Ajankohtaista

Kiinan sosiaalinen luottoluokitusjärjestelmä

24.elokuu 2018
Kristina Tiitinen
KATSO KIRJOITTAJAN MUUT ARTIKKELIT»

Kiina on tällä hetkellä kehittämässä heikkoa institutionaalista järjestelmäänsä, jonka yhtenä projektina on sosiaalisen luottoluokitusjärjestelmän luominen. Kiinassa ei tällä hetkellä ole luottomerkintäjärjestelmää, eikä luottamus toisiin ihmisiin tai yrityksiin ole muutenkaan itsestäänselvyys kiinalaisille. Kiinalaisessa yhteiskunnassa vallitseekin todellinen luottamuspula, johon hallinto haluaa ratkaisun pikaisesti. Tätä luottamusongelmaa paikkaamaan Kiinan hallinto ilmoitti vuonna 2014, että se on kehittämässä järjestelmää, josta tulee kaikille pakollinen vuoteen 2020 mennessä.

 

Järjestelmä palkitsisi kansalaisten taloudellisesti, sosiaalisesti ja poliittisesti hyvänä pidettävää käytöstä, langettaen samalla rangaistuksia vääränlaisesta käytöksestä. Maan hallinto luonnehtii järjestelmää seuraavalla tavalla: ”vuoteen 2020 mennessä sosiaalinen luottojärjestelmä sallisi luotettavan kansalaisen vaeltaa kaikkialla taivaan alla ja vaikeuttaisi epäluotettavien kansalaisten elämää, niin että olisi vaikeaa ottaa edes yhtä askelta".

Tällä hetkellä yksityisen puolen omia luottoluokitusjärjestelmiä on jo käytössä, merkittävin niistä Ant Financialin (Alibaban tytäryhtiö) Sesame Credit. Sesame Credit-järjestelmässä laskujen maksaminen myöhässä vähentää pisteitä ja laskee omaa luottoluokitusta. Myös rikosrekisteri vähentää pisteitä järjestelmässä. Luottoluokitusjärjestelmästä tekee erikoisen erityisesti se, että myös kulutuskäyttäytyminen ja oman verkoston pisteet vaikuttavat henkilökohtaiseen pisteytykseen. Liikaa alkoholia ja muita järjestelmän mukaan “epäluotettavan kuluttajan” tuotteita ostavan kuluttajan pisteet laskevat, kun taas esimerkiksi vaippoja ostavan kuluttajan (vaipat=perheellinen -> luotettava) pisteet nousevat.

Järjestelmä voi myös luoda laajat pimeät markkinat, jossa ihmiset voivat esimerkiksi ostaa itselleen pisteitä. Järjestelmä luokin kysymyksen, mitkä ovat ihmisen perusoikeudet? Huono sosiaalinen luokitus estää matkustamasta lentokoneilla tai luotijunilla, sekä majoittumasta korkealuokkaisiin hotelleihin. Onko liikkumisen vapaus ihmisen perusoikeus vai puolueen näkökulmasta hyvällä käytöksellä saavutettu etu? Viedäänkö kiinalaisilta viimeisetkin vapauden rippeet järjestelmän myötä?

 

Dystopiaa vai uusi tehokkaampi luotonantojärjestelmä?

 

Sosiaalinen luottoluokitusjärjestelmä on siis uudenlainen pelimuotoinen kansalaisten valvontajärjestelmä, jossa kansalaisia pisteytetään jatkuvasti ja jossa ihmiset kilpailevat keskenään. Ongelmana on järjestelmän ja algoritmin läpinäkymättömyys sekä sen monimutkaisuus. Myös tietoturvariski on olemassa hakkereiden iskiessä, joten kaikki kerätty data voi esimerkiksi vuotaa julki. Kansalaiset eivät myöskään ole saaneet kattavaa informaatiota tulevasta uudistuksesta. Hallinto ja eri yritykset keräävät yksityishenkilöiltä ja yrityksiltä valtavan määrän dataa, mikä asettaa erityisesti tieto- ja yksityisyyden suojan kyseenalaiseen valoon.

Ilmiö on jatkumoa Xi Jinpingin valinnan jälkeisestä lisääntyneestä sensuurista ja puolueen vallan kiristymisestä. Virallisessa sosiaalisessa luottoluokitusjärjestelmässä Kiinan valtiolla on valta päättää, mitkä teot se luokittelee negatiivisiksi ja mitkä positiivisiksi. Melko varmaa siis on, että puolueen kannalta negatiivisen informaation levittäminen nähtäisiin haittatekijänä, mikä tiukentaisi kiinalaisten itsesensuuria entisestään.

Hallinnon tavoitteena on nostaa rikoskynnystä korkeammalle, mutta rikosten ja rangaistusten välillä ei kuitenkaan ole aiemmin havaittu olevan korrelaatiota. Yksilöiden rikoshistoria vaikuttaa omaan sosiaaliseen luottoluokitukseen, eikä rekisterin puhdistuminen järjestelmästä yli ajan ole ollut esillä.

 

" Määrittävätkö esimerkiksi nuoruuden virheet ihmisen taloudellisen ja sosiaalisen elämän kuolemaan asti?

