Seutukaupunkiohjelman valmisteluun 7.3.2018


7 maaliskuu 2018



  • LAUSUNTO

    7.3.2018

    Seutukaupunkiohjelman valmistelu

    1 Tausta

    Seutukaupungit ovat perinteisesti olleet ympäröivän maaseudun palvelukeskuksia ja teollisuuden sijaintipaikkoja. Osasta seutukaupunkeja, varsinkin Etelä-Suomessa, on tullut myös suurempien keskusten kehyskaupunkeja, joista käydään töissä keskuksissa.

    Seutukaupunkien kehitystä on ohjannut niiden rooli aluerakenteessa. Erityisesti ympäröivän maaseudun palvelukeskusten asema on heikentynyt. Maaseudun väestö on vähentynyt ja lisäksi tarve palvelukeskukselle on vähentynyt, koska ympäröivä väestö pystyy hankkimaan aiempaa suuremman osan palveluista ja tuotteista ohi alueen keskuksen.

    Teollisuusseutukaupunkien asemaa on taas heikentänyt teollisuuden työpaikkojen selvä väheneminen. Erityisesti teollisuuden valmistavat työpaikat ovat vähentyneet Suomessa, ja koska seutukaupunkien osuus näistä työpaikoista on suuri, on vähennys osunut juuri teollisuusseutukaupunkeihin.

    Seutukaupunkien asemaa ovat heikentäneet myös muutokset asuntomarkkinoilla. Seutukaupungeissa omakotiasuminen on yleisempää, alempien kustannusten takia. Omakotitalojen hinnat ovat kuitenkin kehittyneet kerrostaloasuntojen hintoja heikommin finanssikriisin jälkeen. Samoin omakotirakentaminen on vähentynyt selvästi. Taustalla on luultavasti sekä asumismieltymysten muutos että omakotilainoituksen aseman heikkeneminen.

    Seutukaupunkien ”tehtävät” aluerakenteessa ovat siis vähentyneet. Tämän seurauksena niiden työpaikka- ja väestökehitys on ollut keskuskaupunkeja heikompaa. Seutukaupunkien välillä on kuitenkin suuria eroja, ja on kyseenalaista, voidaanko puhua yleisestä seutukaupunkiongelmasta.

    2 Tulevaisuus

    Maaseudun vakituisen väestön ei varmaankaan kasva tulevaisuudessakaan, mutta loma- ja kakkosasuntojen käyttäjät tuovat kysyntää myös seutukaupunkeihin. Erityisesti hyvien liikenneyhteyksien päässä ja kohtuullisella etäisyydellä suurista keskuksista sijaitsevat seutukaupungit hyötyvät (1).

    Myös jatkossa merkittävä osa Suomen teollisuustuotannosta sijaitsee juuri seutukaupungeissa. Kun Suomen hintakilpailukyky teollisuuden sijaintipaikkana on parantunut ja kustannusten nousu entisissä halpatuotantomaissa, ei teollisuustuotanto myöskään ole Suomesta häviämässä.

    Jatkossakin siis teollisuustuotannolla on suuri merkitys teollisuusseutukaupungeille. Täytyy kuitenkin huomata, että tuotannon kasvusta huolimatta, teollisuustyöpaikkojen määrä tuskin kasvaa tulevaisuudessa, enemminkin luultavasti vähenee. Teknologian muutos ja robottien yleistyminen mahdollistavat tuotannon kasvun ilman työllisyyden kasvua.

    Käynnissä oleva nopea teknologian muutos tulee ylipäätään todennäköisesti edelleen muuttamaan voimakkaasti sekä tuotannon että väestön sijaintia. Tähän asti teknologian muutos on lähinnä voimistanut keskittymistä suuriin kaupunkeihin. Tulevan muutoksen suuntaa on vaikea arvioida, mutta muutokset voivat olla suuriakin.

