Blogi

Tutkijoidemme kolumneja sekä juttuja tutkimusaiheistamme ja erikoistumisteemoistamme

Taloustutka: Puumarkkinoista ja vähän metsänomistajistakin

7.helmikuu 2019

Kirjoittaja on PTT:n tutkimusjohtaja. Twitter: @hornepaula

Vuosi 2018 osoittautui hyvin vilkkaaksi puumarkkinavuodeksi. Yleensä kiireisimpiä puukauppakuukausia ovat keväällä touko-kesäkuu ja syksyllä syys-marraskuu. Viime vuonna poikkeuksellisesti myös tammikuussa ja joulukuussa puukauppaa käytiin selvästi aikaisempia vuosia enemmän. Vilkkaan puukaupan taustalla olivat sekä teollisuuden investoinnit, jotka nostavat kysyntää pitkällä aikavälillä, että metsäteollisuustuotteiden hyvä markkinatilanne, joka nostaa kysyntää suhdanneluontoisesti. Myös säiden aiheuttamat kehnot korjuuolosuhteet lisäsivät kysyntää ja muistuttivat varastojen tarpeesta.

Kova kysyntä nosti myös hintoja. Niin tukkien kuin kuitupuidenkin pystykauppojen vuosittaiset keskihinnat nousivat kaikilla puulajeilla lähemmäs kymmenen prosenttia vuoteen 2017 verrattuna. Kuukausittaisten keskihintojen kohoaminen jatkui loka-marraskuulle asti. Hankintakaupoissakin puun vuotuiset keskihinnat kipusivat ylöspäin, varsinkin kuitupuulla.

Hintojen nousu piristi puun tarjontaa yksityismetsistä, mikä näkyy toteutuneiden puukauppojen määrissä ja myös ennätysmäisen suurina puukauppatuloina metsänomistajien kukkaroissa. Tuskin mikään muu ohjauskeino on myyjälle yhtä tehokas kannustin kauppojen tekoon kuin kohonnut hintataso. Metsänomistajakunta on kuitenkin muutoksessa. Metsänomistajien kaupungistumisen, ikääntymisen ja arvomaailman muutosten on arveltu vähentävän puun tarjontaa, mutta viime vuonna myytiin puuta enemmän kuin koskaan ennen. Oliko kyseessä vain nousseiden hintojen aiheuttama tarjontapiikki, vai eikö metsänomistajien rakennemuutos muuta puuntarjontaa pitkälläkään aikavälillä?

Joillekin lukijoista kolahtaa postiluukusta lähiaikoina kyselylomake, jossa tiedustellaan metsänomistajien näkemyksiä omista metsistään, niiden hoidosta ja käytöstä sekä palvelutarpeista. Kyselylomakkeilla kerätään aineistoa laajaa Metsänomistaja 2020 -tutkimusta varten. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella metsänomistuksen rakenne- ja tavoitemuutosten vaikutuksia metsätaloudelliseen käyttäytymiseen. Tulosten pohjalta voidaan kehittää puumarkkinoita, lisätä metsien käsittelyn ja käytön hyväksyttävyyttä, kehittää metsäpalveluja metsänomistajille, suunnitella metsien eri hyötyjen yhteensovittamista, parantaa metsäpolitiikan keinojen vaikuttavuutta ja yritysmäisen metsätalouden harjoittamisen edellytyksiä.

Melkoinen lista tavoitteita – jotka ovat myös avaintekijöitä suomalaisen metsäsektorin, niin metsänomistajien kuin metsäteollisuudenkin, kestävässä kehityksessä ja menestyksessä.

Paula Horne

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 6.2.