvaavia välituotteita on sekä kierto- että biotalouden näkökulmasta avainasemassa. Mekaaninen metsäteollisuus on biotalouden usein unohdettu selkäranka, ylläpitäen tukkipuun tuotantoa metsissä. Riittävän pitkä kiertoaika on luonnon monimuotoisuuden ja hiilensidonnan kannalta erittäin merkittävää. Tukkipuun kasvatus tuottaa myös metsänomistajille pääosan tuloista ja tukee muun biotalouden raaka-ainehuoltoa.

    Mekaanisen metsäteollisuuden sivuvirtojen täysmääräinen hyödyntäminen parantaisi tämän vientiin suuntautuvan teollisuuden kannattavuutta ja kilpailukykyä, vähentäisi jätteeksi muuttuvia puru- ja kuorivuoria, ja mahdollistaisi niiden jatkojalostuksen esimerkiksi pelleteiksi tai briketeiksi osana energiaratkaisuja. Kysyntää heikentää julkisella ohjauksella aikaansaatu epätasavertainen kohtelu muiden metsäpohjaisten bioraaka-aineiden kanssa.

    Lisätietoja: Janne Huovari, p. 040 164 8141, janne.huovari@ptt.fi

    Lähteet:

    Hietala, J. & Huovari, J. 2017. Puupohjaisen biotalouden taloudelliset vaikutukset ja näkymät. PTT Työpapereita 184. s. 23. 

    Linkki käsiteltävään asiaan: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/VNS_7+2016.aspx

    Ladattavat tiedostot
    ptt-lausunto-vns-7-2016-vp-valtioneuvoston-selonteko-kansallisesta-energia-ja-ilmastostrategiasta-vuoteen-2030