 

Järjestelmällä on kuitenkin myös positiivisia puolia yllämainittujen huolenaiheiden lisäksi. Yritykset saavat paremmin tietoonsa asiakkaiden maksuhistorian, jolloin ne osaavat paremmin arvioida asiakkaan luotettavuutta ja maksukyvykkyyttä. Järjestelmä myös helpottaa merkittävästi lainanantoa, joka on tällä hetkellä rajoitettua. Tällä hetkellä käytännössä suuret valtio-omisteiset yritykset nauttivat rahoitusjärjestelmästä ja halvasta luotonannosta. Tämän vuoksi kalliit vertaislainat ovat suosittuja. Järjestelmän etuna siis olisi rahoitusjärjestelmän avautuminen niille kansalaisille ja yrityksille, jotka ovat toistaiseksi kärsineet luottamattomuuden osoituksena korkeista koroista.

Positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia on lukuisia. Sosiaalinen luottoluokitusjärjestelmä voi lisätä markkinoiden tehokkuutta, parantaa immateriaali- ja patenttioikeuksien valvomista, parantaa ruoka- ja lääketurvallisuutta sekä kuluttajasuojaa. Järjestelmä voi myös parantaa merkittävästi makrotaloustilastojen laatua, kun keskusjohto saa taloustietoja ja kulutustottumuksia suoraan järjestelmästä ilman välikäsiä. Toivottavaa on, että myös korruption vastainen taistelu voi saada järjestelmästä lisävoimia.

 

Edessä merkittäviä sosioekonomisia rakennemuutoksia?

 

Mielenkiintoinen muutos, jonka järjestelmä saattaa tuoda kiinalaiseen yhteiskuntaan on taloudellisen aseman määrittämän yhteiskuntaluokkaluokan muuttuminen oman käyttäytymisen määrittämään luokkaan. Tämä voi mahdollisesti parantaa sosiaalista liikkuvuutta maassa, jossa liikkuvuutta ei juurikaan esiinny. Lisäksi, kansalaisten ohjailun perustuessa järjestelmässä yleisesti hyödyllisiin arvoihin, kuten ympäristönsuojeluun, tai terveellisempään elämäntapaan, kulutusohjaaminen voikin olla positiivista yhteiskunnan kannalta. Toki jokainen voi pohtia, onko valtiolla oikeutta ohjata kohti toivottua kulutuskäyttäytymistä. Ohjat näihin positiivisiin vaikutuksiin on kuitenkin valtion ja yksityisen puolen järjestelmien käsissä, jos he haluavat näin tehdä.

Järjestelmästä puhuttaessa kiinnitetään usein huomiota sen pakollisuuteen. Pakollisuus ei kuitenkaan näytä loppujen lopuksi haittaavan kiinalaisia, jotka nytkin luovuttavat tietoja osin pakotettuina, mutta myös mukavuudenhalusta. (Esimerkiksi sijaintitietoja annetaan käyttää, jotta taksin tilaaminen helpottuu ja hyvät pisteet tuovat alennuksia ja etuuksia.)

Kaiken kaikkiaan sosiaalinen luottoluokitusjärjestelmä saattaa kuulostaa kovin dystooppiselta, orwellilaiselta maailmalta, vaikka kiinalaisten yleistä mielipidettä on vaikea havaita (itse)sensuurin takia. Sosiaalisen median “somemyrskyn” puute kertoo kuitenkin hiljaisesta hyväksynnästä.

Kiinalaisten mielestä järjestelmä on idealtaan hyvä ja tarpeellinen, mutta järjestelmään liittyen huolta on ollut sen yksityiskohdista, esimerkiksi mitä lasketaan ja kuka päättää pisteytyksestä. Sosiaalisen luottoluokituksen nähdään yleisesti ottaen helpottavan elämää ja monet ovatkin jo alkaneet käyttämään vapaaehtoisesti ja ennenaikaisesti aiemmin mainittua Sesame Creditiä.

Uusi valvontajärjestelmä voi olla nykyistä selkeämpi ja tasa-arvoisempi, koska se ei perustu rahaan (ja korruptioon). Niin absurdilta kuin se kuulostaakin kyseenalainen järjestelmä ei tuo dramaattista muutosta nykyhetkeen, sillä kansalaisten valvonta on laajaa ja tietosuoja olematonta. Dang’ania, eli kommunistisen puolueen harjoittamaa laajamittaista kansalaisten valvontaa on ollut olemassa koko kommunistisen Kiinan olemassaolon aikana ja nyt hallinto valjastaa uutta teknologiaa valvontajärjestelmään. Vain tulevaisuus näyttää, tuoko sosiaalinen luottoluokitus positiivisen vai negatiivisen vaikutuksen kiinalaiseen yhteiskuntaan.

Lisäluettavaa:

“The social credit system is ultimately a solution to a problem the party itself has created” (Foreign Policy 24.5.2017: Chinese Citizens Want the Government to Rank Them)

https://foreignpolicy.com/2017/05/24/chinese-citizens-want-the-government-to-rank-them/