Blogi

Tutkijoidemme kolumneja sekä juttuja tutkimusaiheistamme ja erikoistumisteemoistamme

Taloustutka: Työ siellä, tekijä täällä – entä liikkuvuus?

28.toukokuu 2018
Laura Ansala
KATSO KIRJOITTAJAN MUUT ARTIKKELIT»

Kirjoittaja on PTT:n ekonomisti

Työpaikat ja työntekijät ovat viime vuosina kohdanneet alueellisesti entistä heikommin. Kohtaanto-ongelma, eli työpaikkojen ja työntekijöiden samanaikainen pula, on pahentunut selvimmin erityisesti suurissa kasvukeskuksissa, mutta useat toimialat raportoivat kasvavia rekrytointiongelmia ympäri maata.

Työmarkkinoiden toiminnan alueellisten kitkojen taustalla on useita tekijöitä. Työntekijän näkökulmasta heikot työn perässä muuttamisen kannustimet näyttäisivät ainakin tilastojen valossa olevan niistä yksi. Huolimatta työmarkkinoiden rakennemuutoksesta ja alueellisesta keskittymisestä, ei työikäisen väestön muuttoalttius kuntien eikä maakuntien välillä ole 2000-luvulla juurikaan kasvanut. Halukkuutta muuttamiseen ei näytä olevan edes työttömyyden kohdatessa. Tuoreeseen, Nordean teettämään kyselytutkimukseen vastanneista reilut 45 prosenttia ei työttömäksi jouduttuaan suostuisi muuttamaan asuinpaikkakunnaltaan työn perässä.

Pendelöinnin suhteen tilanne näyttää hieman suotuisammalta, ja asuinkuntansa ulkopuolella työskentelevien osuus työllisistä on 2000-luvulla kasvanut 28:sta 33 prosenttiin. Lisäksi Sitran vuonna 2016 teettämän kyselyn mukaan yli puolet työllisistä suostuisi nykyistä pitempään työmatkaan uuden työn vuoksi. Pendelöintivalmius on varsin korkea myös työttömillä, joista yli puolet olisi valmis jopa tunnin yksisuuntaiseen työmatkaan, viidennes vielä pitempiinkin. Toisaalta työllisistä vain noin kolmanneksella on yli puolen tunnin yhdensuuntainen työmatka.

Erilaiset taloudelliset kannustimet, sujuvammat ja nopeammat liikenneyhteydet, ja työn paikkasidonnaisuutta vähentävät teknologiset ratkaisut voivat lievittää alueellisia kohtaanto-ongelmia, ja mahdollistaa yhä laajemman työntekijäjoukon monipaikkaisuuden esimerkiksi pendelöinnin tai etätöiden muodossa. Tehokkaiden ja täsmällisten toimenpiteiden löytämiseksi tarvitaan kuitenkin lisää tietoa työhön liittyvästä liikkuvuuskäyttäytymisestä, sekä niistä työntekijöiden, yritysten, ja alueiden ominaisuuksista, jotka havaittuihin valintoihin keskeisimmin vaikuttavat.

Muun muassa näitä kysymyksiä tarkastelee tänä keväänä käynnistynyt Pellervon taloustutkimus PTT:n, Luonnonvarakeskuksen, Oulun yliopiston ja konsulttiyritys 4Front Oy:n yhteishanke. Liikkuvuuden ja monipaikkaisuuden lähihistorian ja nykytilan kartoittaminen pohjustaa tutkimuksen pohdintoja myös ilmiöiden tulevaisuuden trendeistä, ja niiden seurauksista erilaisten alueiden kehitykselle.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 28.5.2018