Ajankohtaista

"Kausiporras", Kyösti Arovuori, 22.12.2008

  •                                                MAASEUDUN TULEVAISUUS / PTT:N TALOUSTUTKA

    Lannoitteiden hintojen, hinnoittelun ja lannoiteteollisuuden ympärillä on tänä syksynä painittu oikein kunnolla.

    Lannoitevuoden alussa viljelijöitä patisteltiin lannoitekaupoille lupauksella, että hinnat ovat normaalin kausiportaan mukaisesti alimmillaan heti heinä–elokuussa. Syyskuussa kerrottiin aikaisemmin ilmoitettua kausiporrasta kovemmista hinnankorotuksista, jotka kuitenkin peruttiin vain vähän niiden julkistamisen jälkeen.

    Tämän jälkeen teollisuuden vakuuttelut kausiportaan pitävyydestä eivät kuitenkaan enää tehonneet ja lannoitekauppa hyytyi kokonaan. Teollisuuden oli pakko laskea hintoja. Oli jouduttu tilanteeseen, jossa viljelijöiltä loppui usko kausiportaan pitävyyteen ja jossa teollisuudelta sulivat perusteet kesällä päätetyn portaikon tasosta.

    Ajoissa lannoiteostonsa tehneet viljelijät muuttuivat hyötyjistä kärsijöiksi. Tilannetta kärjistää se, että korkeiden lannoitekustannusten aikana arviolta entistä suuremmalla osalla viljelijöitä oli halu turvautua kausiportaan tuomaan hintaetuun.

    Kaikki tämä poikkeaa täysin siitä, mihin on totuttu. Viljelijät ovat voineet luottaa siihen, että kausiporras pitää tai lipsuu ainoastaan ylöspäin. Tämä on ollut myös teollisuuden etu, koska lannoitteiden valmistus on tasaisemman kysynnän takia pystytty jaksottamaan koko vuoden ajalle. Käytännössä se on tarkoittanut sitä, että tuotantokapasiteetin käyttöaste ja yhtiöiden kassavirta ovat pysyneet tasaisempana ympäri vuoden. Samalla viljelijät ovat voineet olla varmoja lannoitetoimitusten riittävyydestä.

    Teollisuuden puolustukseksi on sanottava, että vielä syykuun alkupuolella missään ei ollut nähtävissä merkkejä näin jyrkästä käänteestä maailman raaka-ainemarkkinoilla. Lannoiteraaka-aineiden hinnat romahtivat maailmalla käytännössä kahdessa viikossa lokakuun lopulla. Tämän jälkeen lasku jatkui hieman enemmän maltillisena ja on tasaantunut vähitellen.

    Ajoissa lannoitehankintansa tehneitä viljelijöitä on myös helppo ymmärtää. He luottivat siihen, että teollisuuden sana pitää. Vapaan hinnanmuodostuksen ja vakiintuneiden kauppatapojen yhteensovittaminen on tässäkin tapauksessa äärimmäisen vaikeaa.

    Pahimmassa tapauksessa syksyn tapahtumat johtavat siihen, että kausiportaaseen perustuvasta hinnoittelusta on pakko luopua. Viljelijät eivät jatkossa tee ostoja syksyllä, jos ostojen kannattavuus on epävarmaa. Teollisuus ei välttämättä pysty eikä ainakaan halua tuottaa varastoon, jolloin seurauksena voi olla lannoitteiden saatavuuden heikentyminen.

    Vaikka lannoitemarkkinoiden liikkeet ovat olleet täysin poikkeuksellisia viimeisen parin vuoden aikana, niin viljelijöiden ja teollisuuden on joka tapauksessa syytä miettiä uusia pelisääntöjä myös lannoitekauppaan.

    Keskeisin päätös lienee se, tehdäänkö kauppaa pelkästään vapaan hinnanmuodostuksen periaatteella vai pyritäänkö kysyntää jaksottamaan jatkossakin tasaisemmin koko vuoden ajalle. Vapaan hinnanmuodostuksen houkuttelevuutta vähentää Suomessa etenkin kilpailun vähäisyys.

    Kaikkien kannalta paras ratkaisu lienee se, että rakennetaan yhdessä selkeät pelisäännöt. Siis sellaiset, joihin sisältyy hyötyä tuovat kannustimet jokaiselle osapuolelle.

    kyosti.arovuori@ptt.fi