    3 Ratkaisut

    Seutukaupunkiselvityksessä nostetaan ratkaisuiksi laajapohjainen elinkeinorakenne ja innovaatiokyvykkyys. Seutukaupunkien pienestä koosta johtuen nämä eivät kuitenkaan ole toimivia ratkaisuja. Pienessä kaupungissa ei oikein voi olla laajaa menestyvää elinkeinorakennetta. Menestyvä innovaatiotoiminta puolestaan vaatii korkeaa ja laajaa osaamista, sekä laajan osaamisja yritysverkostoton. Pienissä kaupungeissa näitä ei ole. Innovaatiotoiminta on myös hyvin riskipistoista, jossa suurin osa hankkeista epäonnistuu. Se ei ole kovin vakaa talouden pohja pienelle kaupungille.

    Tämä ei tarkoita, etteivätkö seutukaupungit voisi olla innovatiivisten yritysten toimipaikkojen sijaintikohteita ja korkean jalostusarvon tuotantopaikkoja. Monet seutukaupungit ovat. Seutukaupunkien ei kannata yrittää kehittää innovaatiokyvykkyyttä, vaan teknologian käyttöönottoja soveltamiskykyä. Innovaatioiden edistämisellä saattaa olla jopa negatiivinen vaikutus yrityksiin pienillä alueilla (2).

    Teknologian käyttöönotto- ja soveltamiskykyä voidaan kehittää koulutuksella sekä oppilaitosten ja alueen yritysten yhteistyöllä. Uuden teknologian käyttöönotto ja soveltaminen on keskiasteen ja ammattikorkeakoulujen ominta aluetta. Yliopistokoulutusta alemman koulutuksen kattava verkosto onkin ensisijaisen tärkeä seutukaupunkien kannalta.

    Tila ja keskuksia alhaisemmat kustannukset ovat seutukaupunkien vahvuuksia. Ongelmana on riskien hallinta. Kehyskaupunkeja lukuun ottamatta menestyvät seutukaupungit ovat väistämättä riskialttiita, koska niiden menestys lepää monesti yhden yrityksen tai toimialan varassa, eikä tätä ongelmaa voida oikein välttää.

    Asuntomarkkinoiden kautta ongelma voi estää myös kaupungin yritysten työvoiman saantia, koska asunnon ostajat kantavat osan alueen riskistä. Asuntomarkkinoiden kautta tulevaa riskiä voitaisiin pienentää vuokra-asumista ja -markkinoita kehittämällä. Alueiden shokeista palautumiskykyä voitaisiin parantaa työmarkkinoiden joustoja lisäämällä. Paikallisesti joustavat palkat voisivat houkutella alueelle nopeammin uusi työpaikkoja, jos aluetta kohtaa paikallinen työpaikkojen menetys.

    Seutukaupunkien tilanteissa on suuria eroja ja toisaalta seutukaupunkien ongelmat eivät välttämättä suuresti eroa muiden pienten paikkakuntien tai osan maakuntakeskusten ongelmista. Siten ongelmiinkaan ei välttämättä löydy kovin hyviä juuri näitä kaupunkeja varten räätälöityjä ratkaisuja.

    Lisätietoja:

    Janne Huovari, p. 040 164 8141 janne.huovari@ptt.fi

     

    1 PTT, Luke, Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikkö ja 4front ovat tekemässä selvitystä Alueellisen liikkuvuuden ja monipaikkaisuuden mahdollisuudet ja seuraukset VN-TEAS-rahoituksella.

    2 Tämän suuntaisia tuloksia on löydetty esimerkiksi tutkimuksissa: Viljamaa, K., Piirainen, K., Kotiranta, A., Karhunen, H. ja Huovari, J. (2014), Impact of Tekes activities on productivity and renewall, Tekes Review 315. Ottaviano, G. I. P., Kangasharju, A. ja Maliranta, M. (2009), Local Innovative activity and Regional Productivity: Implications for the Finnish National Innovation Policy. Taloustieto Oy, Helsinki.

    Ladattavat tiedostot
    lausunto-ptt-seutukaupunkiohjelman-valmistelu