Ajankohtaista

Kunnat vastaavat kasvavaan palveluiden kysyntään palvelusetelillä

  • Palveluseteli tarjoaa kunnille vaihtoehtoisen tavan turvata erityisesti vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kotona asuminen ja itsenäinen selviytyminen. Tavoitteena on myös parantaa asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia sekä lisätä yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Vuoden 2004 alussa voimaan tullut lainsäädäntö mahdollisti sen, että kunnat voivat järjestää sosiaali- ja terveyspalveluja paitsi kunnan omana toimintana ja ostopalveluina myös palvelusetelin avulla.

    Kuntien kokemuksia palvelusetelin käytöstä, asiakkaiden asemaa ja asiakastyytyväisyyttä sekä palvelusetelijärjestelmän elinkeinopoliittisia vaikutuksia selvittävän tutkimuksen mukaan vuonna 2006 vähintään 126 kuntaa myönsi palveluseteleitä jonkin palvelun hankkimiseen ja 41:ssa kunnassa palvelusetelin käyttöönotto oli vireillä. Tärkein syy palvelusetelin käyttöön oli kasvava palvelujen tarve ja halu monipuolistaa palvelutarjontaa. Osa kunnista käytti palveluseteliä yhteistyössä toisten kuntien kanssa.

    Palvelusetelin saaneita asiakkaita oli vuonna 2006 arviolta reilut 4000, eniten kotipalvelussa (1400) ja kotipalvelun tukipalveluissa kuten siivouksessa (1300). Omaishoitoa tukevissa palveluissa asiakkaita oli 1060. Kyselyyn vastanneet kunnat olivat varanneet palvelusetelin käyttöön yhteensä 7 miljoonaa euroa. Käyttö on kuitenkin selvästi laajenemassa.

    Yleisimmin kunnat antavat palveluseteleitä vanhusasiakkaille. Asiakkaat ovat palveluihin tyytyväisiä, mutta haluaisivat määritellä palvelun sisällön vapaammin itse. Palveluseteliasiakkaita yrityksillä oli vielä vähän, mutta palvelusetelin ansiosta asiakasmäärät olivat kasvaneet selvästi 11 prosentilla yrityksistä. Yrittäjillä olisi valmiutta tarjota palvelusetelillä entistä enemmän ja monipuolisempia palveluja kuten esimerkiksi kotisairaanhoitoa.

    Palvelusetelijärjestelmän kehittämishaasteita

    Kunnat voivat lisätä palvelusetelin käyttöä vastatakseen kasvavaan palvelujen kysyntään. Tilapäinen kotipalvelu ja tukipalvelut nähdään yleisimmin palveluina, joissa kunta voisi lisätä palvelusetelin käyttöä. Kotipalvelun palvelusetelin laajentamista kotihoidon seteliksi toivotaan, koska monessa kunnassa kotipalvelu ja kotisairaanhoito on yhdistetty kotihoidoksi. Kunnat toivovat myös k untien käytäntöjä yhtenäistävän opastuksen kehittämistä.

    Palvelusetelin käyttöä edistäviksi tekijöiksi nousevat erityisesti:

    - Kuntien palvelustrategiat, joissa linjataan palvelujen tuotantotavat
    - Palvelujen parempi kytkentä kuntien elinkeinopolitiikkaan: Kuntien elinkeinotoimen yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen kanssa yritysten perustamiseksi ja laajentamiseksi sekä pienyrittäjien yrittäjyystaitojen kehittämiseksi
    - Selkeät ohjeet kilpailuttamisesta
    - Eri hallinnonalat kattavan palveluseteliä koskevan puitelain säätäminen
    - Palvelusetelin arvoa ja omavastuita koskevien säännösten yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen
    - Huolehtiminen palvelusetelin riittävästä arvosta asiakkaan maksukyvystä riippumatta
    - Kotipalvelun palvelusetelin laajentaminen kotihoidon seteliksi, jolloin samalla setelillä voisi hankkia myös kotisairaanhoitoa

    Tutkimuksen taustaa

    Eduskunta edellytti lain voimaan tulon yhteydessä, että sosiaali- ja terveysministeriö järjestää palveluseteliä koskevan lainsäädännön vaikutusten seurannan ja arvioinnin. Palvelusetelilainsäädännön toimivuutta, vaikutuksia ja kehittämistarpeita selvitettiin Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen (PTT) yhdessä Kuopion yliopiston sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitoksen kanssa sosiaali- ja terveysministeriölle ja kauppa- ja teollisuusministeriölle tekemässä tutkimuksessa. Tutkimuksessa kohdistettiin kaikille Manner-Suomen kunnille kysely, jota täydennettiin joidenkin kuntien edustajien haastatteluilla. Kyselyyn vastasi 221 kuntaa. Palvelun tuottajien näkökulmaa selvitettiin kyselyllä yrityksille (103 vastaajaa) ja haastatteluilla. Palvelusetelin saaneiden asiakkaiden käyttäjän näkökulmaa selvitettiin kyselyillä ja haastatteluilla.

    Tutkimus valmistuu huhtikuussa 2007. 
    Liitteenä tiivistelmä tutkimuksesta.

    Lisätietoja:

    Ylitarkastaja Anne-Mari Raassina, STM, puh. (09) 160 74438, 045 137 8892
    Neuvotteleva virkamies Annukka Lehtonen, KTM, puh. (09) 160 64795
    Tutkimusjohtaja, KTT Raija Volk, PTT, puh. 040 590 34 30
    Neuvotteleva virkamies Viveca Arrhenius, STM, puh. (09) 160 74135, 050 561 3833