Blogi

Tutkijoidemme kolumneja sekä juttuja tutkimusaiheistamme ja teemoistamme.

"Työvoimaa riittää", Raija Volk, 26.3.2007

  • Varsinkin teollisuudessa on alettu puhua työvoimapulasta. Samalla on noussut huoli siitä mistä tekeviä käsipareja löytyy sitten, kun suuret ikäluokat ovat muutaman vuoden päästä siirtyneet pois työelämästä. Työvoimapulan edessä ei kuitenkaan vielä tarvitse antautua. Suomen talous on kasvanut kolme vuotta erittäin nopeasti ja noin neljässä vuodessa on syntynyt uusia työpaikkoja 100 000. Silloin on aivan luonnollista, että kaikkiin työpaikkoihin ei saada yhtä nopeasti sopivaa työntekijää kuin aiemmin. Esimerkiksi metalliteollisuuteen on otettu 17 000 ihmistä töihin kahdessa vuodessa. On aivan tervettä taloutta, että meillä ei ole reservissä odottelemassa tuollaista määrää ammattitaitoisia työntekijöitä.

    Työvoimapulasta puhuminen liittyy siis osin suhdanteisiin. Tulevien vuosien tilanteeseen kannattaa suhtautua vakavasti, mutta toivotonta työvoiman saanti ei sentään tule olemaan. Suomessa on vielä liki 200 000 työtöntä ja 90 000 piilotyötöntä, jotka jostain syystä ovat luopuneet aktiivisesta työnhausta. Työttömistä on yli 50 000 iältään 20–29-vuotiaita.

    Työpaikat ovat ihan viime kuukausiin sakka lisääntyneet nopeammin kuin työttömyys on alentunut. Työpaikat ovat täyttyneet monesti työelämän ulkopuolelta työmarkkinoille palaavista. He ovat opiskelijoita, kotona lapsia hoitaneita tai muuten vain työstä poissa olleita. Monessa tapauksessa he ilmeisesti ovat olleet koulutukseltaan, iältään tai muilta ominaisuuksiltaan työttömiä soveliaampia avautuneisiin tehtäviin. Nyt on kuitenkin jo alkanut nähdä jo tilastoissakin sen, että myös työttömät työllistyvät ja viime kuukausina työttömyys on laskenut rivakasti. On selvää, että vähitellen työttömien joukosta työllistyminen vaatii entistä useammin uudelleen koulutusta tai ainakin tietojen verestämistä, työhön ohjausta ja ylipäätään yksilön ominaisuuksien ja tarpeiden huomioon ottamista.

    Markkinatalous on siitä mainio järjestelmä, että siinä yleensä löytyy monia väyliä ratkaista ongelmat. Laman varjo oli niin pitkä, että vielä tällä vuosikymmenelläkin työnantajat ovat saaneet koulutettua työväkeä helposti. Sijaisia on ollut saatavilla ja heitä on voitu työllistää jopa muutaman viikon pätkiin. Vähitellen joudutaan miettimään uusia tapoja hoitaa esimerkiksi sijaisten tarve. Syntyy paineita organisoida sijaisten renkaita, jossa kaikilla on vakinainen työpaikka. Tulevaisuudessa ei ehkä myöskään ole itsestään selvää, että kaikki saavat nauttia kesälomastaan juuri parhaimpaan lomailuaikaan. Yritykset alkavat myös etsiä ja kouluttaa ulkomaisia työntekijöitä omia kanaviaan pitkin.

    Vakavin este työntekijöiden löytymiselle on se, että työpaikoista valtaosa syntyy Etelä- ja Lounais-Suomen kolmioon. Työttömistä ja työelämän ulkopuolella olevista taas monet asuvat jossain muualla Suomessa. Nykytekniikalla tehtäviä voidaan siirtää ja järjestellä jossain määrin yritysten eri toimipaikkojen välillä. Ihmiset ovat nykyään liikkuvampia kuin aiemmin ja työssäkäyntialueet laajenevat. Velvollisuus ottaa työtä vastaan vähän kauempaakin tullee tosiasiaksi.


    raija.volk@ptt.fi